Länsi-Euroopan mielipiteistä uutisointi

Joulukuun alussa Helsingin Sanomissa uutisoidaan, kuinka ”Bonn pani EY:n tukemaan Saksojen yhdistymistä”⁷¹⁴ ja lehti toteaa Länsi-Saksan ilmoittaneen olevansa tyytymätön Euroopan yhteisön rahaunionikokoukseen Ranskassa seuraavana vuonna, ellei Liittotasavallan muotoilulle Saksan kansan oikeudesta itsenäisesti päättää kahden Saksan yhdistymisestä ei suostuttaisi. EY-valtioista Italia ja Ranska olisivat halunneet lupauksen, joka olisi antanut muille maille sanavaltaa yhdistymisen suhteen. Samana päivänä Helsingin Sanomat toteaa myös Itä-Saksan tulevaisuuden olevan epävarma.⁷¹⁵ Joulukuun puolivälissä Helsingin Sanomat toteaa Saksan yhdistymisen aikataulun olevan arka kysymys, johon ei Länsi-Saksan suunnitelmissa otettu kantaa ja Länsi-Saksan liittolaisia häirinneen, ettei suunnitelmasta neuvoteltu niiden kanssa. Samalla lehti kertoo neljän voittajavallan eli Yhdysvaltojen, Britannian, Neuvostoliiton ja Ranskan suurlähettiläiden keskustelleen Itä-Saksan tilanteesta.⁷¹⁶

713 Kansan Uutiset 20.3.1990

714 Helsingin Sanomat 9.12.1989

715 Helsingin Sanomat 9.12.1989

Myöhemmin joulukuussa Helsingin Sanomat kertoo neljän viidestä Euroopan yhteisön jäsenmaan kansalaisesta kannattavan kahden Saksan yhdistymistä.⁷¹⁷ Tammikuun alussa 1990 kerrotaan Saksan jaon purkamisen vaikutuksesta Euroopan turvakokouksiin eli Ety-prosessiin, kun erityisesti Ranskan arvellaan hidastavan Saksojen lähentymistä Ety-prosessin avulla, ja näiden erimielisyyksien arvellaan rasittavan erityisesti Länsi-Saksan ja Ranskan välejä.⁷¹⁸ Helmikuun alkupuolella Helsingin Sanomissa todetaan, että

”Britit ja ranskalaiset tuntuvat taipuvan kärttyisästi väistämättömään. Jos Saksa yhdistyy, tasapaino Länsi-Euroopassa kallistuu uuden, lähes 80-miljoonaisen talousmahdin suuntaan muiden EY-maiden kustannuksella. Sen estämiseksi ei kuitenkaan voi tehdä yhtään mitään. Vaihtoehto olisi voimakkaan yhtenäisen Saksan irtautuminen omille teilleen. Se olisi selvästi paljon huonompi asia.”⁷¹⁹ Helmikuun puolivälissä Helsingin Sanomissa uutisoidaan Britannian haluavan säilyttää vaikutusvaltansa ja Ranskan pelkäävän poliittisen painoarvonsa vähenemistä Saksojen yhdistymisen myötä. Samalla kerrotaan Saksojen yhdistymisen etenemisvauhdin yllättäneen Ranskan.⁷²⁰ Myöhemmin helmikuussa lehti kertoo Britannian tukevan varauksetta Saksan yhdistymistä. Samalla myös kerrotaan, että neuvottelut yhdistymisestä tullaan toteuttamaan todennäköisesti kahden Saksan ja neljän toisen maailmansodan voittajavaltion kesken.⁷²¹ Helmikuun loppupuolella kerrotaan EY-maiden ulkoministerien olleen valmiita kannattamaan Saksojen yhdistymistä nopeasti.⁷²² Maaliskuun lopussa Helsingin Sanomissa kerrotaan Britannian pääministerin Margaret Thatcherin antaneen Saksojen yhdistymissuunnitelmille, taas kun Ranskan ja Länsi-Saksan suhteen arvellaan kärsineen tapahtumista.⁷²³

Uusi Suomi kertoo tammikuun puolivälissä Länsi-Saksan ja Ranskan suhteista otsikoiden

”Saksojen yhdistymispuheet herättävät vanhoja pelkoja Ranskassa – Naapurien ystävyys rakoilee”⁷²⁴. Se toteaa Ranskan ja Saksan juhlapuheista ”Ystävyyden vakuuttelut olivat runsaita ja vaikuttivat joskus liioitellun teennäisiltä. Oliko tarpeen olemassaolevaa ystävyyttä toistella

717 Helsingin Sanomat 15.12.1989

718 Helsingin Sanomat 7.1.1990

719 Helsingin Sanomat 11.2.1990

720 Helsingin Sanomat 14.2.1990

721 Helsingin Sanomat 15.2.1990

722 Helsingin Sanomat 21.2.1990

723 Helsingin Sanomat 31.3.1990

724 Uusi Suomi 15.1.1990

ja korostaa niin runsaasti? Eikö ystävyys säily ilman vakuutteluja?”⁷²⁵. Artikkelissa todetaan Ranskan presidentti Mitterrandin loukkaantuneen siitä, ettei liittokansleri Kohl keskustellut tai tiedottanut yhdistymissuunnitelmasta hänelle etukäteen ja vaihtaneen sävynsä yhdistymisestä Saksojen asiana takaisin kahden Saksan olemassaolon välttämättömyyteen.⁷²⁶ Artikkelissa käsitellään myös ranskalaistutkimusta, jossa todetaan, että ”Yhdistymistä vastaan ovat vain ne, joilla on jotakin menetettävää eli voittajavaltiot ja naapurimaat”⁷²⁷. Helmikuun puolivälissä Uusi Suomessa uutisoidaan Ottawan neuvotteluista, joissa sovittiin kuuden valtion ryhmän muodostamisesta keskustelemaan Saksan yhdistymisestä, jotka olivat voittajavaltiot eli Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan sekä kaksi Saksaa.⁷²⁸ Helmikuun loppupuolella kerrotaan Britannian pääministeri Margaret Thatcherin viestittäneen maansa haluttomuudesta antaa lisää rahaa Itä-Saksan ja Itä-Euroopan maiden tarpeen takia EY:n budjettiin.⁷²⁹ Maaliskuun alussa Uusi Suomi kertoo toisen maailmansodan voittajavaltioiden ja Saksojen ulkoministerikokouksen alkavan seuraavalla viikolla ja samalla Länsi-Saksan liittokanslerin Kohlin selostaneen Saksojen yhdistymistä Nato-liittolaisille.⁷³⁰ Maaliskuun puolivälissä lehdessä uutisoidaan kuuden maan eli Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Itä-Saksan ja Länsi-Saksan neuvotteluiden alkaneen ja arvellaan, että yhdistyminen voisi tapahtua tammikuussa 1991.⁷³¹ Maaliskuun puolivälissä Uusi Suomessa kerrotaan kolmen neljästä ranskalaisesta tukeneen mielipidetiedusteluissa yhtenäistä Saksaa, mutta kerrotaan Ranskan pelkäävän menettävän johtavaa asemaansa Euroopassa yhdistymisen myötä.⁷³² Uusi Suomi muotoilee Ranskan pelon ”Entäpä jos Saksa muuttuukin ystävästä ylimieliseksi sanelijaksi?”⁷³³. Vaalitulosten analysoinnin yhteydessä nimetään EY:n puolelta peloiksi Saksojen yhdistymisen myötä vähenevät avustukset Länsi-Saksalta EY:lle ja jäsenmaiden välisen talous- ja valuuttaliiton viivästyminen.⁷³⁴ Maaliskuun lopulla Uusi Suomessa kerrotaan Saksojen yhdistymisvauhdin pelottaneen Belgiassa, Ranskassa kuin Britanniassakin, mutta Yhdysvaltojen tukevan sitä ilman ennakkovarauksia. Syyksi

725 Uusi Suomi 15.1.1990

726 Uusi Suomi 15.1.1990

727 Uusi Suomi 15.1.1990

728 Uusi Suomi 15.2.1990

729 Uusi Suomi 21.2.1990

730 Uusi Suomi 8.3.1990

731 Uusi Suomi 14.3.1990

732 Uusi Suomi 16.3.1990

733 Uusi Suomi 16.3.1990

eurooppalaisten pelkoon arvellaan heikkoutta Länsi-Saksan tiedostuksessa liittolaisille ja EY:lle.⁷³⁵

Kansan Uutiset kertoo joulukuun puolivälissä Britannian ja Ranskan hallituksien olleen huolissaan Saksojen nopeasta tahdista lähentymisessä.⁷³⁶ Helmikuun alussa se kertoo, että Saksojen yhdistymisessä ”vastaan haroo enää Euroopan toisin ajattelija [Britannian pääministeri] Margaret Thatcher. Valuuttaunioniin ja Saksojen nopeaan yhdistymiseen suhtautuu nuiveasti myös liittotasavallan talouselämä”⁷³⁷. Helmikuun puolivälissä kerrotaan EY:n komission puheenjohtaja Jacques Deloresin ehdottaneen erityistä huippukokousta Saksojen yhdistymisestä.⁷³⁸ Myöhemmin helmikuussa Kansan Uutiset otsikoi kuuden valtion neuvottelut ”Miehitysvallat neuvottelemaan Saksojen kanssa yhdistymisestä”⁷³⁹, ja kertoo toisen maailmansodan voittajavaltioiden Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Britannian sekä Ranskan ja molempien Saksojen neuvottelujen olevan tarkoitus alkaa 18. maaliskuuta pidettävien Itä-Saksan parlamenttivaalien jälkeen.⁷⁴⁰

Yhteenvetona voidaan todeta kaikkien kolmen lehden todenneen Ranskan ja Britannian olleen huolissaan yhdistymisestä. Helsingin Sanomien mukaan ne taipuisivat kärttyisästi väistämättömään. Se totesi myös Saksasta tulevan suuren kokonsa takia ison talousmahdin muiden EY-maiden kustannuksella. Uusi Suomi taas korosti Ranskan pelkäävän Saksan muuttumista ystävästä sanelijaksi ja toteaa Länsi-Saksan tiedotuksen olleen heikkoa ja aiheuttaneen todennäköisesti liittolaistensa pelot. Kansan Uutiset taas piti helmikuun alussa ainoana vastahakoisena toimijana Britannian pääministeri Thatcheria.