Ammatillinen kehittyminen on monisyinen ilmiö, jota voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja eri vaiheissa asiantuntijaksi kasvamista. Jatkotutkimusehdotuksena asiantuntijuuden kehittymistä
voitaisiinkin ohjausalalla tarkastella yhä systemaattisemmin aina opintojen alkuvaiheilta valmistu-misen kynnykselle ja toisaalta myös työelämään siirtyvalmistu-misen jälkeen. Tutkimuksessa keskityttiin loppuvaiheen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kokemuksiin ammatillisesta kehittymisestä, eikä tämä tutkimus tavoittanut eläviä kokemuksia opintojen alkuvaiheesta vaan kehittymistä tuke-viin tekijöihin palattiin haastateltavien kuvailemien kokemusten kautta. Kokemusten tutkimusta voisikin syventää tutkimalla kokemuksia eri vaiheissa opintoja ja tarkastella sitä, mitkä osiot näyt-täytyvät merkityksellisinä opintojen edetessä ja minkälaisten asioiden koetaan tukevan asiantunti-jaksi kasvamista. Mielenkiintoista olisi myös seurata miten ohjausasiantuntijan ammatillinen kehit-tyminen jatkuu työelämään siirtymisen jälkeen. Tulokset antavat viitteitä myös ohjausasiantunti-juuden ja ohjausasiantuntijan ammatillisen identiteetin kehittymisen suhteesta. Pohdittavaksi jää vaikuttaako vahvan vuorovaikutusosaamisen kehittyminen siihen, että ohjaajuuden identiteetti ra-kentuu koulutuksen aikana niin vahvaksi.
Ohjauksen opiskelijat aloittavat opinnot erilaisista lähtökohdista ja erilaisella osaamisella. Jatkossa voisi tutkia kohdennetummin sitä, miten eri taustoista tulevat opiskelijat kokevat asiantuntijuuden ja identiteetin ja niiden kehittymisen ja kokevatko erilaisia polkuja kulkevat saavansa yhdenvertai-sesti tukea oman asiantuntijuuden kehittymiseen ja identiteettipohdintaan opintojen aikana. Tässä tutkimuksessa hahmottui, että esimerkiksi opettajataustaisilla, koulumaailmaan suuntaavilla ja toi-saalta muihin ympäristöihin suuntaavilla on osittain eriäviä kokemuksia siitä, mitkä asiat ammatil-lisessa kehittymisessä pohdituttavat. Tässä tutkimuksessa tutkimusjoukko oli kuitenkin liian pieni luodakseni luotettavia päätelmiä taustan vaikutuksesta asiantuntijuuden kokemiseen opintojen lop-puvaiheessa, joten tämä alustava havainto vaatisi lisää kohdennettua tutkimusta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että koulumaailmaan työllistyvillä on ristiriitaisia kokemuksia opettajuuden ja oh-jaajuuden roolien yhdistämisestä. Myös tätä erilaisten roolien suhdetta voisi tutkia yhä kohdenne-tummin ja kartoittaa millaisia keinoja kyseisen pohdinnan tukemiseen voidaan jo koulutuksen ai-kana tarjota.
Erilaisten taustojen lisäksi koulutuksesta valmistuneet voivat työllistyä moninaisiin ohjauksen työ-ympäristöihin ja kiinnostuksenkohteet voivat vaihdella jo opintojen aikana. Jatkotutkimusta voisikin rajata käsittelemään myös erilaista työympäristöistä kiinnostuneiden opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten he kokevat oman asiantuntijuuden ja ammatillisen identiteettinsä ja miten kokevat koulutuksen tukevan ohjausasiantuntijaksi kasvamista.
Tutkimus luo yhden näkökulman siihen, miltä kokemukset ohjausasiantuntijuudesta ja ohjaajan ammatillisesta identiteetistä näyttäytyvät opintojen loppuvaiheessa ja valmistumisen jälkeen. Tu-lokset vahvistavat käsitystä siitä, että ammatillisen kehittymisen tukeminen jo koulutuksen aikana on tärkeää niin yhteiskunnan kuin yksilöiden näkökulmasta. Omien osaamisalueiden tunnistaminen ja selkeä ammatillinen identiteetti ja ymmärrys sen muuntuvuudesta tukevat sitä, että vastaval-mistuneet ohjausasiantuntijat siirtyvät koulutuksen jälkeen moninaisiin ohjaustyön
toimintaympäristöihin tekemään laadukasta käytännön ohjaustyötä ja kehittämään osaamistaan sekä ohjausalan toimintaa. Ohjaustyön keskiössä on kuitenkin laadukkaan ohjauksen tarjoaminen ohjattaville. Osaamisensa tunnistava ja ammatillisen identiteettinsä hahmottava ohjaaja mahdol-listaa aidon kohtaamisen ja ohjattavan tarpeiden mukaisen ohjauksen toteutumisen.
LÄHTEET
Alakarhu, M. 2015. Elämänpituinen matkahan tää on. Ohjausalan opiskelijoiden ammattiidentiteetin rakentuminen opintojen aikana. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Ohjausala.
The American Heritage® Dictionary of the English Language, Fifth Edition copyright ©2020 by Houghton Mifflin Harcourt Publishing Company. Haettu [3.4.2021] https://www.ahdicti-onary.com/word/search.html?q=competence
Beijaard, D., Meijer, P.C. & Verloop, N. 2004. Reconsidering research on teacher´s professional identity. Teaching and Teacher Education 20 (2), 107–128.
Coffey, A. & Atkinson, P. 1996. Making sense of qualitative data. Complementary Research Strat-egies. Thousand Oaks, London, New Delhi. SAGE Publications.
Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162.
ELGPN. Home. 2021. http://www.elgpn.eu/ [luettu 13.4.2021]
Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle.
2013. ELGPN Tools No. 1. Jyväskylä.
Eskola, J. 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli
(toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. -näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreet-tisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus. 185–206.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2015. Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa J. Aaltola & R.
Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. -metodin valnta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle.
Fearon J. D. 1999. WHAT IS IDENTITY (AS WE NOW USE THE WORD)? Department of Political Science. Stanford University.
Gibson, D., Dollarhide, C., & Moss, J. 2010. Professional Identity Development: A Grounded Theory of Transformational Tasks of New Counselors. Counselor Education and Supervision, 50(1), 21–38.
Gibson, D., Dooley, B., Kelchner, V., Moss, J., & Vacchio, C. (2012). From Counselor-In-Training to Professional School Counselor: Understanding Professional Identity Development. Journal of Professional Counseling, Practice, Theory, & Research, 39(1), 17–25.
Haaga-Helia. 2021. Ammatillinen opinto-ohjaaja. https://www.haaga-helia.fi/fi/ammatillinen-opinto-ohjaaja [luettu 26.5.2021]
Hakala, J. T. 2015. Toimivan tutkimusmenetelmän löytäminen. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola.
Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. -Metodin valinta ja aineistonkeruu: Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä. PS-kustannus. 14–26.
Hakkarainen, Lallimo & Toikka. 2012. Kollektiivinen asiantuntijuus ja jaetut tietokäytännöt. Aikuis-kasvatus 32 (4), 246–256.
Huhtinen, A.M. & Tuominen, J. 2020. Fenomenologia – Ihmisten kokemukset tutkimuksen koh-teena. Teoksessa A. Puusa & Juuti P. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Helsinki. Gaudeamus. 296–307.
Halonen, L., Grekula, M. & Wenström, S. 2020. Miten ohjaan tulevaisuuden työelämään? Työkaluja opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumisen tueksi. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tut-kimus- ja kehitystyön julkaisut 11. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003198542. [luettu 22.5.2021]
Hanhinen, T. 2010. Työelämäosaaminen: Kvalifiaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi. Tam-pereen yliopisto. Kasvatustiede, ammattikasvatus. Väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis : 1021.
Hänninen, S. 2009. Voimaantumisen tarinat subjektiuden vahvistajana. Aikuiskasvatus 29 (1), 4 – 13.
IAEVG. The International Association for Educational and Vocational Guidance. 2018. International Competencies for Educational and Vocational Guidance Practitioners. Approved by the General Assembly, Bern, 4th September 2003. Revised October 2018. Approved by the IAEVG Board, 18th December 2018. https://iaevg.com/Framework [luettu 13.3.2021]
Itä-Suomen yliopisto. 2021. Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja. https://www.uef.fi/fi/koulutus/opinto-ohjaaja-ja-uraohjaaja [luettu 29.4.2021]
Juuti, P & Puusa, A. 2020. Johdanto. Mitä laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan? Teoksessa A.
Puusa & P. Juuti. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki. Gau-deamus. 9–19.
Juutilainen, P-K. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2011. Ohjaajan kompetenssit - taidanko, ymmärränkö, olenko, uskallanko? Artikkeli julkaisussa H. Kasurinen. E. Merimaa & J. Pirttiniemi (toim.) OPO Opinto-ohjaajan käsikirja. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:3, 226–237.
Jyväskylän yliopisto. 2021. Ohjausalan koulutus ja tutkimus. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitok-set/okl/koulutusala/ohjausala. [luettu 8.5.2021]
Kaartinen, H. & Manthos, S. 2019. Ohjausalan koulutuksesta työhöni saamat valmiudet: Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden käsityksiä. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tut-kielma. Ohjausala.
Koordinaatti. 2021. Koordinaatti –Koordinaatti vahvistaa nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevien osaamista sekä työmuodon tunnettuutta. https://www.koordinaatti.fi/fi/koordinaatti. [luettu 8.5.2021]
Laine, T. 2015. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli
& J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tut-kimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä. PS-kustannus, 29–51.
Lehtinen, E. & Palonen, T. 2011. Asiantuntijaosaamisen luonne ja osaamisen tunnistamisen haas-teet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13 (4), 24–42.
Le Deist, F., & Winterton, J. 2005. What Is Competence? Human Resource Development Interna-tional, 8(1), 27–46.
Marttinen, E. 2017. Deciding on the Direction of Career and Life Personal Goals, Identity Develop-ment, and Well-Being during the Transition to Adulthood. University of Jyväskylä.
Mellin, E. A., Hunt, B. & Nichols, L.M. 2011. Counselor professional identity: Findings and implica-tions for counseling and interprofessional collaboration. Journal of Counseling & Development 89(2), 140–147.
Moilanen, P. & Räihä, P. 2015. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 52–73.
Nevalainen, A. 2018. OHJAUSTYÖN MUUTOS JA MUUTTUMATTOMUUS Itä-Suomen yliopistosta vuo-sina 2010-2015 ohjauksen pääainekoulutuksesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen ja oman osaamisen arviointi. Itä-Suomen yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Oh-jauksen koulutus.
NICE. Network for Innovation in Career Guidance and Counselling in Europe. 2016. European Com-petence Standards for the Academic Training of Career Practitioners. NICE Handbook Volume II. C. Schiersmann, S. Einarsdóttir, J. Katsarov, J. Lerkkanen, R. Mulvey, J. Pouyaud, K.
Pukelis & P. Weber. (toim.) Toronto.
Ohjausalan maisteriohjelma OPS 2021-2022, 2022-2023. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutus-laitos. OKM:n ohjauksen ala, Kasvatusalat.
Onnismaa, J. 1996. Ohjauksen tarve lisääntymässä? Aikuiskasvatus, 16(4), 286–293, 343.
Onnismaa, J. 2011. Ohjaus ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki. Gaudeamus.
OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2011. Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoit-teet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 15.
OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Maailman osaavimmaksi kansaksi. Opetus- ja kulttuu-riministeriön tulevaisuuskatsaus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-595-2 [luettu 13.4.2021]
OPH. Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035 Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä enna-kointituloksia. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 3. https://www.oph.fi/sites/default/files/docu-ments/osaaminen_2035.pdf [luettu 22.5.2021]
OPH. Opetushallitus. 2019. Osaamisrakenne 2035 Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetus-hallitus, raportit ja selvitykset 14. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamis-rakenne_2035.pdf [luettu 8.5.2021]
OPH. Opetushallitus. 2021. Tieto-, neuvonta, ja ohjaustyön palveluita. https://www.oph.fi/fi/pal-velut/tieto-neuvonta-ja-ohjaustyon-palveluita [luettu 8.5.2021]
Paavola, S., Lipponen L. & Hakkarainen K. 2004. Models of Innovative Knowledge Communities and Three Metaphors of Learning. Review of Educational Research. 74(4):557-576.
Paloniemi, S., Rasku-Puttonen, H. & Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuudesta identiteettiin - Anneli Eteläpellon tutkimuspolkuja. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tyn-jälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki. WSOY. 13-37.
Peavy R. Vance 2006, Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki. Psykologien kustannus.
Puusa, A. 2020. Haastattelutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki. Gaudeamus. 103–117.
Puusa, A. 2020. Näkökulmia laadullisen aineiston analyysiin. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki. Gaudeamus. 145–156.
Puusa, A. & Juuti, P. 2020. Laadullisen tutkimuksen tieteenfilosofinen tausta. Teoksessa A. Puusa
& P. Juuti. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki. Gaudeamus.
25–40.
Ropo, E. & Gustafsson, A-M. 2006. Elämänkerrallinen näkökulma ammatilliseen ja persoonalliseen identiteettiin. Teoksessa. Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. 50–56. Helsinki. Kansanvalistusseura.
Ruohotie, P. 2006. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. Ete-läpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. 106–122. Helsinki.
Kansanvalistusseura.
Suoranta, J. 2000. Narrating the good life: illuminations, International Journal of Lifelong Educa-tion, 19:4, 357-369.
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki. Tammi.
Turunen, M. 2020. URA- JA OPINTO-OHJAUKSEN TYÖNTEKIJÄT ELINIKÄISEN OHJAUKSEN KEN-TÄLLÄ. Ohjauskompetenssit ja ohjaajien koulutustaustat alueellisesti tarkasteltuna. Itä-Suo-men yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Ohjauksen koulutus.
Tökkäri, V. 2018. Fenomenologisen, hermeneuttis-fenomenologisen ja narratiivisen kokemuksen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa J. Toikkarinen & I. A. Virtanen (toim.) Kokemuksen tut-kimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö. Rovaniemi. Lapland University Press. 64–84.
Tökkäri, V. 2016. Lauri Rauhalan merkityksestä Juha Perttulan fenomenologiselle ajattelulle ja ko-kemuksen tutkimukselle. Rovaniemi. Lapland University Press. 15–38.
Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki. Gaudeamus.
Vähäsantanen, K. 2007. Ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muutoksessa. Teoksessa A.
Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki. WSOY. 156-176.
LIITTEET
LIITE 1. Ohjaajan kompetenssit (Juutilainen & Vanhalakka-Ruoho 2011, 234–236) OHJAUSPROSESSIIN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET
Taito virittää ykislöiden suunnanottoa opiskelussa, elämäntilanteissa ja tulevaisuudensuunnittelussa Kyky edistää yksilöiden emansipaatiota ja voimavaraistumista
Taito työskennellä toimijuuden esteiden lieventämiseksi/poistamiseksi Elämänkulkuun, kasvuun ja kehitykseen liittyvä osaaminen
Kyky ymmärtää yksilöiden ja yhteisöjen elämänkulkua ja kehitystä Yksilön elämäntilanteen ja elämänhistorian huomioiminen
Kyky tukea yksilöitä ja yhteisöjä erilaisessa elämäntilanteissa Kyky ajaa oppilaan tai opiskelijan asiaa (advocacy)
Kyky tunnistaa tilanteita, joissa toimijuuden edistäminen vaatii asianajamista Rohkeus tarttua asioihin
Kyky viedä asioita eteenpäin
Erilaiset oppijat ja esteetön opiskelu
Kyky tunnistaa erilaisia oppimisen lähtökohtia ja oppimistapoja Taito tukea erilaisia oppijoita oppimisessa ja opiskelussa Kulttuurisensitiivinen osaaminen
Kyky ymmärtää erilaisia kulttuureita (etninen tausta, ikä, sukupuoli, sosiaalinen asema, seksuaalisuus, ter-veydentila…) ja niden merkityksestä ohjauksessa
Moninaisuuden arvostaminen
Kyky ymmärtää yksilöllisen ja yhteisöllisen suhde ja merkitys ohjauksessa Ohjausteoreeettinen sisältöosaaminen
Taito toimia vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa Taito keskinäiseen palautteeseen ja sen hyödyntämiseen Ohjausmenetelmien osaaminen
Taito tehdä monitoimijaista ja moniammatillista yhteistyötä
Taito kehittää tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita ja verkostoja Työn hallinta (kieli, työnjako, vastuu ym.) erilaisissa yhteistyösuhteissa
OHJAUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET Yhteiskuntaosaaminen
Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ja prosessien tiedostaminen ja ymmärtäminen Yhteiskunnallisten instituutuioiden toiminnan tuntemus
Sosiaalisen eriarvoisuuden ja sen lähteiden tiedostaminen ja tunnistaminen Kyky toimia tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistävällä tavalla
Tietoisuus ohjaustyön lainsäädännöllisistä perustasta Monikulttuurisuusosaaminen
Monikulttuuristuvan ja kansainvälistyvään yhteiskuntaan liittyvien prosessien tunteminen Ohjausympäristöjen tuntemus
Työ- ja elinkeinoelämän ja koulutusrakenteiden tuntemus Erilaisten oppimis- ja ohjausympäristöjen tuntemus Ohjaustyötä ohjaavien asiakirjojen ja lähteiden tuntemus
TUTKIVAAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET Reflektio-osaaminen
Kriittinen reflektio
Oman toiminnan kriittinen reflektointi ja arviointi
Työyhteisön toiminnan ja tavoitteiden reflektointi ja arviointi Ohjauksen palvelujärjestelmien toiminnan ja tavoitteiden arviointi Tiedonhallinta
Keskeisten tiedonhankintamenetelmien tunteminen ja hallinta Kiinnostus ohjausalan tiedon ajan tasalla pitämiseen
Kehittäminen
Arviointiin pohjautuva toiminnan kehittäminen Tiedon käyttö toiminnan kehittämisessä Projektiosaaminen
Tutkimus ja kehittämisosaaminen Tutkivan asiantuntijuuden orientaatio
Keskeisten ohjauksen tutkimustraditioiden tunteminen
Keskeisten psykologisten ja kasvatustustieteellisten tutkimusmenetelmien tunteminen ja käyttötaito Tutkimustyön perustaidot
Kyky tutkivaan työotteeseen
LIITE 2. Sähköpostiviesti haastateltaville
LIITE 3. Haastattelun eteneminen ja taustakysymykset Haastattelun aluksi:
Käydään läpi tutkimuksen eettiset seikat sekä aineiston ja henkilötietojen käsittely:
• Haastattelu nauhoitetaan, jonka jälkeen litteroidaan, litteroinnin pseudonymisoidaan.
• Aineistoa voidaan säilyttää vuoden 2022 loppuun.
• Tarkemmat tiedot tutkimustiedotteesta, tarjotaan mahdollisuus esittää kysymyksiä.
• Pyydetään suullinen tutkimussuostumus ”Annatko luvan käyttää haastattelussasi kertomia asioita tutkimusaineistona?”
Haastattelun etenemisen kuvaus haastateltavalle:
• Muutama taustakysymys
• Muutama johdantokysymys aiheesta
• Siirrymme tarkemmin haastateltavan kokemukseen (Mikäli taustakysymysten tai johdanto-kysymysten aikana nousee jo keskustelua aiheesta, voidaan keskustelua jatkaa vapaasti)
• Kyseessä avoin haastattelu, joten edetään tosi vapaasti eikä haastattelussa ole selkeää run-koa. Saatan kysellä paljon täydentäviäkin kysymyksiä jne.
Omat muistiinpanot hyvistä täydentävistä kysymyksistä:
• Kuvailetko kokemustasi…
• Minun on mahdotonta tietää…
• Ymmärränkö oikein että…?
• Mitä tarkoitat, kun sanoit …?
• Mainitsit että.. Mitä tämä tarkoittaa juuri sinulle…?
• Mitä luulet, mikä on vaikuttanut siihen että...?
• Miksi tämä on sinulle merkityksellistä?
Taustakysymyksiä:
• Missä koulutusohjelmassa opiskelet/opiskelit?
• Minä vuonna olet aloittanut ohjausalan opinnot?
• Milloin olet valmistunut / valmistumassa?
• Onko sinulla ohjausalan työkokemusta? Kuinka paljon? Kuvaile lyhyesti millaista?
• Onko sinulla muuta työkokemusta? Entä muita tutkintoja/opintoja taustalla?
• Missä työskentelet/minkälaisiin tehtäviin haluaisit työllistyä?
Mahdollisia johdantokysymyksiä / kysymyksiä haastattelun aikana:
• Kysymyksiä kirjoitelmasta?
• Miten ymmärsit asiantuntijuuden käsitteen? Entä ammatillisen identiteetin? Miten kuvaisit omaa kokemustasi näistä?
• Entä miten määrittelet ohjausta? Miten sun ajatus ohjauksesta on muuttunut?
• Tarkennuksena voi kertoa, että keskustelussa voi nostaa asioita myös opintojen ulkopuo-lelta.
• Kuvaile aiemmin, kuvaile nyt.. Miltä tuntuu olla ohjausalan asiantuntija?
• Miltä tuntuu olla opintojen loppuvaiheessa/vastavalmistuunena? Mitkä asiat tässä kohtaa pohdituttaa?
• Mistä tiedät, että olet ohjausalan asiantuntija? Miltä tuntuu olla ohjausalan asiantuntija?
• Miltä ihanne ohjausasiantuntija näyttäytyy? Missä haluat vielä kehittyä?
• Kuvaile mitkä tekijät ovat vaikuttaneet asiantuntijuuden ja ammatillisen identiteetin rakentu-miseen?
• Mitkä muut asiat on vaikuttaneet?
• Kuvailetko tarkemmin, miten tämä X asia on vaikuttanut?
• Mikä on vaikuttanut eniten?
• Mitkä kokemukset on vaikuttanut eniten?
• Mitä sinun pitäisi vielä tehdä, että olet yhä vahvempi ohjausalan asiantuntija?
Lopuksi:
• Oletko vielä sitä mieltä, että haastattelun jälkeen sisällönkin puolesta annat luvan käyttää haastattelua tutkimusaineistona?
• Haluatko täydentää vastauksiasi/korjata jotain?
• Entä sanoa vielä yleisesti jotakin asiantuntijuudesta, ammatillisesta identiteetistä tai ajatuk-sistasi omasta asiantuntijuudesta ja ammatillisesta identiteetistä?