Tarkastelemme tutkielmamme luotettavuutta reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Ennen tulosten ana-lysointia varmistimme regressioanalyysiin valikoidulle työhyvinvoinnin summamuuttujalle sekä opetussuunnitelman muuttujien reliabiliteetin konsistenssin eli yhtenäisyyden Cronbachin alfan avulla. Työhyvinvoinnin summamuuttujan Cronbacin alfa-arvo oli 0,799 ja opetussuunnitelman muuttujien alfa-arvo 0,694. Molemmat arvot ovat yli reliabiliteettirajan 0,6, joten muuttujia voitiin käyttää luotettavasti regressioanalyysissä.
Luotettavuuteen liittyy vahvasti myös validiteetin käsite. Validiteetti kuvaa tutkielmassa käytetyn mittarin kykyä mitata haluttua asiaa. Käytimme tutkielmassamme aineistonhankintamenetelmänä ky-selylomaketta, joka jaettiin kohderyhmälle sosiaalisen median sekä sähköpostin kautta.
Kyselylomake muodostettiin tutkielman teoriapohjan mukaisesti ja sen toimivuus sekä ymmärrettä-vyys varmistettiin pilottivastaajien avulla. Aineiston hankinnan jälkeen tulosten analysointivaiheessa huomasimme mittarissamme positiivisuusongelman, joka vaikutti tulosten tulkitsemiseen. Lomak-keessa olevien kysymysten asettelu ottaa huomioon vain vastausten positiivisen puolen. Esimerkiksi kysymys: Erityisoppilaiden integrointi yleisen opetuksen luokkiin on helpottanut työtäni. Vastaukset asettuvat välille ei koskaan-aina. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla opettajista inkluusio ei ole helpottanut työtä, mutta emme voi vastauksesta olettaa, että se olisi vaikeuttanut tai kuormitta-nutkaan sitä. Kysymysten asettelussa niin sanottu negatiivinen puoli jää kokonaan selvittämättä. Mit-tarimme on kuitenkin muuten validi, sillä se vastaa tutkimusongelmaamme ja saimme vastauksista tarpeeksi tietoa tutkimuskysymyksiimme liittyen.
Jaoimme tutkimuslomakkeemme erilaisissa sosiaalisen median kanavissa, missä kuka vain voi käydä vastaamassa lomakkeeseen. Tämä vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen sillä emme voi varmistua siitä, ketkä ovat käyneet kyselyyn vastaamassa ja millä asenteella vastaukset on annettu. Olemme kuitenkin suhtautuneet vastauksiin avoimesti sekä tasa-arvoisesti huomioiden tulosten raportoinnissa kaikkien osallistujien vastaukset. Tutkielmamme on toteutettu eettisesti, sillä olemme kertoneet vas-taajille rehellisesti tutkielman tarkoituksen, tavoitteet ja toteutustavan. Vastaaminen perustui täysin vapaaehtoisuuteen ja vastaajat saivat jättää osallistumisen kesken missä tahansa tutkimuksen vai-heessa. Olemme käsitelleet aineistoa eettisesti ja sen tallentaminen on ollut luottamuksellista. Vas-taajilla on ollut myös anonymiteettisuoja, jonka ansiosta emme ole tunnistaneet osallistujia missään tutkielman vaiheessa. Kyselylomake on ollut koko ajan suljettu eivätkä siihen vastanneet opettajat ole nähneet toisten opettajien vastauksia. Vastaukset ovat tulleet suoraan suljettuun verkkoympäris-töön, mistä ne on siirretty luottamuksellisesti SPSS-ohjelmaan. Olemme pyrkineet tutkielmamme eettisyyteen myös varmistamalla kyselylomakkeen kysymysten ymmärrettävyyden ja toimivuuden pilottivastaajien avulla ennen varsinaisen kyselylomakkeen julkaisemista. Vastaajilla on ollut myös mahdollisuus ottaa tarvittaessa yhteyttä tutkijoihin lomakkeessa olevien yhteystietojen kautta.
Validiteetti voidaan jakaa seuraaviin alateemoihin: sisällön validiteetti, rakennevaliditeetti sekä kri-teerivaliditeetti. Tutkielmassamme toteutuu sisällön validiteetti hyvän teoriapohjan sekä huolellisesti laaditun kyselylomakkeen ansiosta. Käyttämämme käsitteet ovat asianmukaisia, perusteltuja sekä il-miön tutkimisen kannalta oleellisia. Käsitteet on myös operatinalisoitu hyvin ja ne nojaavat vahvasti teoriapohjaan. Tutkielmamme on luotettava myös rakennevaliditeetin näkökulmasta. Aineistomme tukee tutkimaamme ilmiötä niin kvalitatiivisten, kuin kvantitatiivistenkin tulosten perusteella. Kri-teerivaliditeetti jäi tutkielmassamme hieman heikoksi, sillä tulosten mukaan opetussuunnitelma
selittää opettajien työhyvinvoinnista vain 19 %. Mittarin käyttäminen koetun työhyvinvoinnin ja uu-den opetussuunnitelman yhteyuu-den tutkimisessa on siis melko luotettava. Tutkielmaamme osallistui 150 opettajaa ympäri Suomea, joten otoskokomme on todella suuri, mikä mahdollistaa tulosten yleis-tettävyyden. Yleistettävyyden ansiosta tutkielman ulkoinen validiteetti on korkea.
Luotettavuutta voidaan mitata myös triangulaation avulla. Tutkielmassamme toteutuu metodologinen triangulaatio sekä tutkijatriangulaatio. Metodologinen triangulaatio tarkoittaa useamman, kuin yhden tutkimusmetodologian käyttöä. Tutkimme opettajien työhyvinvointia ja koetun työhyvinvoinnin yh-teyttä uuteen opetussuunnitelmaan monimenetelmällisesti eli käytimme sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista tutkimusmetodologiaa. Kvantitatiivisella metodologialla saimme tutkittavasta ilmiöstä numeerista faktatietoa, jota on helppo verrata aiempiin tutkimustuloksiin. Kvalitatiivisten, avointen, vastausten myötä annoimme vastaajille mahdollisuuden perustella tai tarkentaa kvantitatiivisia vas-tauksiaan sekä lisätä ilmiölle merkityksellistä sisältöä. Saimme avointen vastausten perusteella myös sellaista lisätietoa, jota emme olleet ymmärtäneet aiemmissa lomakkeen kohdissa kysyä. Tutkielmas-samme toteutui myös tutkijatriangulaatio kahden tutkijan myötä. Pohdimme tutkielmaan liittyviä il-miöitä yhdessä ja otimme huomioon molempien mielipiteet ja näkemykset, mikä lisäsi tutkielman luotettavuutta tutkijatriangulaation osalta.
Tulosten analysointi tapahtui SPSS-ohjelmassa ja aineiston tallentaminen oli luottamuksellista. Ana-lysoinnissa käytettiin regressioanalyysiä, minkä avulla tutkittiin usean selittävän muuttujan yhteyttä selitettävään muuttujaan. Tuloksia käsiteltiin luottamuksellisesti ja vastaussitaatit valikoitiin harki-ten. Sitaatit on jäljennetty huolellisesti kyselylomakkeesta anonymiteettisuojan turvatessa vastaajan yksilöllisyyden. Tulososiossa oleviin sitaatteihin on liitetty tunnistetieto vastaajan järjestyslukuun liittyen, jotta luotettavuus vastauksissa säilyy. Tulokset on tulkittu kahden tutkijan toimesta apuna käyttäen SPSS:n kautta saatuja määrällisiä vastauksia sekä kvalitatiivisia, avoimia, vastauksia. Tu-losten raportointi on pyritty tekemään yksinkertaisesti, selkeästi ja johdonmukaisesti, mutta samalla luotettavasti sekä huolellisesti, jotta lukijan on helppo ymmärtää niitä. Raportoinnissa on käytetty havainnollistamisen apuna kuvioita ja taulukoita, jotta tulosten tulkitseminen olisi lukijalle helpom-paa. Taulukot sekä kuviot on myös muutettu suomen kielelle ja niitä on yksinkertaistettu paremman ymmärrettävyyden saavuttamiseksi.
Vuonna 2016 käyttöön otetun opetussuunnitelman tutkiminen oli helppoa muun muassa sen ajankoh-taisuuden vuoksi. Monet opettajat ovat opettaneet kyseisen opetussuunnitelman mukaan kolme vuotta, mikä mahdollistaa opetussuunnitelman toimivuuden sekä sen mahdollisuuksien ja
heikkouksien analysoimisen. Opettajat ovat ehtineet perehtyä opetussuunnitelmaan ja heillä on jo selkeä näkemys siitä, mitä opetussuunnitelma heiltä odottaa. Tutkielman tuloksissa ilmeni haasteita niiden opettajien kohdalla, jotka ovat vasta aloittaneet työuransa. Kyseisten opettajien oli vaikea poh-tia opetussuunnitelman yhteyttä heidän työhyvinvointiinsa, sillä heillä ei ollut vertailukohtaa edeltä-västä opetussuunnitelmasta. Nuoret kyselyyn vastanneet opettajat olivat opiskelleet opettajaksi uuden opetussuunnitelman aikana ja he ovat yliopistossa perehtyneet tämän opetussuunnitelman piirteisiin, joten vertaaminen vanhaan opetussuunnitelmaan oli vaikeaa.