Tässä osiossa esitellään määrällisen ja laadullisen aineiston analyysin tuloksia yhdistettyinä toi-siinsa. Analyysin tuloksia esitellään tutkimuskysymyksittäin. Laadullisen aineiston analyysi toi esiin tuloksia, jotka joko vahvistavat määrällisen analyysin tuloksia, tuovat niihin uusia
näkökulmia tai tuovat esille jonkinlaisia eroavaisuuksia. Liitteissä 15–17 on esitelty laadullista analyysia ammattialoittain, jota on hyödynnetty mixed methods -tuloksia laatiessa. Taulukossa 39 on esitetty ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaavaa määrällistä ja laadullista aineis-toa yhdistävää analyysia.
Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä haluttiin selvittää, miten paljon ja millaisia toiminnan-ohjauksen menetelmiä opettajat käyttävät, ja eroaako näiden menetelmien käyttö opettajan am-mattialan, iän tai opetuskokemuksen mukaan. Ajankulkua havainnollistavia menetelmiä käy-tettiin eniten, ja tätä tukee myös laadullisen analyysin tulokset. Laadullisen tuloksista nousi uusia menetelmiä, joita kyselylomakkeen listassa ei ollut. Näiden uusien menetelmien mainin-toja on eritelty liitteessä 14 yleisesti, sekä maininmainin-toja ammattialoittain on esitelty liitteessä 15.
Erityisesti ajastimien käyttö ajankulkua havainnollistavana menetelmänä nousi esille.
Työskentelyn jäsentämisen menetelmiä käytettiin paljon erityisesti erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien toimesta, ja tätä tuki myös laadullinen aineisto (liite 16). Uusina työskentelyä jäsentävinä menetelminä esiin nousivat erilaiset tauot ja tehtävätyypit sekä urakat (liite 14) Käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan menetelmien käyttö oli kaikista vähäisintä opet-tajien keskuudessa. Laadullinen analyysi nostaa esiin, että käyttäytymisen ja tunteiden hallin-nan menetelmät koetaan hyödyllisiksi oppilaan toiminhallin-nanohjausta ja ylipäänsä taitoja tukiessa (liite 14). Lisäksi avoimissa vastauksissa opettajat kertoivat käyttävänsä erilaisia käytöksen oh-jaamisen ja tunnetaitojen menetelmiä, joita ei ollut mainittu kyselylomakkeessa.
TAULUKKO 39. Toiminnanohjauksen menetelmien käyttö
Summamuuttujat Määrällinen analyysi Laadullinen analyysi Ajankulkua
havainnollis-tavien menetelmien käyttö
Eniten käytetyt
Erityisluokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat käyttävät eniten
Eniten käytetyt
Laaja-alaiset erityisopettajat käyttävät eniten
Uutena menetelmänä esiin nousi ajas-timien käyttö
Työskentelyn jäsentämi-sen menetelmien käyttö
Paljon käytetyt
Erityisluokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat käyttävät eniten
Paljon käytetyt
Erityisluokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat käyttävät eniten Uusina jäsentämisen menetelminä esiin nousivat tauot, urakat, erilaisten tehtävätyyppien käyttö
Käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan menetelmät
Käytetään vähiten kaikista menetel-mistä
Listan ulkopuolella olevia menetelmiä käytetään
Menetelmät koetaan hyödyllisiksi
Taulukossa 40 on esitetty kolmanteen tutkimuskysymykseen vastaavaa määrällistä ja laadul-lista aineistoa yhdistävää analyysia. Kolmannen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli selvit-tää, millaisia aikomuskokemuksia opettajilla on menetelmien käyttöön, ja eroavatko nämä ai-komukset ammattialan, iän tai opetuskokemuksen mukaan. Opettajien asenteet menetelmien käyttöä kohtaan olivat myönteisiä, ja tätä tuki myös laadullisen analyysi.
Resurssien kohdalla määrällinen ja laadullinen analyysi löysivät pieniä eroavaisuuksia. Resurs-sit koettiin vähäiseksi molempien aineistojen mukaan, mutta määrällisen analyysin mukaan laaja-alaisilla erityisopettajilla on käytössään enemmän resursseja kuin muilla, mutta laadulli-nen analyysi tuo esille erityisesti laaja-alaiset erityisopettajat ja heidän mainitsemansa resurs-sien haasteet. Liitteessä 17 on eritelty laadullisen analyysin kautta opettajien kokemia haasteita ammattialoittain.
TAULUKKO 40. Opettajien aikomuskokemukset
Summamuuttuja Määrällinen analyysi Laadullinen analyysi Asenteet menetelmien käyttöä
kohtaan
Asenteet myönteisiä, keskiarvo korkein
Asenteet myönteisiä, hyötyjä (n = 268) mainittu enemmän kuin haasteita (n = 193)
Menetelmien käyttö työsuori-tusta parantavana tekijänä
Menetelmien koetaan parantavan työsuoritusta, keskiarvo myöntei-sen puolella
Menetelmien tarpeellisuus ja op-pilaan työskentelyn tukeminen nousevat esiin suoritusta paranta-vina tekijöinä
Opettajien pystyvyysuskomus Pystyvyysuskomus vain hieman myönteisen puolella, keskiarvo 4,3
Nostaa esille epävarmuusteki-jöitä, menetelmien käyttö vaikeaa arjessa (n = 57/26,2%)
Resurssit Pienin keskiarvo, opettajilla ei myönteistä kokemusta resurssien määrästä
Erityisluokanopettajilla ja laaja-alaisilla enemmän resursseja
Nostaa esille resurssien haasteina työyhteisön haasteet, koulutuk-sen puutteen, yhteistyönhaasteet, henkilöstöresurssit, ajan sekä tie-don puutteen
Esille nousee erityisesti laaja-alaisten erityisopettajien mainit-semat em. haasteet
Tuloksista kävi ilmi, että ajankulun hahmottamiseen liittyviä menetelmiä käytettiin kaikkein eniten sekä laadullisen että määrällisen aineiston mukaan. Määrällisessä aineistossa reilusti yli puolet vastaajista mainitsivat käyttävänsä erilaisia ajankulun havainnollistamiseen liittyviä me-netelmiä. Ainoastaan oppilaan henkilökohtaista kalenteria ei käytetty juurikaan. Laadullisessa aineistossa puolestaan selvisi, että kyselystä puuttui kokonaan ”ajastin”. Ajankulkua havain-nollistettiin mainittujen menetelmien lisäksi aisteja hyödyntämällä, eli visuaalisesti, auditiivi-sesti, kinesteettisesti sekä taktiilisesti. Ajankulun hahmottamisen osalta löydökset tukevat toi-siaan paljon.
Käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan taitoihin liittyvien menetelmien kohdalla puolestaan on selkeä ero. Määrällisen aineiston tuloksista voi tulkita, että opettajat eivät käytä toiminnanoh-jauksen menetelmiä, kun taas laadullisessa aineistossa käytökseen ja tunteiden hallintaan liitty-vät menetelmät painottuvat selkeästi. Huomion arvoista on se, että tässä kategoriassa oli kaik-kein eniten teoriapohjaisia menetelmiä. Mainituissa valmiissa materiaaleissa puolestaan oli mainittu sellaisia materiaaleja, joiden toimivuuteen ei löytynyt tieteellistä tutkimusta.
6 POHDINTA
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yleistettävällä tasolla, miten paljon ja millaisia toiminnanoh-jauksen menetelmiä opettajat käyttävät ja millaiset ovat opettajien aikomuskokemukset mene-telmien käyttöön, sekä miten käyttö ja aikomukset eroavat ammattialoittain, iän tai opetusko-kemuksen mukaan. Syvemmällä laadullisella tasolla tarkasteltiin, miksi opettajat käyttävät toi-minnanohjauksen menetelmiä, ja millaisia hyötyjä ja haasteita he kokevat menetelmien käy-tössä olevan. Seuraavissa alaluvuissa tutkimustuloksia tarkastellaan pohtien aiempaa tutkimus-tietoa sekä pyritään esittelemään uusia näkökulmia tuloksille ja pohtimaan löydettyjä yhteyksiä määrällisen ja laadullisen aineiston välillä. Kuten tutkielman teoriaosuudessa mainittiin, aiem-paa tutkimusta toiminnanohjauksen menetelmistä ja niiden käytöstä on hyvin vähän, joten tu-losten tarkastelu aiemman tutkimustiedon valossa on hankalaa. Lopussa tarkastellaan tutkiel-man luotettavuutta, eettisyyttä koko tutkimusprosessin aikana, sekä mahdollisia jatkotutkimuk-sen aiheita.