Miksi opettajat käyttävät toiminnanohjauksen menetelmiä?

Seuraavaksi tarkastellaan kyselyssä esiintyneitä avoimia kysymyksiä. Näitä oli yhteensä kah-deksan, joista viisi liittyi muihin kuin kyselyssä mainittujen toiminnanohjauksen menetelmien käyttöön. Kolme muuta avointa kysymystä liittyivät opettajien syihin käyttää toiminnanohjauk-sen menetelmiä sekä heidän kokemiaan hyötyjä ja haittoja niiden käytössä. Avointen kysymys-ten vastaukset koodattiin, pilkottiin, luokiteltiin ja muodostettiin taulukoksi eri mainintojen pe-rusteella. Vastaukset kvalifioitiin laskemalla vastaajamäärät kuhunkin kategoriaan ja alaluok-kiin sekä laskemalla opettajien vastaukset ammattialoittain. Nämä tulokset näkyvät liitteistä 15-18, ja niitä käsitellään mixed methods -osion yhteydessä.. Tässä luvussa käydään läpi laadulli-nen aineisto ilman prosentuaalista ilmaisutapaa. Lainauksissa on käytetty koodaustapaa, jossa mainitaan opettajan koulutustausta sekä hänen vastausnumeronsa.

5.2.1 Miksi opettajat käyttävät toiminnanohjauksen menetelmiä?

Avoimella kysymyksellä pyrittiin selvittämään niitä syitä, joiden vuoksi opettajat käyttävät toi-minnanohjauksen menetelmiä. Samassa kysymyksessä opettajat saivat myös mainita syitä sii-hen, miksi he eivät käytä toiminnanohjauksen menetelmiä. Tällä kysymyksellä pyrittiin kerää-mään vastauksia, jotka täydentäisivät määrällisessä aineistossa saatuja tuloksia ja täsmentäisi-vät niitä. Analyysiin luokiteltuja lauseita yhteensä 246. Vastaukset jakautuivat

toiminnanohjauksen menetelmien käyttöä tukeviin tekijöihin (n = 223) sekä menetelmien käyt-töä estäviin tekijöihin (n = 23), ja ne ovat nähtävissä taulukossa 35.

TAULUKKO 35. Toiminnanohjauksen menetelmien käyttöä tukevat ja estävät tekijät

Alakategoria Yläkategoria Pääkategoria

Tarpeellisuus 64

Arjen toiminnan tukena

155 Käyttöä tukevat tekijät

223 Arjen jäsentäminen 40

Ilmapiiri 20

Menetelmien valinta 18 Opettajan työn tukena 13 Yksilön toiminta 40

Oppilaiden toiminnan tukena Toimintamallit 16 68

Ryhmän toiminta 12

Epävarmuus 11 Opettajien kokemat haasteet

23

Käyttöä estävät tekijät Arkitekijät 12 23

Toiminnanohjauksen menetelmien käyttöä tukeviksi tekijöiksi muodostuivat arjen toiminnan tukeminen (n = 155) sekä oppilaiden toiminnan tukeminen (n = 68). Arjen toimintaa tukevia tekijöitä olivat tarpeellisuus (n = 64), arjen jäsentäminen (n = 40), ilmapiiri (n = 20), menetel-mien valintaan liittyvät tekijät (n = 18) sekä menetelmenetel-mien käyttö opettajan työn tukena (n = 13).

Oppilaiden toimintaa tukevia tekijöitä olivat yksilön toiminnan tukeminen (n = 40), toiminta-mallit (n = 16) sekä ryhmän toiminta (n = 12). Estäviksi tekijöiksi puolestaan nousivat yksistään opettajien kokemat haasteet (n = 23), joita olivat arkitekijät (n = 12) sekä epävarmuus (n = 11).

Taulukosta nähdäänkin selvästi, että tarpeisiin liittyvät tekijät nousivat koko kysymyksen suu-rimmaksi alakategoriaksi (n = 64). Tarpeisiin liittyvissä tekijöissä opettajat painottivat paljon erityislasten tarpeita (n = 20) sekä heidän heikkojen toiminnanohjausten taitojensa tukemista (n

= 19).

Luokassa useita erityislapsia, jotka erityisesti hyötyvät niistä (luokanopettaja, 64)

Jos oppilaan haasteet liittyvät toiminnanohjaukseen edes osittain, myös niihin liittyvää tukea tarvitaan. (erityisluokanopettaja, 47)

Liitteessä 11 on esitetty pelkistetyt ilmaukset, joita avataan seuraavaksi. Opettajat kokivat minnanohjauksen menetelmien käytön myös välttämättömäksi (n = 11), jotta koulupäivän toi-minta saatiin sujumaan.

Ilman ei onnistu! (laaja-alainen erityisopettaja, 40)

Ovat välttämättömiä käyttää, jotta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulupäivä sujuisi niin, että oppiminen mahdollistuu. (erityisluokanopettaja, 24)

Tarpeellisuus-kategoriaan luokiteltiin näiden edellä mainittujen lisäksi myös yleinen tarve (n = 8) sekä kokemus siitä, että toiminnanohjauksen menetelmät tukevat kaikkia (n = 6).

Arjen jäsentäminen jakautui yleisesti arkea jäsentäviin tekijöihin, kuten koulupäivän arjen tu-kemiseen (n = 23), ennakointiin (n = 11) sekä struktuurin ja rutiinin luomiseen (n = 6). Koulu-päivän arjen tukeminen sai eniten mainintoja kaikista pelkistetyistä kategorioista ja nousi vah-vasti esille opettajien maininnoissa. Opettajat kokivat toiminnanohjauksen menetelmien hel-pottavan arjen toimintaa, luovan siihen struktuuria sekä helhel-pottavan erilaisten tilanteiden enna-kointia.

Ne selkiyttävät kaikkien kouluarkea (erityisluokanopettaja, 51)

Kolmas arjen toimintaan liittyvä kategoria oli ilmapiiritekijät. Näissä vastauksissa painottui po-sitiivisten kokemusten (n = 13) sekä turvallisuuden tunteen (n = 7) luominen. Menetelmien valintaan liittyvissä tekijöissä suurimmaksi nousi maininta siitä, että menetelmiä käytettiin vain niiltä osin, kun ne koettiin toimiviksi (toimivuus, n = 9). Menetelmät kuitenkin koettiin hyö-dyllisiksi (n = 7) ja pari koki, että voisi käyttää menetelmiä enemmänkin (n = 2). Viimeinen arjen toiminnan kategoria liittyi opettajan työn tukemiseen, jossa painottui kokemus toiminnan-ohjauksen menetelmien käytöstä opettajan työn tukena (n = 12) sekä yhteistyö huoltajien kanssa (n = 1).

..auttaa itseäni jaksamaan arkipäivän haastavissa tilanteissa (luokanopettaja, 15)

Toinen yläkategoria toiminnanohjauksen menetelmien käyttöä tukevissa tekijöissä oli oppilai-den toiminnan tukeminen. Tämä jakautui yksilön toiminnan tukemiseen (n = 40), toimintamal-lien luomiseen (n = 16) sekä ryhmän toiminnan tukemiseen (n = 12). Yksilön toimintaa tuke-viksi tekijöiksi painottuivat oppimisen tukeminen (n = 10), toiminnan tukeminen (n = 9), työs-kentelytaidot (n = 5), luokkatyöskentelyn selkeyttäminen (n = 5), muistamisen tukeminen (n = 3), ymmärtämisen tukeminen (n = 3), kommunikoinnin tukeminen (n = 3) sekä konkretia (n = 2). Muutama opettaja tiivisti hyvin tämän kategorian tärkeyden:

…niiden avulla opetellaan miten koulussa ja sosiaalisissa tilanteissa tulisi toimia. Toimin-nanohjauksen menetelmät tukevat lapsia toimimaan oikein (laaja-alainen erityisopettaja, 34)

…toiminnanohjauksen menetelmillä voidaan helpottaa oppilaan työskentelyn onnistumista (erityisluokanopettaja, 84)

Toimintamalleissa opettajat painottivat erilaisissa tilanteissa toimimista (n = 11) sekä tunteiden hallintaa (n = 5). Tässä kategoriassa selvisi, että opettajat kokivat toiminnanohjauksen mene-telmien tukevan oppilaita erityisesti silloin, kun oppilaiden omat taitonsa olivat vähäiset ja he tarvitsivat toimintamalleja myös koululuokan ulkopuolisiin tilanteisiin.

Tavoitteena opettaa toimintamalleja joita he voivat opetella käyttämään muuallakin kuin erityisopetuksessa. (laaja-alainen erityisopettaja, 21)

Viimeinen pelkistetty kategoria oppilaiden toiminnan tukemisessa koski ryhmän toimintaa, eli toiminnanohjauksen menetelmien koettiin tukevan ryhmän hallintaa (n = 6) sekä lisäävän työ-rauhaa (n = 6). Toiminnanohjauksen menetelmien avulla opettajat kokivat rauhoittavansa ryh-män toimintaa sekä selkeyttävänsä oppilaiden toimintaa yhdysluokissa, sekä vahvistavansa työ-rauhaa ja sen ylläpitoa.

Toiminnanohjauksen menetelmien käyttöä estävissä tekijöissä mainittiin opettajien kokemat haasteet. Näitä haasteita olivat arkitekijät (n = 12) sekä opettajien kokema epävarmuus (n = 11).

Arkitekijöissä painottuivat maininnat siitä, että opettajilla ei ole aikaa käyttää ja perehtyä me-netelmiin (n = 5), he pärjäävät arjessa ilman toiminnanohjauksen menetelmiäkin (n = 4), yh-teistyöpulmat (n = 2) sekä ryhmien vaihtuvuus (n = 1). Opettajien kokema epävarmuus -kate-goriassa tuntemattomuus menetelmistä nousi suurimmaksi tekijäksi (n = 8). Opettajat myös mainitsivat, etteivät osaa käyttää menetelmiä (n = 3). Vastaajissa oli myös vastavalmistuneita, jotka eivät olleet kuulleet toiminnanohjauksen menetelmistä.

En käytä, koska en tunne kaikkia menetelmiä, enkä ole ehtinyt perehtyä kaikkiin mitkä voi-sivat olla hyödyllisiä. (erityisluokanopettaja, 49)

Vaikka olen vastavalmistunut, oli hämmentävää huomata, ettei opintojen aikana ole puhuttu näistä asioista kovinkaan paljoa. Piti googlettaa mitä ovat art, cico ym. (luokanopettaja, 81)

Yhteenvetona voidaan todeta, että opettajat kokivat toiminnanohjauksen menetelmien tukevan oppilaiden arkea sekä heidän toimintaansa. Toiminnanohjeuksen menetelmät koettiin yleisesti ottaen tarpeelliseksi sekä niiden koettiin tukevan myös opettajan työtä. Menetelmien avulla voitiin myös tukea oppilaan työskentelyä niin yksin kuin ryhmässä. Estävistä tekijöistä puoles-taan suurimmaksi tekijäksi nousi tietämättömyys sekä menetelmistä että niiden käytöstä. Myös arkeen liittyvät tekijät, kuten ajanpuute sekä yhteistyöpulmat nousivat esiin.