Ohjausasiantuntijan ammatilliseen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tässä luvussa yhdessä, koska useimmissa vastauksissa erilaisten tekijöiden kohdalla ei aina eritelty sitä, koet-tiinko asian tukeneen nimenomaan asiantuntijuuden vai ammatillisen identiteetin kehittymistä ja vastauksissa näitä käsiteltiinkin usein rinnakkain, vaikka erojakin löytyi. Pohdinnoissa oli paljon yhdistäviä tekijöitä ja kokosin niistä viisi yläteemaa, jotka ovat ohjauksen koulutuksen yhteisö, ohjauksen koulutuksen opinnot, itsereflektio ja tauko opinnoista. Avaan kuhunkin osa-alueeseen liittyviä tarkempia havaintoja seuraavaksi. Useimmilla tekijöillä koettiin olevan kaksitahoinen mer-kitys. Ne ovat toisaalta tukeneet ammatillista kehittymistä ja toisaalta liittyvät omaan asiantunti-juuteen.
Ohjauksen koulutuksen yhteisö
Kaikkien haastateltavien kokemuksissa painottui erityisesti ohjauksen koulutusohjelman yhteisön merkitys. Yhteisöstä nostettiin esille niin lähimmät opiskelukaverit, muiden vuosikurssien kanssa tehty yhteistyö kuin ohjauksen henkilöstön merkitys. Koko yhteisön kannalta merkitykselliseksi nousi turvallinen ja lämmin ilmapiiri, joka koettiin alustaksi kasvaa, voimavaraksi ja toisaalta hy-vänä ympäristönä kokeilla omaa ammatillisuuttaan.
H4: Ehkä se on ollu semmonen niinkun. Alusta kasvaa niinku tavallaan, et siin yhtei-sössä on ollu niinku vertasia ja sit siel on ollu niit, jotka on niinku tuonu sinne uutta näkökulmaa tavallaan ihan niinku ylhäältäki päin tavallaan just opetushenkilöstö mut sit se et semmonen tavallaan hyväksyvä kulttuuri et et siin yhteisös on ollu mahollist kokeilla -- on ollu ainejärjestössä ottanu vastuuta mut sit toisaalt sit myös on saanu kokeilla niinku et ei oo ollu semmost tuomitsevaa ilmapiirii et et tavallaan päässy tes-taamaa eri asioit yhteisö on kantanu.
H5: Kyl kyllä niinku siis totaa tottakai se oma opopoppoo. Se että se on niinku luonu semmosen turvallisen ympäristön niinku oikeesti vähän niinku koetella niitä rajoja.
H7: Semmonen mikä myös niinku ohjauksen alalla on niinku edistänyt myös sitä asi-antuntijuuden ja osaamisen kehittymistä on myös se et meillä on aika yhteisöllinen koulutus. Se et ollaan pieni koulutus mutta siel on vahva tämmönen niinku yhdessä tekemisen ja yhden pitämisen henki. -- kuitenkin pääsääntösesti siinä on vahva se kannustamisen henki ja tämmönen.
Turvallisen ilmapiirin lisäksi opiskelukavereiden kanssa käydyt keskustelut ja pohdinnat niin opin-tojaksoilla kuin vapaa-ajalla koettiin tärkeäksi osaksi asiantuntijana kasvua, muut opiskelijat koet-tiin myös tunteiden neutralisoimisen tukena. Myös yli vuosikurssien rajojen tehtävä yhteistyö ja toisaalta yhteiset opintojaksot esimerkiksi ohjauksen sivuaineopiskelijoiden kanssa koettiin antoi-siksi.
H1: Mun mielest on ollu myös tosi kiva, ku on ollu noita sivuaineopiskelijoita koska niil on ollu tosi usein tosi hyvää näkökulmaa. -- Ylipäätään se et tulee semmost erilaista näkökulmaa siis semmosii, että hei emmä olekaan ajatellut asiaa tosta, tosta näkö-kulmasta. Se on jotenki tosi tosii mielekästä ja edesauttaa mun mielest tosi hyvin siinä ammatillisessa kehittymisessä myös, että oppii ottamaan enemmän ja monipuolisem-min näkökulmia haltuun.
H4: Ehkä siin on ollu se tavallaan et et sit on kuitenki ollu niinku tekemisissä sekä ylempien että alempien vuosikurssien ja oman vuosikurssin kanssa ja kaikki on käyny samoi, et tavallaan tunteita ja sit on niinku tuettu ja et jotenki siis se et tavallaan et jos tätä ois tehny yksin sanotaa et ei ois ollu mitään et ei ois lähteny ainejärjestötoi-mintaan, ei ois ollu missään vaihees oman vuosikurssin kans tai muiden ihmisten kans tekemisissä niinniin, tavallaan oisko kukaan koskaan neutralisoinu niit tunteita mitä herää jostain harkast.
Osana ohjauksen koulutuksen yhteisöä ohjauksen henkilökunnan rooli koettiin erityisen tärkeäksi.
Henkilökunta koettiin helposti lähestyttäväksi ja heidän koettiin olevan aidosti kiinnostuneita opis-kelijoista ja opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemisesta. Lisäksi keskusteluissa painotettiin sitä, että henkilökunnan asiantuntijuutta arvostetaan ja he ovat ikään kuin malliesimerkkejä ohjaajista.
H1: Ihan opintojen alusta asti kävi ilmi se, että henkilökunta niinkun arvostaa opiske-lijoita ja myös haluaa kuunnella ja et oikeesti, jos tulee joku hätätilanne ni voi aina soittaa -- jotenki semmonen, et on kuitenki semmonen turvattu olo niin se on ollu tosi tärkeetä.
H5: Olen hyvin monessa asiassa tosi kiitollinen -- henkilökunnalle et niinku ne oikeesti jotenki niinku on mukana tässä koko opintopolun aikana ja niinku jotenki semmosta.
just semmosta niinku mentorointia tai tai niinku ohjausta ja tukea ja sit koska he on kuitenki myös niitä ohjauksen ammattilaisia ja asiantuntijoita ni sit jotenki ne on ollu tosi tärkeitä itelle kyllä.
Suhtautuminen ohjauksen koulutuksen yhteisöön ja kuvausta ohjauksen henkilöstön roolista voi-daan tarkastella asiantuntijuuden yhteisöllisen kehittymisen näkökulmasta. Opiskelijat kokevat ole-vansa osa asiantuntuntijayhteisöä jo opintojen aikana, minkä voidaan ajatella ilmentävän asian-tuntijuuen rakentumista kulttuuriin osallistumisena ja yhteisöllisenä tiedonluomisena. Henkilökun-nan kuvattiin kuuntelevan ja kunnioittavan opiskelijoita, mikä kuvastaa osittain ajatusta siitä, että asiantuntijayhteisön käytänteitä ja toimintatapoja luodaan aloittelevien ja kokeneempien asiantun-tijoiden yhteistyössä. (Hakkarainen ym. 2012).
Ohjauksen koulutuksen opinnot
Pohdittaessa asiantuntijaksi kasvamista ja ammatillisen identiteetin muovautumista ohjauksen koulutuksen ja opintojen merkitystä kokonaisuudessaan painotettiin kaikissa haastatteluissa. Osa opintoihin liittyvistä asioista oli haastateltavien kesken samoja, mutta toisaalta haastateltavat an-toivat henkilökohtaisia merkityksiä joillekin osa-alueille. Jaettuja kokemuksia olivat harjoitteluiden ja ohjausprosessi ja keskustelu –opintojakson merkitys. Harjoitteluille annettiin monia erilaisia merkityksiä. Ne kuvattiin mahdollisuudeksi kokeilla teoreettista tietoa käytännössä ja toisaalta hy-vänä tilaisuutena reflektoida omaa ohjausasiantuntijuuttaan ja ikään kuin mittareina asiantuntijuu-den kehittymiselle. Harjoittelut myös tukivat pohdintaa kiinnostavista työympäristöistä ja koettiin mahdollisuutena olla osana ohjausalan asiantuntijayhteisöä.
H1: Kyllä myös noi harjottelut. Ne kuitenki tuo sitte ne kaikki kurssiasiat sillee elävään elämään niinnniin tota kyllä ne sitte tukee sitä pohtimista. Plus sitte, että näitä eettisiä asioita olen joutunut pohtimaan kyllä harkassa.
H3: Ehkä tavallaan se et ohjauksen opinnotki voi olla joskus aika sillee korkeelentosia tai aika sillee teoreettisia ni ehkä sitä saattaa joskus niinku harhautuu ajattelee, et se on tosi niinku rakettitiedettä tai jotenki et ku siin voi mennä niin syvälle halutessaan mut sit ku on käyny jossain harjottelussa tai muuten ollu koulumaailmassa ni sit on ehkä aina tajunnu että ihan tavallista elämäähän tää on ja niinku semmosta ihan nor-maalii kohtaamista.
H7: Harjoitteluista niin ne on ollu se mikä on sitonu sen teoreettisen osaamisen siihen käytäntöön -- ne toimii hyvin siinä välietappeina mittaamaan sitä asiantuntijuutta.
Opintojen osalta haastatteluissa mainittiin useampia opintojaksoja ja kuvattiin niiden merkitystä, mutta yhdistävänä tekijänä osassa haastatteluista ohjausprosessi ja keskustelu -opintojakso ja sii-hen liittyvä perusharjoittelu koettiin erityisen merkittävänä osana asiantuntijaksi kasvamisessa.
H1: Yksilöohjaukseen liittyvät kurssi ja harjottelu ne oli viel tosi hyvin ku ne oli järjes-tetty tai sillee et ku se yksilöohjaus oli sit tän sitä harjoteltii ennen ku mentii harkkaa ja sit tehtii ohjausvideot ja kaikkee ni se oli varmaan semmonen yks opettavaisim-mista yksittäisistä kursseista.
Opintoihin liittyen mielenkiintoisena havaintona korostui se, että ohjauksen ensimmäisten opinto-jen roolia pohdittiin useammassa haastattelussa ja niiden merkitys oli jäänyt usealle haastatelta-vista vaikeasti hahmotettavaksi. Nämä kokemukset välittyivät etenkin pitkän koulutuksen opiske-lijoilla. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että opintojen alkuvaiheeseen liittyy monella paikka-kunnan vaihtaminen, yliopisto-opiskeluun tottuminen ja vapaa-ajan elämän tärkeys opintojen alussa.
H3: Et siihen niinku tarvis just enemmän sitä tukea ja sitä että niinku sitä niinku kul-jetettais just enemmän niinku kurssista riippumatta mukana siellä, et mitä vaikka eri käyttöteoriat pitää sisällään tai mitä ne ees tarkoittaa tai miten se näyttäytyy ohjaajan työssä jos toimii jonku tietyn teorian mukaisesti et ehkä se on aina ollu semmosta hakuammuntaa ku on pohtinu sitä käyttöteoriaa no et varmaa Peavy se minkä nyt vaa muistaa.
H4: Jokanen meist muistaa Peavyn, se on aivan sanomattakin selvää mut niinkun se että se ehkä semmonen siin toivoisin et siin ois ollu paremmin asiat, et se ehkä jätti vähän huteran kuvan siitä et mitä kaikkee on ja sitku ehkä siin alus ei oo myöskään niinku samanlaist osaamist niinkun oppimiselle et miten mä opin miten mä opin yli-opistossa ni sit se on vaan semmost ensimmäisen vuoden paniikkii.
Opintojen alkuvaiheessa olevat teoriaopinnot koettiin kuitenkin tärkeäksi osaksi asiantuntijuuden rakentumista ja parissa haastattelussa mainittiin, että niihin olisi ollut asiantuntijuuden kehittymi-sen näkökulmasta antoisaa palata myöhemmin esimerkiksi maisterivaiheen opintojen aikana.
Itsereflektio
Myös itsereflektiolla ja pohdinnalla ja näiden tukemisella opintojen aikana koettiin olevan merki-tystä asiantuntijaksi kasvamisessa. Esimerkiksi opintojaksojen toteutustapojen koettiin tukeneen itsereflektiota. Itsereflektion kehittymiseen yhdistettiin ohjauskeskusteluiden videointi ja niistä saatu palaute, opintojaksoilla käydyt keskustelut sekä muu vertaisilta tai opettajilta saatu palaute.
H1: Miten ne omat ihanteet ja omat ajatukset siitä, että millainen olen ohjaajana ni miten ne sit näkyykään käytännössä et olenko sellainen kun haluaisin olla ja kuunte-lenko riittävästi.
H5: Ne (tietyt opintojaksot) on ollu semmosia et siellä on joutunu niinku oikeesti niinku pohtimaan ja vähän niinku kyseenalaistamaan niitä asioita et toisaalta et ehkä ite aat-telee, että miten se asiantuntijuus on kehittyny ni on niinku semmosten ristiriitojen kautta.
H6: Jotenki joutuu niinku reflektoimaa sitä omaa toimintaansa ja semmosta.
Haastateltavat kuvasivat ajattelun kehittymistä ja oman ammatillisuuden tarkastelua itsereflektion käsitteen kautta, minkä voidaan ajatella heijastavan asiantuntijuuden kehittymiseen liittyvää yksi-löllistä näkökulmaa ja metakognitiota eli asiantuntijan kykyä tunnistaa omaa tietämystään ja ajat-teluprosessejaan ja toisaalta kykyä säädellä niitä. (Ruohotie 2006, 109–113.)
Muut opinnot tai tauko opinnoista
Mielenkiintoisena yhdistävänä tekijänä useimmissa vastauksista koettiin, että tauko ohjauksen opinnoista tai ennen ohjauksen opintoja tehty pohdinta ja epävarmuus omasta suunnasta tukivat asiantuntijaksi kasvua ja ammatillisen identiteetin vahvistumista. Pohdinta ja epävarmuus saattoi tapahtua ennen ohjauksen opintoja tai ohjauksen opintojen aikana esimerkiksi sivuaineopinnoissa, vaihdossa tai osallistumisessa poikkitieteellisille opintojaksoille.
H2: Se oli semmonen vaihe ennen ku mä niinku mul ei ollu mitää päämäärää ni sit se jotenki turhautti ja sillee ja se epätietosuus myös sillee lannisti et tuunkoha mä ikin niinku valmistuu niinku mihinkään ammattiin -- niinku se et tää tuntuu niinku et tää on hyvä päämäärä ni sit jotenki se ehkä kääntääki sen kokemuksen semmoseks et siit on hyötyä etet semmoset vaiheet on ihan ok ja niinku nyt kuuluu elämää -- se voi jälkikätee nousta vähän niinku tollaseks hyväks vaiheeks.
H3: Sivuaineopintojen aikana tai jälkeen ni vähän just semmosta ajatusta et onko niinku et muistaako niitä ohjausasioita ja näin ja sit tos oli kuitenki toi, että harjottelu oli semmonen kokemus mikä niinku tavallaan niinku vahvisti toisaalt taas uudestaa sitä.
H5: Niissä oli ehkä just, että sit taas oli ei ollu pelkkii opoja vaan oli niinku muita tavallaan niinku myös opeopiskelijoita ja niinku aikuiskasvatusopiskelijoita ja niinku tosi sillai, et niissä sit taas oli se, painottu sit taas se niinku ammatillinen identiteetti.
Kokemuksissa havainnollistui, että tauon tai muiden opintojen jälkeen käsitys itsestä oli jossain määrin muuttunut ja antoi uutta merkitystä omalle ohjausasiantuntijuudelle. Tauon tai muiden opintojen merkitys saattoi olla joko omien valintojen kirkastuminen, erkaantuminen omasta opis-kelijayhteisöstä, näkökulmien laajeneminen tai oman ammatillisen identiteetin vahvistuminen. Si-vuaineopintojen merkitys koettiin tärkeäksi myös työmarkkinoilla erottautumisen ja oman osaami-sen syventämiosaami-sen näkökulmasta.