Muurin murtumisen jälkeen

Helsingin Sanomat kertoo 10. marraskuuta muurin murtumisesta otsikoinnilla ”Saksojen raja auki maastamuutolle – Poliittisen kriisin ahdistama DDR teki historiallisen päätöksen, matkustaminen länteen sallitaan ilman ennakkoehtoja myös Berliinin muurin läpi”⁴⁵⁶. Helsingin Sanomien mukaan politbyroon jäsenen Günter Schabowskin julkistettua rajanavauskäytäntöjen välittömästi voimaan astumisesta Itä-Berliinissä lehdistötilaisuudessa tiedot käytännön järjestelyistä olivat puutteellisia. Uutisessa mainitaan matkustusviisumin omistamisen olevan vapaan matkustamisen ainoa ennakkoehto, mutta samalla kuitenkin lehti totesi passitoimistojen olleen lehdistötilaisuuden aikaan jo suljettuja aukioloaikojensa puitteissa. Helsingin Sanomat ei myöskään tiennyt, olisivatko itäsaksalaiset rajavirkailijat voineet myöntää viisumeita suoraan rajalla, eikä lehden mukaan ensimmäiseen tuntiin ei ollut havaittu epätavallisempaa liikehdintää rajoilla. Helsingin Sanomat on ottanut mukaan uutisointiinsa myös Yhdysvaltojen, Britannian ja Neuvostoliiton myönteiset kannanotot uudistuksiin, muurin purkamiseen ja rajan avaamiseen. Se on myös ottanut mukaan Länsi-Saksan ja Ranskan hiukan vaihtelevat mielipiteet, joissa toisaalta ollaan myönteisiä muutokselle, mutta arvellaan sillä olevan tulevaisuudessa monia kenties negatiivisiakin seurauksia.⁴⁵⁷

456 Helsingin Sanomat 10.11.1989

Seuraavana päivänä Helsingin Sanomissa kerrotaan juhlinnasta Berliinin muurilla ja Brandenburgin portilla, ”kun heidän yhteisesti vihaamansa muuri näytti ratkaisevasti murtuneen”⁴⁵⁸. Samalla kerrotaan berliiniläisten hajottaneen muuria pienillä vasaroilla.

Helsingin Sanomat kertoo Länsi-Saksan entisen liittokansleri Willy Brandtin todenneen muurin tulevan kaatumaan ja ehdottaneen muurinkappaleen museointia varoittavana esimerkkinä seuraaville sukupolville. Helsingin Sanomat kertoo kymmenien tuhansien itäsaksalaisten ylittäneen muurin Länsi-Berliinin puolelle, mutta palanneen takaisin tunneissa.⁴⁵⁹

”Rujona betonirakenteena Berliinin muuri seisoi perjantaina yhä jaetun kaupungin länsiosan ympärillä, mutta itäsaksalaisena rajana se murtui edellisenä yönä riemuitsevien ihmisjoukkojen rynnistäessä sen yli. Yllättäen auenneilla rajanylityspaikoilla puhkesi pitkin muuria ennennäkemättömiä kansanjuhlia, kun itäberliiniläiset ja länsiberliiniläiset syleilivät toisiaan 28 vuotta kestäneen katkeran eron jälkeen. […] itäsaksalaiset rajavartijat yrittivät ensin tarkistaa henkilöpaperit tavalliseen tapaan. Jono rajalla kasvoi kuitenkin keskiyön tunteina ihmisvyöryksi. Lopulta rajapoliisit luopuivat toivottomista tarkastuksista. Käsiään levitellen he päättivät päästää koko joukon rajan yli.

Ilmapiirissä ei ollut väkivallan häivääkään.”⁴⁶⁰

Kokonaisuutena muurin murtumisen kuvaus Helsingin Sanomissa kuvaa ihmisten iloa ja juhlintaan. Kerrotaan laulusta, tanssista ja muurinpoistoa vaatineesta ”Die Mauer muss weg!”⁴⁶¹-huutokuorosta, sekä monien ravintoloiden tarjonneen ilmaiseksi ruokaa ja juomaa itäsaksalaisille. Samalla myös Helsingin Sanomat arvelee, ettei puolueen edustajakaan arvannut byrokraattisen matkustussäännön muotoilusta muutoksen mahdollistavan Berliinin muurin ylittämisen Itä-Saksan länsirajan lisäksi. Lehti julkaisi myös lyhyen historiakasauksen, jossa todetaan muurin yli 28-vuotisen menneisyyden aikana muurilla ammutun yli sata kuoliaaksi ja muilla rajoilla noin saman verran. Samalla se toteaa, että rajavartijat ampuivat pakoon yrittäneitä kuuliaisesti määräysten mukaan. Muurista uutisoinnin lisäksi lehti kertoo, kuinka Länsi-Saksan työvoimaviranomaiset varoittelivat työpaikka- ja asuntopulasta kaupungeissa.⁴⁶²

458 Helsingin Sanomat 11.11.1989

459 Helsingin Sanomat 11.11.1989

460 Helsingin Sanomat 11.11.1989

461 Helsingin Sanomat 11.11.1989

462 Helsingin Sanomat 11.11.1989

Kolmantena päivänä rajojen avaamisesta Helsingin Sanomat kertoo vierailujen lisääntyneen, ja rajanylityspaikkoja aukaistun kolme lisää. Samalla kerrotaan itäsaksan rajapoliisien luopuneen henkilökorttien tarkastuksesta muurilla jonojen muodostumisen tähden ja rajan takana vierailleen satojatuhansia itäsaksalaisia. Lisäksi se kertoo maan rajojen avaamisen jälkeen myönnetyn 2,7 miljoonaa viisumia.⁴⁶³ Helsingin Sanomat kertoo muurin rakentamisen historiasta seuraavasti:

”Saksan demokraattinen tasavalta DDR, joka oli vielä heiveröinen ja oli vuotaa kuiviin väestön paetessa joukoittain länteen. […] Varhain aamulla 13. elokuuta 1961 itäsaksalaiset iskujoukot paketoivat Länsi-Berliinin piikkilankaesteillä.

Sitten DDR:n puoluejohto jäi odotuskannalle. […] Länsi ei tehnyt mitään. Sen vuoksi DDR ryhtyi rakentamaan piikkilankalinjoille todellista muuria.

Itäsaksalaiset olivat voittaneet uhkapelinsä.”⁴⁶⁴

Seuraavina päivinä Helsingin Sanomat keskittyy kertomaan monisanaisesti itäsaksalaisten vierailuista Länsi-Berliinissä ja Länsi-Saksassa ostoksilla⁴⁶⁵ sekä muurin purkamisesta⁴⁶⁶. Se myös mainitsee itäsaksalaisten käyvän nostamassa 100 länsimarkan ensi kertaa Saksan Liittotasavaltaan tulleille suunnatun henkilökohtaisen ”tervetuliaisrahan”. ⁴⁶⁷ Marraskuun puolivälissä Helsingin Sanomat kertoo, kuinka ”DDR ei luovu Berliinin muurista”⁴⁶⁸, vaan sen johto piti sitä yhä tarpeellisena eikä sen mukaan muurin purkaminen olisi ajankohtaista. Samana päivänä se kertoo myös kolmanneksen itäsaksalaisista eli 5,7 miljoonan saaneen vajaan viikon aikana rajan aukeamisen jälkeen viisumin.⁴⁶⁹ Myöhemmin marraskuussa Helsingin Sanomat uutisoi matkustusviisumien määrän nousseen kymmeneen miljoonaan eli kuuden kymmenestä itäsaksalaisesta hakeneen sitä.⁴⁷⁰ Lehti korostaa erityisesti vierailijoiden iloa.⁴⁷¹ Marraskuun loppupuolella Helsingin Sanomat toteaa: ”Itäsaksalaisten tulva panee vieraat ja isännät lujille, mutta enteilee samalla uudenlaista avoimempaa Eurooppaa, jolle itäryhmän pyrkimykset kansanvaltaan ovat raivaamassa tietä”⁴⁷². Se myös ottaa esiin itäsaksalaisen valuutan eli DDR:n markan huonon vaihtokurssin verrattuna Länsi-Saksan D-markkaan ongelmallisena

463 Helsingin Sanomat 12.11.1989

464 Helsingin Sanomat 12.11.1989

465 Helsingin Sanomat 13.11.1989; Helsingin Sanomat 17.11.1989; Helsingin Sanomat 18.11.1989; Helsingin Sanomat 19.11.1989; Helsingin Sanomat 20.11.1989

466 Helsingin Sanomat 13.11.1989

467 Helsingin Sanomat 12.11.1989, Helsingin Sanomat 13.11.1989

468 Helsingin Sanomat 15.11.1989

469 Helsingin Sanomat 15.11.1989

470 Helsingin Sanomat 18.11.1989

471 Helsingin Sanomat 19.11.1989

tekijänä.⁴⁷³ Marraskuun lopulla Helsingin Sanomat kertoo Länsi-Saksan ulkoministeri Genscherin antaneen Yhdysvaltain presidentti Bushille palan Berliinin muuria korostaen saksalaisten olevan yksi kansakunta, jonka kaksi osaa pyrkivät lähentymään⁴⁷⁴, ja kertoo kuinka

”Genscher sanoi, että hänen Bushille tuomansa pala Saksojen välistä jakoa symbolisoinutta muuria oli ’ilmaus vapaudesta ja demokratiasta kaikkialla Saksassa’”⁴⁷⁵.

Joulukuun alussa Helsingin Sanomat kertoo, kuinka Itä-Saksan avautumisen myötä rajavartiokoirat aiotaan joko nukuttaa, siirtää eläkkeelle tai myydä koiran uudelleenkoulutettavuusarvion mukaan.⁴⁷⁶ Lehden sävystä

”Vanhat verikoirat liimatehtaalle: Tuhannet terävähampaiset rajavartiokoirat ovat jääneet Itä-Saksassa mullistusten myötä työttömiksi […] Hampurilaisen Bild-lehden mukaan loikkarien jahtaamiseen koulutetuilla verikoirilla on kolme tulevaisuuden vaihtoehtoa […] Vanhemmilla verikoirilla on edessään taivaallisten vartiokoirien tehtävät. […] ’Ne eivät ole koskaan oppineet mitään muuta kuin tappamaan’, [länsisaksalainen raja-] poliisi sanoi”⁴⁷⁷

Myöhemmin joulukuussa Helsingin Sanomat kertoo, kuinka berliiniläisessä tutkimuksessa oli käynyt ilmi Itä-Saksasta paenneista yli 60% ilmoittaneen äänestävänsä oikeistolaisia.⁴⁷⁸ Joulukuun alkupuolella kerrotaan, kuinka länsisaksalaisten matkustamista oli helpotettu, kun he saivat mahdollisuuden matkustaa ilman viisumikortin täyttöä ja rahan vaihtoa, sekä kuinka alle 30 vuorokauden käynneistä ei tarvitse ilmoittautumista Itä-Saksan poliisille.⁴⁷⁹ Helsingin Sanomat myös kirjoittaa humoristiseen sävyyn länsisaksalaisten kyllästyneen idästä tulevien vieraiden määrään, ja pohtineen, mitä asia tulisi maksamaan ja kenelle.⁴⁸⁰ Joulukuun puolivälin jälkeen Helsingin Sanomat kertoo muurin viereen tulevan 25 metrin korkean joulukuusen, joka näkyisi myös itäpuolelle.⁴⁸¹ Ennen joulua kerrotaan Itä-Saksan pääministeri Hans Modrowin ja Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohlin neuvotelleen Brandenburgin portin avaamisesta jouluaattona ja länsisaksalaisten pääsevän matkustamaan ilman viisumia samana päivänä

473 Helsingin Sanomat 19.11.1989; Helsingin Sanomat 20.11.1989

474 Helsingin Sanomat 22.11.1989

475 Helsingin Sanomat 22.11.1989

476 Helsingin Sanomat 1.12.1989

477 Helsingin Sanomat 1.12.1989

478 Helsingin Sanomat 2.12.1989

479 Helsingin Sanomat 6.12.1989

480 Helsingin Sanomat 12.12.1989

481 Helsingin Sanomat 19.12.1989

DDR:ään.⁴⁸² Myöhemmin joulukuussa Helsingin Sanomat kertoo Itä-Saksan rajavartijoiden perustaneen ammattijärjestön⁴⁸³, ja toteaa: ”Viime huhtikuuhun saakka rajavartioiden piti ampua ihmisiä, jotka yrittivät loikata länteen. Kun Itä-Saksan rajat avattiin 9. marraskuuta, rajavartioiden nähtiin mm. jakelevan Berliinin muurin kappaleita väkijoukoille”⁴⁸⁴. Joulun aatonaattona Helsingin Sanomat kertoo tuolloin noin 200 vuotta vanhan Brandenburgin portin avaamisesta rajanylityspaikaksi Berliinissä. Lehti toteaa muurin symboloineen historiallisesti Saksan yhtenäisyyttä, mutta siitä tulleen toisen maailmansodan jälkeen Saksan jaon ja Euroopan kahtiajaon symboli, erityisesti Berliinin muurin olemassaolon 28 vuoden ajan yhdessä muurin kanssa.⁴⁸⁵ Muurin murtumiseen Helsingin Sanomat viittaa ”Berliinin muuri menetti merkityksensä 9. marraskuuta”⁴⁸⁶. Muutamaa päivää myöhemmin joulun jälkeen lehti kertoo, kuinka Brandenburger Tor eli Brandenburgin portti oli ollut joulupyhien suosituin rajanylityspaikka, kun saksalaiset pääsivät ylittämään rajan ilman viisumia. Samaan aikaan se kertoo joulujuhlallisuuksista myös Itä-Saksassa.⁴⁸⁷ Joulukuun lopulla Helsingin Sanomat kertoo sekä yksityisyrittäjien että Itä-Saksan valtion myyvän Berliinin muurin paloja noin 10 D-markan kappalehintaan⁴⁸⁸, ja valtion saamien myyntitulojen menevän täysin

”humanitäärisiin tarkoituksiin ja julkiseen terveydenhuoltoon”⁴⁸⁹. Samana päivänä se kertoo itäsaksalaisten peloista lännen huumekauppaa kohtaan.⁴⁹⁰

Tammikuun alussa 1990 Helsingin Sanomat kertoo yli sadan loukkaantuneen tv-kuvaustelineiden sorruttua puolen miljoonan ihmisen uudenvuodenjuhlissa Berliinin muurilla, kun ihmiset juhlivat raketein ja samppanjan kera vuosikymmenen vaihtumista.⁴⁹¹ Samalla muuria myös pilkottiin moukareilla, josta kerrotaan ”katkeruus ja viha muuria vastaan purkautuivat myös entistä avoimemmin”⁴⁹². Tammikuun alkupuolella Helsingin Sanomissa uutisoidaan Berliinin muurin korvaamisesta tavallisilla rajaesteillä ja että muurin purkaminen kokonaan aloitettaisiin pian.⁴⁹³ Tammikuun loppupuolella se kertoo Itä-Berliinin myyvän

482 Helsingin Sanomat 20.12.1989

483 Helsingin Sanomat 21.12.1989

484 Helsingin Sanomat 21.12.1989

485 Helsingin Sanomat 23.12.1989

486 Helsingin Sanomat 23.12.1989

487 Helsingin Sanomat 27.12.1989

488 Helsingin Sanomat 29.12.1989

489 Helsingin Sanomat 29.12.1989

490 Helsingin Sanomat 29.12.1989

491 Helsingin Sanomat 2.1.1990

492 Helsingin Sanomat 2.1.1990

valtionyrityksen yksinoikeudella muuria satojen tuhansien markkojen isokokoisina paloina museoille, taidegallerioille ja taidemarkkinoille länteen ja Länsi-Berliinissä taas myytävän muutaman markasta muutamaan kymppiin hinnoiteltuja pieniä kappaleita matkailijoille. Paloja hakkaavat ”muuritikoiksi”⁴⁹⁴ nimetyt toimijat. Helsingin Sanomat myös toteaa, ettei muuria varsinaisesti enää vartioida, vaikkakin aseettomat rajavartijat opastavat käyttämään virallisia ylikulkupaikkoja muurin reikien sijaan.⁴⁹⁵Se kuvailee muuria ”sadan kilometrin pituinen muuri on osittain jo surkea raunio, jossa ammottaa miehenmentäviä aukkoja”⁴⁹⁶. Pari päivää myöhemmin Helsingin Sanomat kertoo, kuinka DDR oli purkanut 50 metrin osan Berliinin muuria myydäkseen sen valtionyrityksensä kautta länteen, ja korvanneen sen teräsverkkoaidalla.⁴⁹⁷

Helmikuun alussa Helsingin Sanomissa kerrotaan muurin purkamisesta öisin ja sen myymisestä eteenpäin huutokaupoissa.⁴⁹⁸ Muurin purkamisesta se toteaakin ironiseen sävyyn: ”Mikään ei voi sitä pelastaa, kun asialla on kylmän sodan liennytyksen ja kaupallisten taidemarkkinoiden yhdistetty voima”⁴⁹⁹. Helmikuun puolivälissä kerrotaan Välimeren maiden pelkäävän, että länsisaksalaiset matkailijat siirtyisivät osittain matkustelemaan Itä-Saksaan Espanjan, Italian ja Jugoslavian matkailukeskusten sijaan.⁵⁰⁰ Maaliskuussa Helsingin Sanomat kertoo Berliinin muurin käytöstä Itä-Saksan vaalien puolueiden vaalijulisteiden ripustamisessa.⁵⁰¹ Maaliskuun loppupuolella Helsingin Sanomat kertoo länsisaksalaisten yhtiöiden ja yksityishenkilöiden omistusvaatimuksista Itä-Saksan alueilla sijaitsevia maita kohtaan sekä myös toisessa uutisessa Brandenburgin portin entisöinnistä sen 200-vuotisjuhlien kunniaksi.⁵⁰² Myöhemmin maaliskuussa Helsingin Sanomat kertoo Itä-Saksan vaalien voittajien luvanneen purkaa kokonaan loput rajamuurista niin nopeasti kuin mahdollista.⁵⁰³ Muutamaa päivää myöhemmin uutisoidaan yrittäjästä, joka osti kilometrin pituisen osan muuria mainos- ja ilmoitustilaksi sekä muistomerkiksi.⁵⁰⁴

494 Helsingin Sanomat 22.1.1990

495 Helsingin Sanomat 22.1.1990

496 Helsingin Sanomat 2.1.1990

497 Helsingin Sanomat 24.1.1990

498 Helsingin Sanomat 3.2.1990

499 Helsingin Sanomat 3.2.1990

500 Helsingin Sanomat 14.2.1990

501 Helsingin Sanomat 17.3.1990

502 Helsingin Sanomat 19.3.1990

503 Helsingin Sanomat 20.3.1990

504 Helsingin Sanomat 23.3.1990

Uusi Suomi kertoo 10. marraskuuta päätöksestä matkustusrajoitusten purkamisesta Itä-Saksan ja lännen välillä⁵⁰⁵, ja kuinka politbyroon jäsenen Günter Schabowskin ”mukaan päätös koskee myös Berliiniä, joten muurin merkitys häipyy”⁵⁰⁶. 11. marraskuuta Uusi Suomi on ottanut etusivun kokoiseksi uutiseksi ”Berliinin muuri mureni”⁵⁰⁷, ja kirjoittaa kuinka

”Idän ja lännen kahtiajakoa symboloinut Berliinin muuri oli auki perjantaina ja tuhannet innostuneet itäsaksalaiset kokeilivat uutta matkustusvapauttaan käymällä ilman viisumia Länsi-Berliinissä ensimmäisen kerran lähes 30 vuoteen”⁵⁰⁸.

Samalla lehti kertoo yli sadan itäsaksalaisen kuolleen sen yli pakenemista yrittäessään. Tuolloin uutisoidaan myös korruptioon liittyvistä viranomaisten lahjontasyytetutkimuksista. Uusi Suomi kertoo myös rajalla halailusta ja olut- sekä samppanjakutsuista rajalla, kun portit oli avattu ja rajakontrollit lopetettu. Samalla lehdessä on julkaistu kuva, jossa mies vasaran ja taltan kanssa irrottaa muurista palaa.⁵⁰⁹ Itäsaksalaisista rajaa ylittäneistä Uusi Suomi kertoo:

”Monet huutavat rajan yli mennessään: ’Me tulemme takaisin’. Se on viimeisin vaihe nopeassa kehityksessä, jossa alistetuista ja alistuneista ihmisistä on tullut itsetietoisia kansalaisia. Se on suoraa jatkoa mielenosoituksissa tuhansia kertoja kaikuneille huudoille: ’Me pysymme täällä’ ja ’me olemme kansa’. Tietä takaisin pysähtyneisyyden aikaan ei ole.”⁵¹⁰

Myös kolmantena päivänä rajojen avaamisesta aihe on päässyt Uusi Suomen etusivun otsikkoon, joka toteaa ”’Eläköön vapaa Berliini!’”⁵¹¹, uutisissa todeten satojen tuhansien itäsaksalaisten vierailijoiden aiheuttaneen kaaosta Länsi-Berliinissä. Se kertoo yksityiskohtaisesti matkustajien käyneen ostoksilla, puhelinliikenteen luhistuneen ja sekä autojen että 100 D-markan tervetuliaisrahaa odottaneiden jonottaneen ympäriinsä. Lehti myös kertoo samana päivänä, kuinka Neuvostoliiton kommunistisen puolueen lehti Pravda oli ylistänyt Itä-Saksan päätöstä ja Yhdysvaltojen kehuneen päätöstä. Uusi Suomi pohtii myös, että vertailun mahdollistumisen myötä itäsaksalaiset pystyisivät tekemään valinnan

505 Uusi Suomi 10.11.1989

506 Uusi Suomi 10.11.1989

507 Uusi Suomi 11.11.1989

508 Uusi Suomi 11.11.1989

509 Uusi Suomi 11.11.1989

510 Uusi Suomi 11.11.1989

talousjärjestelmien välillä.⁵¹² Uusi Suomi on myös julkaissut kahden aukeaman erikoisuutisen Berliinin tilanteesta, jossa se on koonnut ja julkaissut myös omien vuosien mittaan Saksassa toimineiden ulkomaantoimittajiensa aatteita muurista. Uutisen alkupuolella se toteaa Berliinin jaosta: ”Järjettömään jakoon ei pyritty – siihen vain ajauduttiin suurpolitiikan käänteissä.

Suurpolitiikan sään nyt muuttuessa voidaan symboleihinkin puuttua”⁵¹³ ja todetaan, että ”vuosi sitten juuri kukaan ei vakavissaan ennustanut Berliinin muurin, saati koko DDR:n järjestelmän kaatumista”⁵¹⁴. Uusi Suomi jatkaa myöhemmin marraskuussa pitkistä jonoista ja kaaoksesta uutisointia, ja arvelee Länsi-Berliinissä käyneen noin puoli miljoonaa ja Länsi-Saksassa muutaman sata tuhatta itäsaksalaista edeltävänä päivänä.⁵¹⁵ Lehti on myös ottanut monia onnen- ja ilonsävyttämiä kommentteja itäsaksalaisilta.⁵¹⁶ Marraskuun puolivälissä Uusi Suomi arvelee kahden miljoonan itäsaksalaisen käyneen Länsi-Berliinissä, ja muualla Saksassa kävijöitä olleen noin miljoona.⁵¹⁷ Marraskuun loppupuolella Uusi Suomi kertoo suurista vierailijamääristä ja jonoista sekä jatkuvan kiireen aiheuttavan jopa ylirasitusta länsisaksalaisille kauppojen ja pankkien työntekijöille. Samalla lehti kertoo kahden kolmannesta itäsaksalaista eli 10 miljoonan saaneen länsimatkailuun oikeuttavan viisumin.⁵¹⁸ Marraskuun lopulla Uusi Suomi kertoo Berliinin muurin sisältäneen syöpävaarallista rakennusmateriaalia asbestia, kutsuen materiaalia ja muurista irrotettuja palasia nykyajan Troijan hevoseksi⁵¹⁹, ja vitsaileekin, että ”kommunismi on viimeisillä voimillaan onnistunut antamaan vaarallisen vastaiskun kapitalistiselle lännelle”⁵²⁰.

Joulukuun alussa Uusi Suomessa on julkaistu Itä-Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen johtajan Egon Krenzin haastattelu, jossa tämä kertoo, kuinka ”Berliinin muurin avaaminen on vakuuttava testi hänen rehellisestä pyrkimyksestään viedä läpi uudistuspolitiikka”⁵²¹. Myös Uusi Suomi uutisoi itäsaksalaisista koirista, ja kertoo:

”Tuhannet itäsaksalaiset rajavartiokoirat ovat joutuneen työttömiksi Itä-Saksan avattua rajansa länteen. Rajaloikkareiden kiinniottamiseen koulutetut koirat on

512 Uusi Suomi 12.11.1989

513 Uusi Suomi 12.11.1989

514 Uusi Suomi 12.11.1989

515 Uusi Suomi 13.11.1989

516 Uusi Suomi 12.11.1989; Uusi Suomi 13.11.1989

517 Uusi Suomi 14.11.1989

518 Uusi Suomi 19.11.1989

519 Uusi Suomi 30.11.1989

520 Uusi Suomi 30.11.1989

521 Uusi Suomi 3.12.1989

suljettu parakkeihin eikä kukaan tiedä, mitä niille pitäisi tehdä, kertoi länsisaksalainen eläinsuojeluyhdistyksen edustaja. Yhdistys on valmis antamaan rahaa ja muuta apua koirien auttamiseksi.”⁵²²

Uusi Suomi puhuu koirien lopettamisesta mahdollisena, mutta tuolloinkin inhimillisesti toteutettavana.⁵²³Joulukuun alkupuolella Uusi Suomi kertoo, kuinka ”Berliinin muurin aukoista virtaa huumeita länteen”⁵²⁴, kun puolalaiset huumeet olivat lisääntyneet Länsi-Saksassa Itä-Saksan rajan avaamisen jälkeen.⁵²⁵ Joulukuun puolivälissä Uusi Suomi kertoo erään tanskalaisen ravintoloitsijan myyneen Berliinin muurin paloja, ja uutisessa todetaankin vitsaillen: ”Kukapa ei haluaisi sirua Berliinin muurista kirjahyllyynsä?”⁵²⁶. Uusi Suomi on myöhemmin joulukuussa ottanut mukaan myös Israelin juutalaisten ahdistuneen Saksojen lähentymisestä ja mahdollisen unohduksen myötä uuden Auschwitzin syntymistä.⁵²⁷ Aiheesta todetaankin

”[Berliinin] Muurilla oli, saksalaisten laajemmin huomaamatta, juutalaisille melkein metafyysinen merkitys – se seisoi joukkomurhan vuoksi: jopa keskellä hyvinvointiaan törmäsivät saksalaiset muuria katsellessaan inhottaviin [toisen maailmansodan holokaustin] rikoksiinsa. Tällä logiikalla näyttää muurin repiminen tähän saakka vaarallisimmalta yritykseltä poistaa mielestä kansanmurhan muisto, mahdollisesti jopa väittää se tekemättömäksi.”⁵²⁸

Lisäksi joulukuun loppupuolella se kertoo, kuinka Berliinin muurin viereen pystytetään 25 metriä korkea joulukuusi.⁵²⁹ Myöhemmin kerrotaan Brandenburgin portin avaamisesta ennen joulua ja länsisaksalaisten viisumipakon poistumisesta.⁵³⁰ Joulukuun lopulla kerrotaan Itä-Saksan valtion alkavan myymään muuria, antaen voittonsa itäsaksalaisille hyväntekeväisyysjärjestöille. ja näin humanitäärisiin tarkoituksiin ja julkiseen terveydenhuoltoon.⁵³¹ Uusi Suomessa on myös pohdittu, ettei juuri kukaan länsisaksalainen edes haikaillut Itä-Berliiniin vaan pikemminkin täysin sivuuttavat sen, siinä missä

522 Uusi Suomi 6.12.1989

523 Uusi Suomi 6.12.1989

524 Uusi Suomi 12.12.1989

525 Uusi Suomi 12.12.1989

526 Uusi Suomi 12.12.1989

527 Uusi Suomi 17.12.1989

528 Uusi Suomi 17.12.1989

529 Uusi Suomi 19.12.1989

530 Uusi Suomi 20.12.1989

itäberliiniläiset saapuivat muurin murruttua länteen suurina joukkoina.⁵³² Joulukuun lopulla todetaan, kuinka ”Yhdistyminen etenee käytännön tasolla huimaa vauhtia, kun ihmiset saavat vapaasti tavata toisiaan”⁵³³.

Uusi Suomi kertoo tammikuun alussa yhden ihmisen kuolleen ja yli 300 loukkaantuneen TV-telineiden romahduksen myötä, kun kymmenet tuhannet juhlivat uutta vuotta muurilla. Samalla lehti kertoo myös Länsi-Berliinin pormestarin Walter Momperin luvanneen kylmän sodan purkamisen tapahtuvan muutamissa viikoissa joko Itä-Saksan tai länsipuolen muuria paloittelevien toimesta.⁵³⁴ Tammikuun alkupuolella Uusi Suomi uutisoi, kuinka Itä-Saksa aikoisi purkaa Berliinin muurin kokonaan sen käytyä tarpeettomaksi, ja se korvattaisiin tavallisilla rajapyykeillä.⁵³⁵ Helmikuun alussa Uusi Suomi kertoo, että Saksojen väliselle satojen kilometrien pituiselle, leveydeltään vaihtelevalle miinakenttien, rajaesteiden ja piikkilankojen ”kuolemanvyöhykkeelle”⁵³⁶ perustettaisiin viisi luonnonsuojelualuetta.⁵³⁷ Se jatkaa aiheesta myöhemmin helmikuussa toteamalla yhdentymisen ja rajan avaamisen uhkaavan harvinaisia lintuja ja kasveja, jotka kukoistivat raja-alueella.⁵³⁸ Helmikuun loppupuolella Uusi Suomi kertoo, kuinka Berliinin muuria aiotaan putkaa puolitoista kilometriä ja paikalle rakentaa tavallinen aita. Purkaminen aloitettiin tuolloin Brandenburgin portin ympäriltä ja purkutöiden arveltiin kestävän ainakin huhtikuulle.⁵³⁹ Lehti kuitenkin toteaa, että:

”Muurilla on kuitenkin pienen ajan kuluessa koettu niin monia historiallisia hetkiä, ettei joukko enää jaksanut sen kummemmin innostua, vaikka Berliinin symbolin läpi voi taas katsella lännestä itään ja päinvastoin”⁵⁴⁰. Myöhemmin helmikuussa Uusi Suomi kertoo itäberliiniläisten käyvän Länsi-Berliinissä töissä ja vaihtavan palkkansa Itä-Saksan markoiksi samalla, kun länsisaksalaiset käyvät Itä-Saksassa halvan ruuan perässä ostoksilla ja kapakoissa juomassa. Sekä työssäkäynnin lännessä että elintarvikkeiden viennin idästä länteen kerrotaan olevan Itä-Saksassa kiellettyä, vaikka ilmiö suurten vierailijamäärien takia on melkein mahdoton kontrolloida. Itäberliiniläisten kerrotaan myös tyytyvään puoleen länsiberliiniläisten

532 Uusi Suomi 30.12.1989

533 Uusi Suomi 31.12.1989

534 Uusi Suomi 2.1.1990

535 Uusi Suomi 3.1.1990

536 Uusi Suomi 1.2.1990

537 Uusi Suomi 1.2.1990

538 Uusi Suomi 27.2.1990

539 Uusi Suomi 21.2.1990

540 Uusi Suomi 21.2.1990

palkasta, jonka arvellaan johtavan selkkauksiin.⁵⁴¹ Maaliskuun puolivälissä Uusi Suomi kertoo japanilaisen tv-aseman ostaneen tuhat kiloa Berliinin muuria ajankohtaisohjelman lavastukseen.⁵⁴²

Kansan Uutiset kertoo 11. marraskuuta otsikolla ”Berliinin muuri kaatui – Kymmenet tuhannet itäsaksalaiset juhlivat läpi yön Länsi-Berliinissä’”⁵⁴³, kuinka ”suuressa saksalais-saksalaisessa karnevaalissa”⁵⁴⁴ virtasi olut ja samppanja, ja viikonlopusta puhutaan kaaosmaisena. Samalla lehti kertoo Länsi-Berliinissä vallinneen täydellisen kaaoksen ja DDR:n markan vaihtokurssin suhteessa D-markkaan romahtaneen. Kansan Uutiset kertoo Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Britannian olleen tyytyväisiä muutoksesta muutoin, mutta Neuvostoliitto teki selväksi, ettei hyväksy Saksojen välisen rajan poistamista. Kansan Uutiset kertoo myös, että Itä-Saksan viranomaisten korruptiota aletaan tutkimaan asiaa varten nimitetyssä erityiskomiteassa.⁵⁴⁵ Lehti kertoo myös, kuinka ”Muurin molemmin puolin kaikuivat rytmikkäät ’Mauer muss weg’ – muuri alas!’ – huudot. Monet itkivät ilosta ja tunnelma oli valtava”⁵⁴⁶. Kansan Uutiset katsoo myös, että ”DDR:n johto on pyrkinyt yllättävällä päätöksellään [Länsi-Berliinin ja -Saksan rajojen avaamisesta] katkaisemaan koko Itä-Saksan yhteiskunnan olemassaoloa järkyttävän pakolaiskriisin”⁵⁴⁷.

Marraskuun alkupuolella Kansan Uutisissa todetaan, että ”Rajojen avaaminen kansan painostuksesta oli DDR:n johdolta pakon edessä tehty poliittinen päätös, ja se johti maailman kenties kauneimpaan ja väkivallattomimpaan vallankumoukseen”⁵⁴⁸. Samalla lehti kertoo kaupankäynnistä Länsi-Berliinissä ja erilaisista Länsi-Berliinissä järjestetyistä juhlallisuuksista.⁵⁴⁹ Marraskuun puolivälissä kerrotaan noin 300 000 itäsaksalaisen matkustaneen edeltävän vuorokauden aikana Länsi-Saksaan ja myös puhutaan huhuista, joiden mukaan Brandenburgin portin avaamista suunniteltaisiin. Lisäksi Kansan Uutisissa kerrotaan myös, miten rajojen avaaminen olisi ollut huhujen mukaan vahinko.⁵⁵⁰ Aiheesta kerrotaan ”

541 Uusi Suomi 22.2.1990

542 Uusi Suomi 18.3.1990

543 Kansan Uutiset 11.11.1989

544 Kansan Uutiset 11.11.1989

545 Kansan Uutiset 11.11.1989

546 Kansan Uutiset 11.11.1989

547 Kansan Uutiset 11.11.1989

548 Kansan Uutiset 14.11.1989

549 Kansan Uutiset 14.11.1989

[politbyroon jäsen Günter] Schabowskin epäselvä ja kapulakielinen ilmaisu johti rajojen avaamiseen vielä samana iltana, vaikka tämän olisi huhujen mukaan pitänyt tapahtua vasta viikonlopun jälkeen”⁵⁵¹.

18. marraskuuta Kansan Uutiset on ottanut etusivun uutisekseen ”Berliini järistyksen kourissa”⁵⁵², ja toteaa siinä, että Berliinin muurin pystyttäminen oli DDR:n olemassaololle välttämätöntä, sillä vaikka ”läntisissä arvioissa on viitattu usein ideologisiin tekijöihin, Länsi-Berliinin eristämisen taustalla olivat 28 vuotta sitten puhtaasti taloudelliset ja turvallisuuspoliittiset syyt”⁵⁵³. Kansan Uutiset myös kertoo, kuinka Itä-Saksan budjetin olevan laadittu vuosia velalle, ja sen kotimaisen velan olleen puolet valtion sen vuotisesta budjetista, ja pelkää keinottelua ja mustaa pörssiä. Lehti odottaakin sen mukaan muurin purkamiseen edellytetyn talousuudistuksen olevan vaikea.⁵⁵⁴ Muurin poistamisesta Kansan Uutiset povaa yhtenä vaihtoehtona seuraavanlaista lopputulosta:

”Suhteellisen realistinen kauhukuva näyttää seuraavalta: heikko itämarkka joutuu kierteeseen, kurssi laskee ja länsiberliiniläiset tyhjentävät Itä-Berliinin halvoista elintarvikkeista ja muista perushyödykkeistä. Itäsaksalainen ammattiväki hakeutuu lännen pimeille työmarkkinoille ja DDR:n markka menettää kokonaan käytännön merkityksensä Puolan zlotyn tapaan. Kaupoista saa kelvollista tavaraa vain länsirahalla. Prostituutio leviää ja DDR putoaa elintasossaan Puolan tasolle. Muitakin mahdollisuuksia on toki olemassa.

Useimmat itäsaksalaiset toivovat ainakin toistaiseksi, että DDR:sta muodostuisi todellinen demokratia ja vaihtoehto Länsi-Saksan öykkärimäiselle mersukulttuurille.”⁵⁵⁵

Muina tulevaisuusvaihtoehtoina Kansan Uutiset mainitsee lyhyesti kokonaan uuden sosialismikäsityksen ja hallitut markkinavoimat, mutta toteaa jälleenyhdistymisen olevan

Muina tulevaisuusvaihtoehtoina Kansan Uutiset mainitsee lyhyesti kokonaan uuden sosialismikäsityksen ja hallitut markkinavoimat, mutta toteaa jälleenyhdistymisen olevan

In document "Die Mauer muss weg" eli muuri pois - Berliinin muurin murtumisen vaikutukset Suomen sanomalehdistön uutisointiin Saksoista (sivua 67-83)