2. Muuttoliike DDR:stä: loikkareita, pakolaisia vai maahanmuuttoa?
2.4. Lehtien esittämät Saksojen ongelmat ennen rajojen avaamista
Lokakuun alussa Helsingin Sanomissa erään perheen muuttosyyksi kerrotaan liikkumisvapauden puute, tiukat säätelyt ja rajoitukset ja toimittaja toteaakin, että ”Itä-Saksa
217 Kansan Uutiset 28.10.1989
218 Kansan Uutiset 28.10.1989
219 Kansan Uutiset 31.10.1989
220 Kansan Uutiset 7.11.1989
on kovin pieni maapala ihmisille viettää elämänsä kehdosta hautaan”222. Lokakuun lopulla julkaisussa Helsingin Sanomien kuukausiliitteen artikkelissa ”Nurkkaan ajettu Saksa”223 todetaan, että
”Saksan demokraattinen tasavalta vuotaa joka reiästä […] Itä-Saksassa eletään aina vaan sodanjälkeistä aikaa […] Ihminen ei elä pelkästään makkarasta ja turvallisuudesta. Maa menettää nuoria, koulutettuja kansalaisiaan varsinkin terveydenhuollosta, käsityö- ja palveluammateista.”224
Helsingin Sanomat arvioi siis materiaaliset olot Itä-Saksassa yhdeksi muuttosyistä. Toisaalta se toteaa samassa artikkelissa ”miljoonat itäsaksalaiset aikovat jäädä kotiinsa odottamaan muutosta […] pitää jäädä, että jokin muuttuisi”.225
Uusi Suomessa kerrotaan lokakuun alussa Itä-Saksan ilmoittaman pakoreittien sulkemisen johtaneen Prahan lähetystön ääriä myöten täyttymiseen226, ja todetaankin, että
”Savijaloilla seisovalla DDR:n valtio- ja puoluejohdolla on keinot vähissä […]
Itä-Saksan johto on menettänyt otteensa todellisuuteen. Ellei se aloita omaa perestroikaansa, kansalaiset keksivät uusia keinoja paeta maasta, mikä johtaa murhenäytelmiin. Rajan tiukentuminen Tshekkoslovakiaan tekee DDR:stä kiehuvan kattilan, mikä voi johtaa jopa kansannousuun.”227
Lokakuun lopulla Uusi Suomi otsikoi ”Berliinin muuri alkaa menettää merkitystään, uusi laki voimaan vielä tämän vuoden kuluessa – Matkustusvapaus itäsaksalaisille”228, jossa todetaan, että
”[--]Berliinin muurin rakentamisen jälkeen vuonna 1961 matkustaminen länteen on ollut suurimmalle osalle kansaa mahdotonta. […] Matkustusmahdollisuuksien puuttuminen on yksi itäsaksalaisia ihmisiä eniten masentavista ja raivostuttavista asioista. Se on myös useimpien maasta pakenevien muuttajien ilmoittama syy siirtymiselle Länsi-Saksaan. […] pysäyttävänsä jatkuvan joukkopaon
Itä-222 Helsingin Sanomat 2.10.1989
223 Helsingin Sanomat Kuukausiliite 21.10.1989
224 Helsingin Sanomat Kuukausiliite 21.10.1989
225 Helsingin Sanomat Kuukausiliite 21.10.1989
226 Uusi Suomi 4.10.1989
227 Uusi Suomi 4.10.1989
228 Uusi Suomi 26.10.1989
Saksasta, josta lokakuun puoliväliin mennessä on tänä vuonna muuttanut Länsi-Saksaan noin 140 000 ihmistä. […] Saksojen välejä hiertää Länsi-Saksan vankkumaton päätös pitää kaikkia itäsaksalaisia juridisesti omina kansalaisinaan.”229
Uusi Suomi kertoo yhdeksi tärkeimmistä syistä 120 000 itäsaksalaisen pakoon tuon vuoden aikana Itä-Saksan matkustusrajoitukset.230 Lokakuun lopulla se kertoo, kuinka mielenosoituksissa vaadittiin ”vapaita vaaleja, matkustusvapautta, lehdistön vapautta sekä oppositiopuolueiden laillistamista”231. Marraskuun alun lakimuutoksista Uusi Suomi toteaa
”Laki takaa kaikille oikeuden matkustaa minne tahansa ulkomaille 30 päivän ajan vuodessa […] vielä kaksi kuukautta sitten matkalaki olisi ollut hartaimpien toiveiden täyttymys, nyt se on enää ’riittämätön askel oikeaan suuntaan’. […]
Matkustusvapaus saattaa johtaa jopa muuttoaallon kasvuun, sillä kukaan ei tiedä, kuinka moni yli miljoonasta Itä-Saksassa asuvasta muuttohaluisesta käyttää matkaoikeuttaan vain muuttaakseen Länsi-Saksaan. […] muuttovirran ei uskota ehtyvän lähiaikoina.”232
Uusi Suomi arvelee uudistusten puutteen olleen suurimpia syitä ilmiön syntyyn.
Lokakuun alussa Kansan Uutiset luonnehtii Itä-Saksan julkisuuskuvan olevan
”pakolaisongelmasta kärsivä omaan kuoreensa lukkiutuva valtio, joka näyttää olevan täysin ymmällään muualla maailmassa tapahtuvien muutosten edessä”233. Kansan Uutiset kertoo kriisin tuhonneen loputkin Itä-Saksan kansainvälisestä maineesta, lisänneen sen työvoimapulaa ja maan sisäisen ilmapiirin huonontuneen. Lisäksi se totesi Länsi-Saksan vastaanottokyvyn olleen äärirajoillaan.234
”Avointa keskustelua DDR:n ongelmista ei sallita, vaikka lähes kaikki pakolaiset kuvaavat lähtönsä ykkösmotiiveiksi valtion ylenmääräisen holhoamisen, ulkomaille matkustelun vaikeuden yms. yksilönvapauksiin liittyviä syitä. Tietysti myös monet muut tekijät vaikuttavat lähtöön. Yksi niistä on Länsi-Saksan
229 Uusi Suomi 26.10.1989
230 Uusi Suomi 21.10.1989
231 Uusi Suomi 30.10.1989
232 Uusi Suomi 7.11.1989
233 Kansan Uutiset 7.10.1989
joukkotiedotusvälineiden luoma hysteria. Länsi-Saksan oikeisto ajaa edelleen Saksojen jälleenyhdistämistä ja DDR:ssä tiedetään hyvin, että liittotasavalta pitää kaikkia itäsaksalaisia edelleen omina kansalaisinaan. […] on myös totta, että DDR:stä tulevien lähtötilanne on liittotasavallassa huomattavasti parempi kuin muiden siirtolaisten.”235
Yhdeksi lähtösyyksi on nimetty myös Itä-Saksan yhteiskunnallinen ilmapiiri, jota määritetään sanalla ”tunkkainen”236. Toisaalta loppukuusta Kansan Uutisissa lähdön syiden todetaan usein olevan henkilökohtaisia, ja mainitaan talouteen, työnsaantiin ja Itä-Saksan suunnitelmatalouden jähmeyteen liittyvät syyt.237
Marraskuun alussa Helsingin Sanomissa kerrotaan, kuinka länsisaksalaisissa kaupungeissa on yhteensä noin 800 000 asunnon vaje kysyntään nähden ja miten asuntoja etsitään monia kuukausia. Helsingin Sanomat arveli tilanteen heijastuneen pakolaistenkin elämään.238 Tšekkoslovakian rajan avautuessa Helsingin Sanomat arveli sen kautta kulkevan pakolaisvirran ennakoivan tapahtumia, joita seuraa länsimatkojen suunnitellusta vapauttamisesta Itä-Saksassa.
Samana päivänä kerrotaan asuntopulan lisääntyneen muuttajien myötä.239 Uutisoinnissa aletaan siis huomioida myös muuttajien aiheuttaman rasituksen Länsi-Saksan taloudelle. Vastaavasti Uusi Suomessa kerrotaan, etteivät edes länsisaksalaiset tiedä enää tarkkaa pakolaisten lukumäärää. Uusi Suomessa arvellaan myös, että Länsi-Saksan pelkäisi massamuuttoa Itä-Saksasta länteen pakolaisten aiheuttaman asunto- ja työntarjoamistarpeen sekä muiden kustannusten takia.240 Kolmannessa lehdessä, Kansan Uutisissa, pohditaan länteen muuttamisen haittoja itäsaksalaisille. Vaikka Kansan Uutiset toteaakin Itä-Saksan ihmiskauppasyytteiden ja 40-vuotisjuhlien sabotointisyytteiden olevan ylilyöviä, se arvelee silti, että pakolaiset ovat Länsi-Saksassa mahdollisia uhreja ”pimeille työmarkkinoille”241, jotka toimivat alle minimipalkan, sekä pakolaisten pitävän etäisyyttä ammattiliittoihin.242 Kansan Uutisissa marraskuun alussa on julkaistu uutinen otsikolla ”’Länteen muutto on ihanaa’ –
235 Kansan Uutiset 7.10.1989
236 Kansan Uutiset 11.10.1989
237 Kansan Uutiset 28.10.1989
238 Helsingin Sanomat 2.11.1989
239 Helsingin Sanomat 8.11.1989
240 Uusi Suomi 8.11.1989
241 Kansan Uutiset 7.10.1989
242 Kansan Uutiset 7.10.1989
kolmen huoneen asunnosta kuljetuskonttiin”243, jossa kerrotaan yli 20 000 pakolaisen odottavan asuntoa ja koulu- ja päivähoitopaikkojen lisätarpeesta.244 Länsi-Saksaa se kuvailee muuttajien näkökulmasta seuraavalla tavalla
”Kapitalismi osaa olla toisille tosikova. Pitkäaikaisen työttömyyden, asunnottomuuden ja alkoholismin tai huumeiden kierteeseen joutuneista yllättävän suuri osa on entisiä itäsaksalaisia. Mutta monille kapitalismi avaa aurinkoisen sivunsakin. Nuoret, koulutetut ja työintoiset uutta elämää aloittavat itäsaksalaiset saavat työn yleensä muutamassa päivässä. […]
miljoonatyöttömyydestä huolimatta yritykset valittavat kroonista työvoimapulaa.”245
Yhteenvetona kolmesta sanomalehdestä voi todeta, että Helsingin Sanomat kritisoi Itä-Saksaa voimakkaasti todetessaan Itä-Saksan elävän pelkkää sodanjälkeistä aikaa ja vuotavan joka reiästä sekä sen olevan pieni maa-alue elää koko elämänsä. Uusi Suomi taas toteaa Itä-Saksan olleen jo pitkään heikko ja menettäneen otteensa todellisuudesta, ja uudistustarpeiden huomaamatta jättämisen voivan aloittaa jopa kansannousun. Uusi Suomi myös toteaa, että vaikka Itä-Saksan matkustusmahdollisuuksien puute olikin aiemmin suuri syy lähteä, muutos on riittämätön uudistus oikeaan suuntaan. Kansan Uutiset kertoo Itä-Saksan olevan omaan kuoreensa lukittautuva, eikä se salli avointa keskustelua. Se toteaa yksilövapauksien puutteen olleen suurin lähtösyy, mutta toteaa muiksi syiksi talouden ja työnsaannin syyt sekä suunnitelmatalouden joustamattomuuden. Osasyyksi Kansan Uutiset näkee myös Länsi-Saksan tiedotusvälineiden viestinnän. Päälinjaltaan kaikki kolme näkevät itäsaksalaisten länteen lähdön syyn Itä-Saksan toiminnassa.
Kaikki kolme sanomalehteä ovat ottaneet uutisointiinsa myös Länsi-Saksalle itäsaksalaisten liikkeen luomat ongelmat. Helsingin Sanomat kertoo Länsi-Saksan asuntopulasta ja runsaista matkustajavirroista. Uusi Suomi kirjoittaa, ettei tarkka pakolaismäärä ole selvillä edes Länsi-Saksalle, ja kertoo pelosta asunto- ja työntarjoamistarpeisiin sekä muihin kustannuksiin liittyen.
Kansan Uutiset taas näkee länteen lähteneet itäsaksalaiset potentiaalisina uhreina
243 Kansan Uutiset 2.11.1989
244 Kansan Uutiset 2.11.1989
alipalkkaukselle ja ammattiliittoon kuulumattomuuden riskinä tälle. Sen mukaan Länsi-Saksassa ongelmia itäsaksalaisille tulijoille ovat asuntopula, koulu- ja päivähoitopaikkojen puute, työttömyys sekä päihteiden käyttö. Toisaalta se toteaa nuorten, koulutettujen ja ahkerien pääsevän joskus uuden elämänsä alkuun verrattain helposti.
Uusi Suomessa käytetty sana perestroika viittaa tutkimuskirjallisuudessa Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatshovin 1986 aloittamaan uudistuspolitiikkaan. Tuolloin tehtiin päätös karsia Neuvostoliiton sotilasmenoja ja nykyaikaistaa teollista tuotantoa. Samalla Neuvostoliiton raaka-aineita yritettiin vaihtaa läntiseen teknologiaan. Lopulta kyseinen taloudellinen ja poliittinen uudistus tuhosi valtarakenteita, johtaen järjestelmän romahdukseen ja Neuvostoliiton alaisten valtioiden itsenäisyysvaateisiin.246
Itä-Saksassa perestroika taas kytkeytyi tutkimuskirjallisuuden mukaan vahvasti Saksan kysymykseen, eli kysymyksiin Saksan paikasta Euroopassa ja Saksan poliittisesta identiteetistä.
Saksojen kohdalla perestroikan kysymykseksi muotoutuivat, miten perestroika tulisi vaikuttamaan Itä-Saksan sisäpolitiikkaan ja näin kahden Saksan ulkomaasuhteisiin.247