Pilatesharjoitteluun keskittyviä tutkimuksia on viimeisen viidentoista vuoden aikana ilmestynyt kiihtyvällä tahdilla. Tähän on vaikuttanut pilateksen lisääntynyt suosio kuntouttavana ja yleisenä liikuntamuotona (Cruz-Ferreira ym. 2011, Lewitt ym. 2019).
Pilateksen on tutkimuksissa todettu vaikuttavan suotuisasti esimerkiksi kestävyyskuntoon (Tinoco-Fernandez ym. 2016), krooniseen alaselkäkipuun (Wells ym.
2014), tasapainoon (Bullo ym. 2015, Long ym. 2016), ryhtiin (Vincent ym. 2016), mielenterveyteen (Fleming & Herring 2018) ja koettuun terveyteen (Curi ym. 2018).
Pilatesharjoittelun ja koetun elämänlaadun välistä suhdetta on tutkittu muutamissa tutkimuksissa (esim. Kovách ym. 2013, Vieira ym. 2013, Curi ym. 2018). Tutkimuksissa on havaittu pilatesharjoittelun vaikuttavan positiivisesti esimerkiksi psyykkisen elämänlaadun osa-alueen tekijöihin (Fleming & Herring 2018), kroonisia sairauksia sairastavien potilaiden elämänlaatuun (Miranda & Marques 2018), ikääntyneiden elämänlaatuun (Bullo ym. 2015) ja aivohalvauspotilaiden elämänlaatuun (Yun ym.
2017). Lisäksi pitkään pilatesta harrastaneiden elämänlaadun on havaittu olevan parempi kuin pilateksen vasta-alkajilla tai harjoittelun lopettaneilla (Vieira ym. 2013).
Pilatesharjoittelun on todettu vaikuttavan useisiin elämänlaadun osa-alueisiin (Vieira ym.
2013, Bullo ym. 2015, Yun ym. 2017, Fleming ym. 2019). Pilatesharjoittelu on parantanut fyysisen elämänlaadun osa-alueen tekijöitä useissa eri tutkimuksissa (esim.
Vieira ym. 2013, Bullo ym. 2015, Miranda & Marques 2018). Erityisesti pilatesharjoittelu on näyttänyt vähentävän erilaisia toimintarajoitteita (Wells ym. 2014, Natour ym. 2015, Kamioka ym. 2016, Yun ym. 2017, Byrnes ym. 2018) ja vaikuttanut positiivisesti koettuun kipuun (Wells ym. 2014, Mazzarino ym. 2015, Natour ym. 2015, Kamioka ym.
2016, Byrnes ym. 2018, Taulaniemi ym. 2019). Pilatesharjoittelun ja muiden elämänlaadun osa-alueiden väliseen suhteeseen ei tutkimuksissa ole kiinnitetty niin paljoa huomiota kuin fyysiseen elämänlaadun osa-alueeseen, mutta olemassa olevien tutkimustulosten mukaan pilatesharjoittelu voi vaikuttaa suotuisasti myös psyykkiseen (Vieira ym. 2013, Yun ym. 2017, Fleming & Herring 2018) ja sosiaaliseen elämänlaadun osa-alueeseen (Yun ym.2017, Curi ym. 2018, Miranda & Marques 2018).
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia pilateksen harrastajilla on pilatesharjoittelun vaikutuksista heidän elämänlaatuunsa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisin kerronnan keinoin ja kokemuksellisuuden elementein harrastaja kuvaa pilatesharjoittelua suhteessa koettuun elämänlaatuunsa.
Tutkimuskysymykset ovat:
Tutkimuskysymys 1: Millaisin kerronnan keinoin ja kokemuksellisuuden elementein harrastaja kuvaa pilatesharjoittelua suhteessa koettuun elämänlaatuunsa?
Tutkimuskysymys 2: Millaisia kokemuksia pilatesharrastajilla on pilateksen vaikutuksista heidän elämänlaatuunsa?
5 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT 5.1 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusaineisto
Tutkimuksen aineistona toimivat koulutettujen ohjaajien pilatestunneille osallistuneiden asiakkaiden kirjoitukset. Kirjoitukset on kerätty Suomen Pilates Yhdistykseen kuuluvien ohjaajien asiakkailta sähköpostin välityksellä. Suomen Pilates Yhdistykseen kuuluu ainoastaan pitkän (vähintään 300 tuntia) pilatesohjaajakoulutuksen käyneitä ohjaajia.
Pitkä koulutus on tae ohjaajan ammattitaidosta, pilatekseen liittyvien käsitteiden yhteneväisyydestä ja pilateksen periaatteiden sisäistämisestä.
Tutkimuksen alussa Suomen Pilates Yhdistyksen ohjaajilta tiedusteltiin sosiaalisen median kautta kiinnostusta välittää tutkimuksen kirjoituspyyntö asiakkailleen. Yhteensä 18 ohjaaja ilmoittautui mukaan. Kirjoituspyyntö ja ohjeistus kirjoitukseen (liite 1) lähetettiin ohjaajille marraskuussa 2018. Lopullista tietoa siitä, kuinka moni ohjaajista todellisuudessa lähetti kirjoituspyynnön eteenpäin ja montako asiakasta kirjoituspyyntö lopulta tavoitti, ei ole saatavilla.
20 asiakasta palautti kirjoituksensa määräaikaan 31.12.2018 mennessä. Kirjoitusten pituus vaihteli 23 sanasta 674 sanaan. Keskimääräinen kirjoituspituus oli 230 sanaa.
Kirjoituspyynnössä ei kysytty pilatesharrastukseen liittymättömiä taustatietoja, sillä kertomuksen sisällön ja taustatietojen osalta haluttiin antaa tutkittaville mahdollisimman paljon vapautta kirjoituksessaan. Osassa kirjoituksissa taustatietoja oli tuotu enemmän esille ja osassa kirjoituksen sisältö oli niiden suhteen hyvin niukka. Taustatietoja on tiivistetty taulukkoon 2. Sukupuoli on määritetty sähköpostivastauksen allekirjoittaneen nimen perusteella.
Pääosa tutkimukseen osallistuneista oli naisia. Ikää ei kysytty taustatiedoissa, mutta yli puolet mainitsisin sen kirjoituksessaan tästä huolimatta. Iän maininneista suurin osa oli yli 60-vuotiaita. Kahdeksassa kirjoituksessa ikää ei mainittu, mutta kirjoituksen sisällön ja käytettyjen ilmaisujen (esim. ”iän karttuessa”) perusteella ikä on voitu arvioida asettuvan keski-iän yläpuolelle. Pilatesharrastuksen kestosta kysyttiin kirjoituspyynnössä ja se mainittiin kaikissa kirjoituksissa. Muista liikuntaharrastuksista ei kysytty, mutta 12 kirjoittajaa kertoi muista liikuntaharrastuksistaan tai niiden puutteesta kertomuksessaan.
TAULUKKO 2. Kirjoituksissa esiin tulleet taustatiedot Sukupuoli
Naisia 17
Miehiä 3
Ikä
35-45v 2
45-60v 3
Yli 60v 7
Ikää ei mainittu 8
Harrastuksen kesto
Alle 1 v harrastaneet 2
1-5v harrastaneet 4
5-10v harrastaneet 11
Yli 10 v harrastaneet 3
Muut liikuntaharrastukset
Muita liikuntaharrastuksia ON 10
Muita liikuntaharrastuksia EI OLE 2 Muista liikuntaharrastuksista ei kerrottu 8 5.2 Tutkimusmenetelmät
5.2.1 Narratiivinen tutkimusmenetelmä
Tämä tutkimus on toteutettu narratiivisena tutkimuksena. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on tuottaa syventävää tietoa ja auttaa ymmärtämään ihmisten kokemuksia (Heikkinen 2018). Narratiivista tutkimusmenetelmää voidaan jossain määrin pitää enemmän tutkimusotteena tai tutkimuksellisena lähestymistapana kuin tarkasti rajattuna tutkimusmetodina. Narratiivisuus tutkimuksessa voi viitata tiedon, tutkimuksen ja tutkimusaineiston luonteeseen, tutkimuksen materiaaliin, aineiston käsittelytapaan tai tutkimuksen kirjoittamistyyliin (Heikkinen 2018). Tässä tutkimuksessa narratiivisuus ulottuu sekä tutkimuksen ja tutkimusaineiston luonteeseen että tutkimusmateriaaliin.
Narratiivinen tutkimusaineisto voi koostua erilaisista joko suullisesti tai kirjallisesti esitetyistä narratiiveista, kertomuksista (Heikkinen 2018, Hänninen 2018).
Tutkimusaineiston ei välttämättä tarvitse olla tarinan muodossa, vaan mikä tahansa kerronnallinen aineisto voidaan lukea narratiiviseksi aineistoksi. Keskeistä narratiiviselle aineistolle on, että tutkittava saa kertoa käsityksistään omin sanoin (Heikkinen 2018).
Tässä tutkimuksessa tutkittavien omat sähköpostikirjoitukset muodostavat tarkasteltavan narratiivisen aineiston. Tutkimuksen sähköpostiaineisto on pääasiassa vapaata kerronnallista aineistoa, jossa ei ole erotettavissa varsinaista juonta tai tarinamuotoa, vaan tutkittavat jäsentävät kertomustaan vapaasti. Pääpaino on tutkittavien omilla näkemyksillä ja sanoilla, kuten narratiivisen aineiston piirteisiin kuuluu.
Narratiiveja voidaan analysoida tarkastelemalla kertomusten sisältöä tai kertomisen tapaa (Hänninen 2018). Myös koko tutkimus voidaan kirjoittaa narratiivin muotoon, jolloin käytetään termiä narratiivinen analyysi (Heikkinen 2018). Narratiivien analyysissä analyysi toteutetaan kiinnittämällä huomiota narratiivien ulkoiseen rakenteeseen eli miten kertomusta kerrotaan (how), tai sisäiseen rakenteeseen, eli mitä kertomuksessa kerrotaan (what). Ulkoisen ja sisäisen rakenteen näkökulmat on mahdollista yhdistää toisiaan tukevaksi analyysimuodoksi (Smith & Sparkes 2009a). Tässä tutkimuksessa on otettu huomioon sekä narratiivien ulkoinen että sisäinen rakenne: sähköpostikertomuksia on analysoitu sekä kertomuksen rakenteen että sisällön kannalta. Analyysimuotojen yhdistäminen on mahdollistanut tutkimusaineiston monipuolisen tarkastelun sekä antanut tutkittavien yksilöllisten kokemusten analysoinnille laaja-alaisesti tilaa.
Narratiivinen tutkimusmenetelmä soveltuu hyvin yksilöllisten kokemusten tutkimiseen (Smith & Sparkes 2009b). Narratiivisessa tutkimuksessa tutkittavalle tarjoutuu mahdollisuus ilmaista itseään ja kokemuksiaan omin sanoin ja omalla äänellään (Hänninen 2018). Narratiivinen lähestymistapa on yleinen nykyään myös terveystutkimuksissa. Smith & Sparkesin (2009a, 2009b) mukaan narratiivisen lähestymistavan avulla on mahdollista ymmärtää ja tarkastella, millaisia merkityksiä yksilö liikunnalle ja terveydelle antaa ja miten nämä merkitykset välittyvät yksilön omissa kertomuksissa.
Terveyden ja liikunnan vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa narratiivisen tutkimuksen keinoin on selvitetty esimerkiksi liikunnan psykososiaalista vaikutusta epileptikoilla (Collard & Marlow 2016), syömiskäyttäytymistä pitkän matkan nais- ja mieshuippu-urheilijoilla (Busanich ym. 2014), huippu-urheilijoiden kokemia jännitteitä (Carless & Douglas 2013) sekä pitkän matkan juoksijoiden suhdetta kehoon, ruokaan ja urheiluun (Busanich ym. 2012). Pilatesharjoittelun vaikutus koettuun elämänlaatuun sopii näkökulmansa puolesta narratiivisen tutkimuksen kohteeksi hyvin. Narratiivisen tutkimusotteen avulla on mahdollista tarkastella pilatesasiakkaiden yksilöllisiä kertomuksia koetusta elämänlaadusta, kertomusten sisältämiä merkityskuvauksia sekä tehdä johtopäätöksiä näiden yksilöllisten kokemuskuvausten perusteella.
5.2.2 Analyysin eteneminen
Laadullisen tutkimuksen analysointiin voidaan käyttää lukuisia erilaisia analysointitapoja ja –tyylejä. Tutkimusaineistoon parhaiten sopivan analysointityylin löytää parhaiten valmiin tutkimusaineiston äärellä (Eskola & Suoranta 2008). Tämän tutkimuksen analyysi aloitettiin tutustumalla aineistoon huolellisesti: tutkimusaineisto luettiin kertaalleen läpi kokonaiskuvan ja sopivien analysointimenetelmien hahmottamiseksi.
Tämän jälkeen aloitettiin varsinaiset analysointivaiheet. Koska tässä tutkimuksessa on analysoitu sekä narratiivien sisäistä että ulkoista rakennetta, on analysointi ollut välttämätöntä toteuttaa useassa eri vaiheessa ja eri vaihdeiden tuloksia yhdistäen.
Tutkimusaineistoa lähestyttiin ensin teemoittelun periaatteen mukaisesti (Eskola &
Suoranta 2008): ensimmäisessä analysointivaiheessa tutkimusaineistosta poimittiin kaikki pilatesharjoittelun vaikutuksia kuvaavat tekstiosat. Tämän jälkeen vaikutuskuvaukset luokiteltiin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuskertomuksiin.
Toisessa analysointivaiheessa jatkettiin teemoittelua ja tarkasteltiin tarkemmin tutkimusaineiston kerronnallisia ominaispiirteitä. Kertomuksista poimittiin yhteneväiset kerronnan tavat ja teemat sekä elämänlaatunarratiivit.
Kolmannessa analysointivaiheessa tutkimusaineisto ryhmiteltiin samankaltaisuuksien perusteella tyypeiksi eli ryhmiksi samanlaisia tarinoita (Eskola & Suoranta 2008). Toisin sanoen ensimmäisen ja toisen analysointivaiheen tulokset yhdistettiin ja fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutuskertomukset luokiteltiin edelleen kuntoutustarinoiksi,
voimavara- ja tukitarinoiksi sekä yhdistelmätarinoiksi. Analysoinnin eri vaiheet on tiivistetty kuvioon 1. Analysoinnin eri vaiheet tarkastettiin lukemalla tutkimusaineisto useita kertoja läpi ja täsmentämällä luokittelua tarpeen vaatiessa.
KUVIO 1. Analyysin eteneminen 5.3. Luotettavuus ja eettisyys
Laadullisen tutkimuksen luonne on hyvin pitkälti tulkinnallista (Kiviniemi 2018). Tämä pätee myös narratiiviseen tutkimukseen, sillä narratiivista aineistoa ei voi pelkistää numeroiksi ja tilastollisiksi tunnusluvuiksi. Narratiivien analysointi edellyttää aina tulkintaa ja tämä on merkityksellistä tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa (Heikkinen 2018). Narratiivisessa tutkimuksessa on käytössä erityinen validoinnin käsite tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa. Validoinnilla tarkoitetaan tulkintaprosessia,
Tutkimusaineistoon tutustuminen
1. analysointivaihe:
vaikutuskuvaukset
Vaikutuskertomusten luokitteleminen
2. analysointivaihe:
kerronnalliset ominaispiirteet
3. analysointivaihe:
1. ja 2. analysointivaiheen yhdistäminen
Fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten vaikutuskuvausten
luokitteleminen kerronnan pääteeman mukaan Yhtenäiset kerronnan
tavat ja teemat sekä elämänlaatunarratiivi
jonka aikana käsitys maailmasta kehittyy. Validoinnissa voidaan erottaa viisi keskeistä periaatetta: historiallisuuden jatkuvuuden, reflektiivisyyden, dialektisuuden, toimivuuden ja eettisyyden sekä havahduttavuuden periaatteet (Heikkinen ym. 2012, Heikkinen 2018).
Tässä tutkimuksessa on pyritty soveltamaan validoinnin periaatteita tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi. Työssä on tuotu esiin tutkimusaineistoon kuuluvien kertomuksien ajalliset ja paikalliset yhteydet. Reflektiivisyyden periaatteen mukaisesti tutkimuksen tekijä on ollut tietoinen omasta viitekehyksestään pilatesohjaajana ja sen vaikutuksesta tutkimusaineiston tulkintaan. Tutkimuksen tekemisessä on säilytetty dialogisuus ja dialektisuus suhteessa tutkittavaan kohteeseen ja ympäröivään maailmaan koko tutkimusprosessin ajan sekä tehty tätä dialogisuutta näkyväksi tutkimuksen raportoinnissa.
Validoinnin käsitteen lisäksi narratiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida erillisillä luotettavuuskriteereillä. Lieblich ym. (1998) esittävät narratiivisen tutkimuksen luotettavuuskriteereiksi aineiston riittävyyttä, johdonmukaisuutta, oivalluskykyä ja tiivistämistä. Kriteereitä voidaan soveltaa myös tämän työn tarkasteluun. Tässä tutkimuksessa aineiston koko, tulkinta ja raportointi on ollut riittävää luotettavuuden saavuttamiseksi. Erityisesti työssä on kiinitetty huomiota tutkimustulosten kuvaamiseen tutkimusaineistosta nostettujen tekstikatkelmien avulla. Työhön on nostettu esille sellaisia tutkimusaineiston kohtia, jotka kuvaavat aineistoa parhaiten ja joiden kautta tutkimusaineistosta saa kattavan kuvan. Tämä lisää tutkimuksen luotettavuutta. Analyysi ja tutkimustulokset on tiivistetty ymmärettävään muotoon. Saadut tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä pilatesharrastajien elämänlaatukokemuksista, ja tuloksien esittämistä voidaan pitää oivalluskykyisenä. Erityisesti tämän työn luotettavuutta parantaa johdonmukaisuus, joka näkyy tutkimustulosten keskinäisessä yhteensopivuudessa sekä tutkimustulosten ja aiemman tutkimustiedon toisiaan tukevassa ja vahvistavassa suhteessa.
Aiemmin esitettyyn validoinnin prosessiin sisältyy myös eettisyyden huomioon ottava periaate. Narratiivisen tutkimuksen tulee noudattaa hyvää eettistä toimintatapaa (Hänninen 2008). Tässä tutkimuksessa on kerätty kertomuksia yksityisiltä, pilatesta harrastavilta henkilöiltä. He ovat luovuttaneet tutkimuksen käyttöön kertomuksia, jotka sisältävät henkilökohtaisia tietoja heidän elämästään ja kokemuksistaan. Tutkimukseen
osallistuneiden tulee voida luottaa siihen, että heidän tietosuojansa ja anonyymiutensa säilyy, eikä kertomuksia tai niiden sisältämiä tietoja käsitellä väärin. Hyvä eettinen toimintatapa on ollut tämän tutkimuksen lähtökohtana.
Tutkittavat ovat osallistuneet tähän tutkimukseen sähköpostikirjoituksin. Tutkimukseen osallistuminen on ollut täysin vapaaehtoista. Kirjoituspyyntöön vastaaminen ja sähköpostiviestin lähettäminen tutkijalle on katsottu olevan osoitus tutkimukseen suostumisesta. Saadut sähköpostikirjoitukset on siirretty yhtenäiseen tekstitiedostomuotoon, jonka jälkeen sähköpostiviestit on hävitetty. Ainoastaan tutkimuksen tekijä on nähnyt alkuperäiset sähköpostiviestit ennen niiden hävittämistä.
Tekstitiedostossa tutkittaville on annettu kirjain-numerokoodi (T1, T2, T3, jne.) ja heidän nimitietonsa on poistettu. Jos tutkittavien kertomuksia on siteerattu opinnäytetyössä, tekstistä on poistettu tunnistettava tiedot, kuten paikkakunta tai pilatesohjaajan nimi. Näin valmiista opinnäytetyöstä ei voida tunnistaa yksittäisiä henkilöitä. Koska tämä tutkimus ei kajoa osallistujien fyysiseen koskemattomuuteen, sen tekemiseen ei ole haettu lupaa tutkimuseettiseltä toimikunnalta.
Narratiivisen tutkimusmenetelmän eettisen näkökulman mukaisesti tutkimuksen tulee kunnioittaa ihmisen ominaislaatua ja antaa yksilölle mahdollisuus ilmaista itseään (Hänninen 2018). Tässä työssä tutkittavat ovat tuottaneet tutkimusaineistoa itsenäisesti kirjoittamalla. Tutkittavat ovat saaneet kirjoituspyynnön ja apukysymykset kirjoituksensa tueksi, mutta he ovat saaneet itse tehdä päätöksen kertomuksensa lopullisesta muodosta ja sisällöstä. Koska tutkittavat ovat kertoneet kertomustaan kirjoittaen, heidän on ollut mahdollista palata tekstiinsä ja muokata sitä ennen kuin he ovat lähettäneet tekstin eteenpäin tutkijalle. Tämä on parantanut tutkimuksen eettisyyttä ja vähentänyt riskiä narratiivisen tutkimuksen yhdelle haasteelle, kertomuksen mukaansa tempaavuudelle, jossa tutkittava kertoo itsestään enemmän kuin alun perin oli ajatellut, koska tarinan kertominen vie hänet mukanaan (Hänninen 2018).
6 TUTKIMUSTULOKSET
6.1 Kirjoitusten kerronnalliset ominaispiirteet
Tutkittavien kertomuksista oli löydettävissä yhteneväisiä ominaispiirteitä kerronnallisuuteen liittyen. Tutkittava aloitti kirjoituksensa yleensä kertomalla pilatesharrastuksen taustoista. Usein tässä yhteydessä tutkittava kertoi laajemmin omaan terveyteensä ja/tai elämänhistoriaansa kuuluvista tapahtumista, jotka jollain tapaa liittyivät pilatesharrastukseen. Tästä kertomus eteni useimmiten pilatesharjoittelun vaikutusten erittelyyn sekä harrastusten taustalla vaikuttavien motivaatiotekijöiden pohtimiseen. Kirjoitus päättyi usein jonkinlaiseen loppulausumaan pilatesharjoittelun tärkeydestä ja merkityksellisyydestä tai esimerkiksi viittauksella tunnettuun sanontaan.
Kirjoituksissa käytettyjä lopetussanoja olivat muun muassa: ”Pilates on tullut elämääni jäädäkseen.” (T10), ”Liike on lääke.” (T11), ”Olen tosi onnellinen, että olen löytänyt pilateksen.” (T13) tai ”Vierivä kivi ei sammaloidu.” (T17).
AINEISTO-OTE 1 (T3) Lyhennelmä tyyppillisesti etenevästä tutkimuskertomuksesta.
Pilatesta alle vuoden harrastanut tutkittava kertoo ensin harrastuksensa taustoista:
”Olen aloittanut pilatesharjoittelun tänä syksynä, osin päähänpistosta, osin pidemmän mietiskelyn pohjalta. Lähinnä pidempi miettiminen on ollut sitä, että takaraivossa on ollut ajatus, että jotakin pitäisi tehdä oman hyvinvoinnin eteen.”
Tämän jälkeen kertomuksessa tuodaan esille pilatesharjoittelun vaikutuksia ja harrastusta motivoivia tekijöitä:
”Alkeiskurssin jälkeen huomasin, että sohvaperunakin pärjää! Ei siis tarvinnut olla vankkaa harrastustausta ja pienellä panostuksella pääsi lajiin kiinni.
Lisäksi mua ilahduttaa suuresti se, että liikkeet, jotka vaikuttavat pieniltä ja vähäpätöisiltä, on suuri vaikutus, kun ne tehdään oikein. --- Oman kehityksen huomaaminen on hienoa ja toivon, että saan jatkossakin onnistumisen kokemuksia liikunnan saralla. Hauskinta tässä on se, että oikeastaan tää ei tunnu liikunnalta! --- Parasta syksyssä on ollut se, että suvantovaiheen jälkeen
homma on jatkunut isommalla innolla ja lisäksi oon löytänyt uusia lihaksia.
Muutamien lihasryhmien kanssa voimaa on tullut selkeästi lisää, ihan superia!”
Tutkittava päättää kertomuksena pilatesharjoittelun merkityksen tiivistävään virkkeeseen:
”Kaiken kaikkiaan voin siis sanoa, että tunnen että pilates on parantanut mun elämänlaatua ja tuonut mulle luottamusta omaan kroppaan, jolloin viihdyn siinä paremmin.”
Pilatesharjoittelun ja elämänlaadun välistä suhdetta lähestyttiin kirjoituksissa usein pilatesharjoittelun vaikutusten tai harrastusta motivoivien tekijöiden kautta. Keskeinen erottava tekijä näiden elämänlaatunarratiivien, eli elämänlaatuun liittyvien kertomusten, välillä oli siinä, sisältyikö kirjoitukseen varsinaista elämänlaatukäsitettä missään muodossa. Jos elämänlaatukäsitettä ei sisältynyt kirjoitukseen, tämä tarkoitti elämänlaatuun liittyvistä hyvinvointivaikutuksista kertomista muilla kerronnan elementeillä - ilman suoraa sanallista viittausta ”elämänlaatuun”. Kahdeksassa kirjoituksessa elämänlaatukäsite oli mukana, 12 kirjoituksessa elämänlaatuun liittyvistä vaikutuksista kerrottiin ilman elämänlaatukäsitettä.
AINEISTO-OTE 2 (T8) Pilatesta 6 vuotta harrastanut tutkittava kertoo pilateksen merkityksestä elämänlaadulleen. Elämänlaatunarratiivi sisältää elämänlaatukäsitteen.
”Se on kokemukseni mukaan parantanut lihasvoimaa varsinkin keskivartalossa ja jaloissa, parantanut liikkuvuutta sekä tasapainoa. --- Tämä antaa varmuutta liikkua pihatöissä. --- Uskon ryhtini paljolti johtuvan pilateksen tuomasta keskivartalon kannattelusta ja lonkkien liikkuvuudesta. Pakaroihinkin on tullut voimaa. Pilatesryhmä on toiminut ainoana vertaisryhmänäni ja hyvänä verkostona --- Sairastuin masennukseen, kun kaikki meni vammojen myötä, mutta pilatesryhmä oli osa kuntouttavaa verkostoa. Pilateksessa saatoin kokea viikoittain pieniä onnistumisia, kun pystyi suoriutumaan joistain liikkeistä samalla tavalla kuin muutkin. --- Pilates on parantanut vahvasti elämänlaatuani ja auttanut minua kuntoutumaan ja nousemaan ylös pyöratuolista monta kertaa.”
AINEISTO-OTE 3 (T10) Pilatesta 5 vuotta harrastanut tutkittava kertoo pilateksen vaikutuksista. Elämänlaatunarratiivi ei sisällä elämänlaatukäsitettä, vaan pilatekseen liittyvistä hyvinvointikokemuksista kerrotaan ilman viittausta ”elämänlaatuun”.
”Pilateksen kautta opin kontrolloimaan paremmin joogan liikkeitä. Ei tullut tehtyä "yliliikkeitä", eikä selkä kipeytynyt. --- Ryhti ja itsetunto parani. Löysin myös syvät vatsalihakset! --- Pilateksen myötä tuntui, että kasvoin pituutta.
Selkävaivat katosivat. Olen kiitollinen, että löysin pilateksen --- Aina kun tulee selkävaivoista puhe, kerron kuinka pilates ja [ohjaajan nimi] ammattitaito muutti elämäni paremmaksi. Pilates on tullut elämääni jäädäkseen.”
Melkein kaikissa kirjoituksissa elämänlaatunarratiivi näyttäytyi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin muodostamana laajana kokonaisuutena. Näin on myös edellä esitetyissä aineisto-otteissa 1–3. Ainoastaan kahdessa kirjoituksessa, yhdessä elämänlaatukäsitettä käyttävässä kirjoituksessa ja yhdessä elämänlaadusta muilla kerronnan elementeillä puhuvassa kirjoituksessa, elämänlaatu rajautui suhteellisen kapeaksi elementiksi ja käsitti lähes ainoastaan fyysisen elämänlaadun osa-alueen.
AINEISTO-OTE 4 (T2) Pilatesta yli 10 vuotta harrastanut tutkittava kertoo pilatesharjoittelun vaikutuksista elämänlaatuunsa. Elämänlaatua käsitellään vain elämänlaadun fyysisen osa-alueen kautta.
”Oikeaan lonkkaani laitettiin tekonivel [tarkka ajankohta poistettu]. Syksyn ensimmäisen tunnin jouduin jättämään väliin, mutta sen jälkeen olen käynyt säännöllisesti ja huomannut että se on auttanut kuntoutuksessani. --- Pilates on minulle todella tärkeä ja on parantanut elämänlaatuani, ryhtiäni ja olen oppinut keinoja, joilla pitää itsestäni huolta ja huoltamaan kehoani.
Esimerkissä tutkittava tuo esille pilatesharjoittelun fyysisiä vaikutuksia. Muita elämänlaadun osa-alueita ei tuoda esille. Tämä oli tutkimusaineistossa harvinaista, sillä melkein kaikissa (n=18) kirjoituksissa elämänlaatunarratiivi oli monipuolinen ja laaja kuvaus koettuun elämänlaatuun liittyvistä hyvinvointikokemuksista.
6.2 Pilates osana elämänlaatukokemusta
Pilates näyttäytyi tutkittavien kirjoituksissa elämänlaatuun vaikuttavana harjoittelumuotona. Osa tutkittavista kuvasi kirjoituksissaan laajasti pilateksen ja elämänlaatunsa välistä suhdetta ja osa kertoi vain lyhyesti pilateksen vaikutuksista elämäänsä. Joka tapauksessa kaikissa kirjoituksissa tuli esille pilateksen merkitys elämänlaatuun vaikuttavana harjoittelumuotona. Vaikutuksia oli nähtävissä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun osa-alueissa. Fyysinen elämänlaadun osa-alue kattaa tässä yhteydessä myös itsenäiseen toimintakykyyn liittyvän elämänlaadun osa-alueen sisällöt.
Eniten tutkittavat käsittelivät kirjoituksissaan pilatesharjoittelun fyysisiä vaikutuksia.
Fyysiset vaikutukset liittyivät esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan tai yleiseen fyysiseen suorituskykyyn. Fyysisten vaikutusten kuvauksia oli löydettävissä kaikista tutkimusaineiston kirjoituksista.
Seuraavaksi eniten kirjoituksista löytyi psyykkisten vaikutusten kuvauksia.
Pilatesharjoittelun psyykkiset vaikutukset käsittelivät esimerkiksi mielialaan tai vireystilaan liittyviä näkökulmia. Psyykkisten vaikutusten kuvauksia löytyi 16 kirjoituksesta. Lisäksi kirjoituksissa oli sosiaalisiin vaikutuksiin liittyviä kuvauksia, jotka käsittelivät esimerkiksi ryhmäytymiseen tai sosiaaliseen tukeen liittyviä vaikutuksia.
Sosiaalisten vaikutusten kuvauksia löytyi seitsemästä kirjoituksesta.
TAULUKKO 3. Pilatesharjoittelun vaikutukset eri elämänlaadun osa-alueissa kirjoitusten lukumäärän mukaan.
Elämänlaatuun liittyvät vaikutukset olivat eroteltavissa kahteen eri luokkaan kirjoitusten pääteeman mukaan. Näitä teemoja nimitettiin kuntoutustarinoiksi sekä voimavara- ja tukitarinoiksi. Kirjoitusten pääteema kertoo siitä, miten harrastaja kuvaa kertomuksessaan koetun elämänlaatunsa ja pilatesharjoitelun välistä suhdetta ja pilateksen vaikutustapoja. Lisäksi tutkimusaineistosta löytyi niin kutsuttuja yhdistelmätarinoita, joissa molemmat pääteemat limittyivät saumattomasti yhtenäiseksi kirjoitusteemaksi.
Kuntoutustarinoissa pilatesharjoittelu tuotiin esille kuntouttavana ja siten elämänlaatuun positiivisesti vaikuttavana liikuntamuotona. Voimavara- ja tukitarinoissa pilatesharjoittelu sen sijaan nähtiin elämänlaadun näkökulmasta voimavarana ja yleistä hyvinvointia lisäävänä harjoittelumuotona. Sekä kuntoutustarinoissa että voimavara- ja tukitarinoissa oli löydettävissä fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyviä kertomuksia. Näitä vaikutuksia eriteltiin ja käsiteltiin kirjoituksissa eri tavoin riippuen siitä, kumpaanko pääteemaan kirjoitus tarinaltaan kuului.
6.2.2 Kuntoutustarinat
Kuntoutustarinoissa korostui pilateksen merkitys elämänlaadulle kuntouttavana toimintana. Näissä tarinoissa pilateksen kuntouttava ja hoitava vaikutus tuotiin vahvasti esille ja sen nähtiin vaikuttavan elämänlaatuun merkittävästi. Tutkimusaineistosta seitsemän kirjoitusta oli luokiteltavissa kuntoutustarinoiksi.
20
Kuntoutustarinoissa tutkittava toi esille omaan arkeensa ja elämänlaatuunsa vaikuttavan sairauden, oireen tai vamman, johon koki pilatesharjoittelun vaikuttavan. Kirjoituksissa esiin nostetut sairaudet on eritelty taulukkoon 4. Pilatesharjoittelu tuli tarinoissa esille harjoittelumuotona, joka auttoi sairauden, oireen tai vamman kanssa selviytymistä, vähensi näistä koituvaa haittaa tai jopa poisti oireet kokonaan. Joissain kirjoituksissa nostettiin esiin useampi sairaus tai oire, johon pilatesharjoittelu oli vaikuttanut.
TAULUKKO 4. Kuntoutustarinoissa esiin nousseet sairaudet/oireet/vammat
Usein kuntoutustarinoissa käsiteltiin pilatesharjoittelun vaikutuksia pääosin esille tuodun oireen tai sairauden näkökulmasta – muita pilatesharjoittelun vaikutuksia ei siis näissä kirjoituksissa juurikaan eritelty. Harjoittelun kuntouttava merkitys oli näissä tarinoissa usein fyysinen ja fyysisiä vaikutuksia käsiteltiinkin kirjoituksissa kerronnallisesti eniten.
Melkein kaikissa kuntoutustarinoissa tuli esille harjoittelun vaikutus myös psyykkiseen elämänlaadun osa-alueeseen, mutta psyykkisiä vaikutuksia käsiteltiin kerronnallisesti selvästi vähemmän kuin fyysisiä. Joissain kuntoutustarinoissa nostettiin lisäksi esille pilatesharjoittelun kuntouttava vaikutus sosiaaliselle elämänlaadun osa-alueelle.
Vaikutukset eri elämänlaadun osa-alueisiin on tiivistetty taulukkoon 5.
0 1 2 3 4 5 6
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Muut: kohdunlaskeuma, onnettomuusvamma, syöpäleikkaus,
depressio
Sairaus/oire/vamma, johon pilatesharjoittelu on
vaikuttanut
TAULUKKO 5. Kuntoutustarinoissa esiin nousseet elämänlaadun eri osa-alueet vaikutuksineen
AINEISTO-OTE 5 (T10) Kuusi vuotta pilatesta harrastanut tutkittava kertoo, kuinka pilatesharjoittelu on auttanut merkittävästi aiempiin selkävaivoihin.
”Aloitin Pilateksen [ohjaajan nimi ja paikkakunta] syksyllä 2013. Syy oli selkävaiva, joka äityi välillä niin pahaksi, että en saanut selkää suoraksi. Hain piikkejä terveyskeskuksesta. (Minulla on nikamien väli painunut kasaan).
Pilateksen myötä tuntui, että kasvoin pituutta. Selkävaivat katosivat. --- Aina kun tulee selkävaivoista puhe, kerron kuinka pilates ja [ohjaajan nimi]
ammattitaito muutti elämäni paremmaksi.”
Esimerkissä tutkittava kertoo, kuinka kärsi aiemmin pahoista selkävaivoista. Selkärangan nikamien kasaan painumisen takia tutkittava joutui hakemaan apua terveyskeskuksesta useita kertoja ennen pilatesharjoittelun aloittamista. Pilatesharjoittelun myötä tutkittava koki ryhtinsä parantuneen ja lopulta selkävaivat katosivat. Tutkittavan kohdalla pilatesharjoittelu merkitsi siis aiempien oireiden häviämistä kokonaan harjoittelun myötä.
Tutkittava kokeekin, että pilatesharjoittelu muutti hänen elämänsä paremmaksi. Näin pilatesharjoittelun kuntouttava merkitys tutkittavan elämänlaadulle on ollut suuri ja kuntoutusteema kannattelee koko kertomusta vahvasti.
0 1 2 3 4 5 6 7 8
Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen
Elämänlaadun eri osa-alueiden vaikutukset kuntoutustarinoissa
Myös muissa kuntoutustarinoissa tuli esille pilatesharjoittelun merkitys tuki- ja
Myös muissa kuntoutustarinoissa tuli esille pilatesharjoittelun merkitys tuki- ja