2.2.2.1
Maksut ei-kierrättäville talouksille
Paikallisviranomaisille suunnitellaan annettavaksi mahdollisuus perustaa järjestel-miä, joissa ei-kierrättävät kotitaloudet velvoitettaisiin maksamaan tietty rahasumma, jolla rahoitettaisiin kierrättäville kotitalouksille ohjattavia maksuja. Tällä hetkellä Englanti on lähes ainoita EU-maita, jolla on kyseinen rajoitus vielä olemassa lainsää-dännössä. Tässä suhteessa lienee vain ajan kysymys, milloin Englannissakin esitellään maksuvelvollisuus jätteen määrän mukaan. Maksuvelvollisuus määräytyisi ei-kier-rätettävän jätteen määrän mukaan. Eri vaihtoehtoja jätteen määrään perustuvaan maksuun on useita: muun muassa Suomestakin tuttu jäteastioiden keräystiheys;
erilaiset tunnisteet jätesäkkeihin jolloin keräys tehdään vain mikäli säkki on mer-kitty; jäteastiat punnitaan keräysautossa407; laskutus jäteastian koon mukaan. Jätest-rategian mukaan jätehierarkian soveltamisesta on ympäristöllisten hyötyjen ohella taloudellista etua muun muassa luonnonvarojen käytön tehostuessa ja jätehuollon kustannusten laskiessa.408
Tässä vaiheessa edellä kuvatun järjestelmän toteuttaminen on siinä vaiheessa, että eri intressitahot ovat antaneet lausuntonsa järjestelmään liittyvistä kysymyksistä. Jär-jestelmä esitellään sellaisena, ettei jätehuoltoalueittain jaoteltuna paikalliset maksut tai verot nousisi. Englannissa pidetään hyvin tärkeänä, että paikallisviranomaiset saavat päättää itse parhaaksi katsomansa toteutuskeinon tälle järjestelmälle. Tällä saavutetaan joustoa ja tehokkuutta yhtä aikaa – viranomaiset voivat ottaa huomioon oman alueensa erityispiirteet.
407 Painoon perustuvan maksun suuruuden on osoitettu olevan suhteellisen tehokas instrumentti kierrä-tyksen edistämiseen. Kts. mm. Jacobsen 2002, s. 23.
408 Englannin jätestrategia, s. 9 ja 12.
Järjestelmän toimivuuden suhteen on esitetty epäilyjä liittyen maksettavien raha-summien suuruuteen. Mikä on sen suuruinen summa, jonka on todettu vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen tämäntyyppisissä asioissa so. kierrätystottumuksissa?
DEFRA:n mukaan tällainen summa on noin £35-50/vuosi.409
2.2.2.2
Pakollinen kierrättäminen – Barnetin malli
Barnetin malli on hyvä esimerkki tehokkaasta kierrättämisestä tiheästi asutulla Lon-toon esikaupunkialueella. Barnet sijaitsee Suur-LonLon-toon pohjoislaidalla ja siellä on noin 330 000 asukasta.
Kuva 7. Kuvassa Barnetin sijainti Lontoon alueella.
Barnetissa aloitettiin pakollinen kierrätys pienellä alueella 1.4.2004 alkaen. Hyvien kokemusten ansiosta ohjelma käynnistettiin koko kaupunkipiirissä410 1.3.2005 lähtien.
Vuosien 2005 ja 2006 välisenä aikana saatujen jätevirtojen mittauksen perusteella kier-rätys lisääntyi 28%.411 Nyt samanlainen ohjelma on käynnissä kolmessa muussakin Lontoon kaupunkipiirissä.412
Pakollisen kierrätyksen piiriin kuuluvat paperi, aikakausilehdet, säilyketölkit, juo-matölkit, lasipullot ja -purkit. Pakollisuus tulee siitä, että edellä mainittuja esineitä ja materiaaleja on kiellettyä sijoittaa tontilla sijaitsevaan sekajäteastiaan. Kaupunkipiiri toimittaa maksutta erillisen mustan laatikon näitä jätteitä varten. Laatikot kerätään joka viikko kodeista ja jos täysi laatikko on liian painava jollekin asukkaalle, tämä voi sopia paikallisen jätteidenkeräysyrityksen kanssa sopivasta laatikon jättöpaikasta ja mahdollisesta muusta avusta. Pakollisuus erotteluun ja kierrättämiseen ei koske kerrostalojen tai muiden vastaavien talojen asukkaita, joilla on yhteiset jäteastiat.
Tämä rajoitus johtuu siitä, että yhteisten astioiden tapauksessa ei voida yksilöidä ohjelman mukaista mahdollista sakkorangaistusta.413
Ohjelma on mahdollinen toteuttaa legitiimisti, sillä EPA:n 46 jakson mukaan on mahdollista velvoittaa kotitaloudet käyttämään tiettyjä jäteastioita tietyille jätteille.
Saman jakson 7 alajakson mukaan jätteenkeräysviranomaisten antamien ohjeiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa tietyn suuruisen sakkorangaistuksen. Tätä
409 http://www.defra.gov.uk/corporate/consult/waste-incentives/recycling-incentives-faq.pdf.
410 Kaupunkipiiri (Borough) on Lontoon alueen aluehallintoyksikkö. Lontoon kaupunki koostuu 32 kaupunkipiiristä. Kaupunkipiirit vastaavat suurimmasta osasta alueidensa julkisten palveluiden, kuten koulujen, sosiaalipalveluiden, jätehuollon ja kunnallisen vuokra-asuntojen tuottamisesta. Kaupunkipiiriä hallitsee neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava valtuusto.
411 http://www.barnet.gov.uk/index/environment-planning/rubbish-waste-and-recycling/compulso-ry-recycling.htm
412 Nämä kaupunkipiirit ovat: Hackney, Waltham Forest ja Bromley.
413 http://www.barnet.gov.uk/index/environment-planning/rubbish-waste-and-recycling/compulso-ry-recycling.htm.
mahdollisuutta on käytetty Barnetin pakollisessa kierrättämisohjelmassa tehokeino-na. Tosin kaupunkipiirin kanta on se, että sakon käyttö olisi aivan viimeinen keino – toisin sanoen tarkoitus ei ole ryhtyä sakottelemaan ihmisiä.414
Ohjelman noudattamista kuitenkin valvotaan viikoittaisten keräysten yhteydessä tehtävien havaintojen perusteella - joskaan tarkastuksia sekajäteastioihin ei kuiten-kaan normaalisti tehdä. Kotitaloudet, jotka eivät osallistu ohjelmaan nousevat hel-posti esille. Näiden saaminen ohjelmaan mukaan tapahtuu ensisijaisesti ”kierrätys-assistenttien” tekemillä kotikäynneillä, joissa rohkaistaan osallistumaan ohjelmaan selvittämällä sen tarkoituksia ja päämääriä. Jos mainittu pehmeä keino ei auta ja oh-jelman vastustaminen on tietoista ja on jatkunut pitkään, siirrytään astetta järeämpiin keinoihin – varoituksiin tai kirjallisiin huomautuksiin. Jos nämä eivät tehoa, otetaan sakkorangaistus käyttöön. Kaupunkipiirin valtuusto päättää sakon vaatimisesta ja magistrates`court415 määrää sen. Suurin mahdollinen sakko ohjelman rikkomisesta on £1000 eli noin 1300€. Sakotuksen tapauksissa yleensä tutkitaan kotitalouden se-kajäteastia todisteiden saamiseksi. Sakosta saadut rahat eivät tässä ohjelmassa siirry mihinkään tiettyyn käyttöön esimerkiksi ohjelman rahoittamiseen, vaan ne jäävät magistrates courtin hallintaan.
Ohjelman piiriin on odotettavissa tulevan lisää materiaaleja. Jo tällä hetkellä mus-taan laatikkoon voi laittaa ohjelmaan kuuluvien materiaalien lisäksi aerosolipulloja, paristoja ja akkuja (myös autojen), moottoriöljyä (kanisterissa), foliota, matkapuhe-limia, kenkiä, tekstiilejä ja puhelinluetteloita. Näiden jätteiden laittaminen sekajäte-astiaan, ongelmajätteitä lukuun ottamatta, ei kuitenkaan ole kiellettyä. Asukkaita ke-hotetaan lajittelemaan jätteet valmiiksi ennen niiden keräystä, mutta lajittelu tehdään joka tapauksessa jo ”lähteellä” eli keräysautoissa. Näin ollen lajitellut jakeet voidaan suoraan varastoida tai viedä jatkojalostajalle sellaisenaan. Lähteellä lajittelu pyrkii kierrätysmateriaalien korkeaan laatuun ja siten edistämään niiden markkina-arvoa.
414 http://www.barnet.gov.uk/faq-environment-faq/faq-rubbish-waste-and-recycling-faq/faq-compul-sory-recycling-faq/faq-how-will-compulsory-recycling-be-enforced-faq.htm.
415 Magistrates` court on rikosjuttujen puolella Englannin alin tuomioistuininstanssi.
3 Jätehuollon valvonta
Jätehuollon valvonta on tärkeä osa toimivan jätehuollon ketjua. Valvonta muodostaa kuitenkin vain osan siitä keinovalikoimasta, jolla pyritään parempaan ympäristön tilaan. Muita keinonoja on muun muassa valistus ja tiedottaminen sekä tietysti toi-mintojen säänteleminen. Ilman toimivaa valvontaa ei olisi juurikaan mieltä tehdä tavoitteeltaan kunnianhimoista ympäristösääntelyä. Valvonnan puuttuessa vapaa-matkustajaongelma olisi erittäin suuri. Tämä johtaisi muun muassa siihen, että ym-päristöasioita hyvin hoitava yritys ei pärjäisi kilpailussa vapaamatkustajille. Vaikka ympäristönäkökohtia ei enää nähdä pelkkinä lisäkustannuksina liiketoiminnalle, niiden asianmukaisesta hoitamisesta syntyy kuitenkin aina kuluja. Jo ympäristön ja terveydenkin kannalta ympäristösäännösten valvonta on ehdottoman tarpeellista.
Keskustelu jätehuollon valvonnasta on noussut esille muun muassa ehdotuksessa maksujen asettamiselle ei-kierrättäville talouksille. Lisääkö maksuvelvoitteen ole-massaolo kiusausta hävittää jätteet laittomasti? On ehdotettu muun muassa sitä, että viranomaisen pitää tehdä ”dumppauksenestostrategia” ottaessaan käyttöön maksu-velvoitteen.416 ”Barnetin mallin” yhteydessä on valvonta noussut myös esiin. Siihen liittyvää problematiikkaa käsittelin aiemmin kappaleessa 2.2.2.2.
Jätehuollon liberalisointi on myös eräs haaste valvonnalle. Liberalisoinnilla tar-koitan esimerkiksi erilaisia tuottajavastuujärjestelmiä, jossa myös muut kuin jätevi-ranomaiset toimivat jätehuollon ketjussa. Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että tuottajat tekevät osansa kierrätyksen edistämiseksi.
3.1