5.2 Tutkimusmenetelmät
5.2.2 Analyysin eteneminen
Laadullisen tutkimuksen analysointiin voidaan käyttää lukuisia erilaisia analysointitapoja ja –tyylejä. Tutkimusaineistoon parhaiten sopivan analysointityylin löytää parhaiten valmiin tutkimusaineiston äärellä (Eskola & Suoranta 2008). Tämän tutkimuksen analyysi aloitettiin tutustumalla aineistoon huolellisesti: tutkimusaineisto luettiin kertaalleen läpi kokonaiskuvan ja sopivien analysointimenetelmien hahmottamiseksi.
Tämän jälkeen aloitettiin varsinaiset analysointivaiheet. Koska tässä tutkimuksessa on analysoitu sekä narratiivien sisäistä että ulkoista rakennetta, on analysointi ollut välttämätöntä toteuttaa useassa eri vaiheessa ja eri vaihdeiden tuloksia yhdistäen.
Tutkimusaineistoa lähestyttiin ensin teemoittelun periaatteen mukaisesti (Eskola &
Suoranta 2008): ensimmäisessä analysointivaiheessa tutkimusaineistosta poimittiin kaikki pilatesharjoittelun vaikutuksia kuvaavat tekstiosat. Tämän jälkeen vaikutuskuvaukset luokiteltiin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuskertomuksiin.
Toisessa analysointivaiheessa jatkettiin teemoittelua ja tarkasteltiin tarkemmin tutkimusaineiston kerronnallisia ominaispiirteitä. Kertomuksista poimittiin yhteneväiset kerronnan tavat ja teemat sekä elämänlaatunarratiivit.
Kolmannessa analysointivaiheessa tutkimusaineisto ryhmiteltiin samankaltaisuuksien perusteella tyypeiksi eli ryhmiksi samanlaisia tarinoita (Eskola & Suoranta 2008). Toisin sanoen ensimmäisen ja toisen analysointivaiheen tulokset yhdistettiin ja fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutuskertomukset luokiteltiin edelleen kuntoutustarinoiksi,
voimavara- ja tukitarinoiksi sekä yhdistelmätarinoiksi. Analysoinnin eri vaiheet on tiivistetty kuvioon 1. Analysoinnin eri vaiheet tarkastettiin lukemalla tutkimusaineisto useita kertoja läpi ja täsmentämällä luokittelua tarpeen vaatiessa.
KUVIO 1. Analyysin eteneminen 5.3. Luotettavuus ja eettisyys
Laadullisen tutkimuksen luonne on hyvin pitkälti tulkinnallista (Kiviniemi 2018). Tämä pätee myös narratiiviseen tutkimukseen, sillä narratiivista aineistoa ei voi pelkistää numeroiksi ja tilastollisiksi tunnusluvuiksi. Narratiivien analysointi edellyttää aina tulkintaa ja tämä on merkityksellistä tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa (Heikkinen 2018). Narratiivisessa tutkimuksessa on käytössä erityinen validoinnin käsite tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa. Validoinnilla tarkoitetaan tulkintaprosessia,
Tutkimusaineistoon tutustuminen
1. analysointivaihe:
vaikutuskuvaukset
Vaikutuskertomusten luokitteleminen
2. analysointivaihe:
kerronnalliset ominaispiirteet
3. analysointivaihe:
1. ja 2. analysointivaiheen yhdistäminen
Fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten vaikutuskuvausten
luokitteleminen kerronnan pääteeman mukaan Yhtenäiset kerronnan
tavat ja teemat sekä elämänlaatunarratiivi
jonka aikana käsitys maailmasta kehittyy. Validoinnissa voidaan erottaa viisi keskeistä periaatetta: historiallisuuden jatkuvuuden, reflektiivisyyden, dialektisuuden, toimivuuden ja eettisyyden sekä havahduttavuuden periaatteet (Heikkinen ym. 2012, Heikkinen 2018).
Tässä tutkimuksessa on pyritty soveltamaan validoinnin periaatteita tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi. Työssä on tuotu esiin tutkimusaineistoon kuuluvien kertomuksien ajalliset ja paikalliset yhteydet. Reflektiivisyyden periaatteen mukaisesti tutkimuksen tekijä on ollut tietoinen omasta viitekehyksestään pilatesohjaajana ja sen vaikutuksesta tutkimusaineiston tulkintaan. Tutkimuksen tekemisessä on säilytetty dialogisuus ja dialektisuus suhteessa tutkittavaan kohteeseen ja ympäröivään maailmaan koko tutkimusprosessin ajan sekä tehty tätä dialogisuutta näkyväksi tutkimuksen raportoinnissa.
Validoinnin käsitteen lisäksi narratiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida erillisillä luotettavuuskriteereillä. Lieblich ym. (1998) esittävät narratiivisen tutkimuksen luotettavuuskriteereiksi aineiston riittävyyttä, johdonmukaisuutta, oivalluskykyä ja tiivistämistä. Kriteereitä voidaan soveltaa myös tämän työn tarkasteluun. Tässä tutkimuksessa aineiston koko, tulkinta ja raportointi on ollut riittävää luotettavuuden saavuttamiseksi. Erityisesti työssä on kiinitetty huomiota tutkimustulosten kuvaamiseen tutkimusaineistosta nostettujen tekstikatkelmien avulla. Työhön on nostettu esille sellaisia tutkimusaineiston kohtia, jotka kuvaavat aineistoa parhaiten ja joiden kautta tutkimusaineistosta saa kattavan kuvan. Tämä lisää tutkimuksen luotettavuutta. Analyysi ja tutkimustulokset on tiivistetty ymmärettävään muotoon. Saadut tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä pilatesharrastajien elämänlaatukokemuksista, ja tuloksien esittämistä voidaan pitää oivalluskykyisenä. Erityisesti tämän työn luotettavuutta parantaa johdonmukaisuus, joka näkyy tutkimustulosten keskinäisessä yhteensopivuudessa sekä tutkimustulosten ja aiemman tutkimustiedon toisiaan tukevassa ja vahvistavassa suhteessa.
Aiemmin esitettyyn validoinnin prosessiin sisältyy myös eettisyyden huomioon ottava periaate. Narratiivisen tutkimuksen tulee noudattaa hyvää eettistä toimintatapaa (Hänninen 2008). Tässä tutkimuksessa on kerätty kertomuksia yksityisiltä, pilatesta harrastavilta henkilöiltä. He ovat luovuttaneet tutkimuksen käyttöön kertomuksia, jotka sisältävät henkilökohtaisia tietoja heidän elämästään ja kokemuksistaan. Tutkimukseen
osallistuneiden tulee voida luottaa siihen, että heidän tietosuojansa ja anonyymiutensa säilyy, eikä kertomuksia tai niiden sisältämiä tietoja käsitellä väärin. Hyvä eettinen toimintatapa on ollut tämän tutkimuksen lähtökohtana.
Tutkittavat ovat osallistuneet tähän tutkimukseen sähköpostikirjoituksin. Tutkimukseen osallistuminen on ollut täysin vapaaehtoista. Kirjoituspyyntöön vastaaminen ja sähköpostiviestin lähettäminen tutkijalle on katsottu olevan osoitus tutkimukseen suostumisesta. Saadut sähköpostikirjoitukset on siirretty yhtenäiseen tekstitiedostomuotoon, jonka jälkeen sähköpostiviestit on hävitetty. Ainoastaan tutkimuksen tekijä on nähnyt alkuperäiset sähköpostiviestit ennen niiden hävittämistä.
Tekstitiedostossa tutkittaville on annettu kirjain-numerokoodi (T1, T2, T3, jne.) ja heidän nimitietonsa on poistettu. Jos tutkittavien kertomuksia on siteerattu opinnäytetyössä, tekstistä on poistettu tunnistettava tiedot, kuten paikkakunta tai pilatesohjaajan nimi. Näin valmiista opinnäytetyöstä ei voida tunnistaa yksittäisiä henkilöitä. Koska tämä tutkimus ei kajoa osallistujien fyysiseen koskemattomuuteen, sen tekemiseen ei ole haettu lupaa tutkimuseettiseltä toimikunnalta.
Narratiivisen tutkimusmenetelmän eettisen näkökulman mukaisesti tutkimuksen tulee kunnioittaa ihmisen ominaislaatua ja antaa yksilölle mahdollisuus ilmaista itseään (Hänninen 2018). Tässä työssä tutkittavat ovat tuottaneet tutkimusaineistoa itsenäisesti kirjoittamalla. Tutkittavat ovat saaneet kirjoituspyynnön ja apukysymykset kirjoituksensa tueksi, mutta he ovat saaneet itse tehdä päätöksen kertomuksensa lopullisesta muodosta ja sisällöstä. Koska tutkittavat ovat kertoneet kertomustaan kirjoittaen, heidän on ollut mahdollista palata tekstiinsä ja muokata sitä ennen kuin he ovat lähettäneet tekstin eteenpäin tutkijalle. Tämä on parantanut tutkimuksen eettisyyttä ja vähentänyt riskiä narratiivisen tutkimuksen yhdelle haasteelle, kertomuksen mukaansa tempaavuudelle, jossa tutkittava kertoo itsestään enemmän kuin alun perin oli ajatellut, koska tarinan kertominen vie hänet mukanaan (Hänninen 2018).
6 TUTKIMUSTULOKSET
6.1 Kirjoitusten kerronnalliset ominaispiirteet
Tutkittavien kertomuksista oli löydettävissä yhteneväisiä ominaispiirteitä kerronnallisuuteen liittyen. Tutkittava aloitti kirjoituksensa yleensä kertomalla pilatesharrastuksen taustoista. Usein tässä yhteydessä tutkittava kertoi laajemmin omaan terveyteensä ja/tai elämänhistoriaansa kuuluvista tapahtumista, jotka jollain tapaa liittyivät pilatesharrastukseen. Tästä kertomus eteni useimmiten pilatesharjoittelun vaikutusten erittelyyn sekä harrastusten taustalla vaikuttavien motivaatiotekijöiden pohtimiseen. Kirjoitus päättyi usein jonkinlaiseen loppulausumaan pilatesharjoittelun tärkeydestä ja merkityksellisyydestä tai esimerkiksi viittauksella tunnettuun sanontaan.
Kirjoituksissa käytettyjä lopetussanoja olivat muun muassa: ”Pilates on tullut elämääni jäädäkseen.” (T10), ”Liike on lääke.” (T11), ”Olen tosi onnellinen, että olen löytänyt pilateksen.” (T13) tai ”Vierivä kivi ei sammaloidu.” (T17).
AINEISTO-OTE 1 (T3) Lyhennelmä tyyppillisesti etenevästä tutkimuskertomuksesta.
Pilatesta alle vuoden harrastanut tutkittava kertoo ensin harrastuksensa taustoista:
”Olen aloittanut pilatesharjoittelun tänä syksynä, osin päähänpistosta, osin pidemmän mietiskelyn pohjalta. Lähinnä pidempi miettiminen on ollut sitä, että takaraivossa on ollut ajatus, että jotakin pitäisi tehdä oman hyvinvoinnin eteen.”
Tämän jälkeen kertomuksessa tuodaan esille pilatesharjoittelun vaikutuksia ja harrastusta motivoivia tekijöitä:
”Alkeiskurssin jälkeen huomasin, että sohvaperunakin pärjää! Ei siis tarvinnut olla vankkaa harrastustausta ja pienellä panostuksella pääsi lajiin kiinni.
Lisäksi mua ilahduttaa suuresti se, että liikkeet, jotka vaikuttavat pieniltä ja vähäpätöisiltä, on suuri vaikutus, kun ne tehdään oikein. --- Oman kehityksen huomaaminen on hienoa ja toivon, että saan jatkossakin onnistumisen kokemuksia liikunnan saralla. Hauskinta tässä on se, että oikeastaan tää ei tunnu liikunnalta! --- Parasta syksyssä on ollut se, että suvantovaiheen jälkeen
homma on jatkunut isommalla innolla ja lisäksi oon löytänyt uusia lihaksia.
Muutamien lihasryhmien kanssa voimaa on tullut selkeästi lisää, ihan superia!”
Tutkittava päättää kertomuksena pilatesharjoittelun merkityksen tiivistävään virkkeeseen:
”Kaiken kaikkiaan voin siis sanoa, että tunnen että pilates on parantanut mun elämänlaatua ja tuonut mulle luottamusta omaan kroppaan, jolloin viihdyn siinä paremmin.”
Pilatesharjoittelun ja elämänlaadun välistä suhdetta lähestyttiin kirjoituksissa usein pilatesharjoittelun vaikutusten tai harrastusta motivoivien tekijöiden kautta. Keskeinen erottava tekijä näiden elämänlaatunarratiivien, eli elämänlaatuun liittyvien kertomusten, välillä oli siinä, sisältyikö kirjoitukseen varsinaista elämänlaatukäsitettä missään muodossa. Jos elämänlaatukäsitettä ei sisältynyt kirjoitukseen, tämä tarkoitti elämänlaatuun liittyvistä hyvinvointivaikutuksista kertomista muilla kerronnan elementeillä - ilman suoraa sanallista viittausta ”elämänlaatuun”. Kahdeksassa kirjoituksessa elämänlaatukäsite oli mukana, 12 kirjoituksessa elämänlaatuun liittyvistä vaikutuksista kerrottiin ilman elämänlaatukäsitettä.
AINEISTO-OTE 2 (T8) Pilatesta 6 vuotta harrastanut tutkittava kertoo pilateksen merkityksestä elämänlaadulleen. Elämänlaatunarratiivi sisältää elämänlaatukäsitteen.
”Se on kokemukseni mukaan parantanut lihasvoimaa varsinkin keskivartalossa ja jaloissa, parantanut liikkuvuutta sekä tasapainoa. --- Tämä antaa varmuutta liikkua pihatöissä. --- Uskon ryhtini paljolti johtuvan pilateksen tuomasta keskivartalon kannattelusta ja lonkkien liikkuvuudesta. Pakaroihinkin on tullut voimaa. Pilatesryhmä on toiminut ainoana vertaisryhmänäni ja hyvänä verkostona --- Sairastuin masennukseen, kun kaikki meni vammojen myötä, mutta pilatesryhmä oli osa kuntouttavaa verkostoa. Pilateksessa saatoin kokea viikoittain pieniä onnistumisia, kun pystyi suoriutumaan joistain liikkeistä samalla tavalla kuin muutkin. --- Pilates on parantanut vahvasti elämänlaatuani ja auttanut minua kuntoutumaan ja nousemaan ylös pyöratuolista monta kertaa.”
AINEISTO-OTE 3 (T10) Pilatesta 5 vuotta harrastanut tutkittava kertoo pilateksen vaikutuksista. Elämänlaatunarratiivi ei sisällä elämänlaatukäsitettä, vaan pilatekseen liittyvistä hyvinvointikokemuksista kerrotaan ilman viittausta ”elämänlaatuun”.
”Pilateksen kautta opin kontrolloimaan paremmin joogan liikkeitä. Ei tullut tehtyä "yliliikkeitä", eikä selkä kipeytynyt. --- Ryhti ja itsetunto parani. Löysin myös syvät vatsalihakset! --- Pilateksen myötä tuntui, että kasvoin pituutta.
Selkävaivat katosivat. Olen kiitollinen, että löysin pilateksen --- Aina kun tulee selkävaivoista puhe, kerron kuinka pilates ja [ohjaajan nimi] ammattitaito muutti elämäni paremmaksi. Pilates on tullut elämääni jäädäkseen.”
Melkein kaikissa kirjoituksissa elämänlaatunarratiivi näyttäytyi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin muodostamana laajana kokonaisuutena. Näin on myös edellä esitetyissä aineisto-otteissa 1–3. Ainoastaan kahdessa kirjoituksessa, yhdessä elämänlaatukäsitettä käyttävässä kirjoituksessa ja yhdessä elämänlaadusta muilla kerronnan elementeillä puhuvassa kirjoituksessa, elämänlaatu rajautui suhteellisen kapeaksi elementiksi ja käsitti lähes ainoastaan fyysisen elämänlaadun osa-alueen.
AINEISTO-OTE 4 (T2) Pilatesta yli 10 vuotta harrastanut tutkittava kertoo pilatesharjoittelun vaikutuksista elämänlaatuunsa. Elämänlaatua käsitellään vain elämänlaadun fyysisen osa-alueen kautta.
”Oikeaan lonkkaani laitettiin tekonivel [tarkka ajankohta poistettu]. Syksyn ensimmäisen tunnin jouduin jättämään väliin, mutta sen jälkeen olen käynyt säännöllisesti ja huomannut että se on auttanut kuntoutuksessani. --- Pilates on minulle todella tärkeä ja on parantanut elämänlaatuani, ryhtiäni ja olen oppinut keinoja, joilla pitää itsestäni huolta ja huoltamaan kehoani.
Esimerkissä tutkittava tuo esille pilatesharjoittelun fyysisiä vaikutuksia. Muita elämänlaadun osa-alueita ei tuoda esille. Tämä oli tutkimusaineistossa harvinaista, sillä melkein kaikissa (n=18) kirjoituksissa elämänlaatunarratiivi oli monipuolinen ja laaja kuvaus koettuun elämänlaatuun liittyvistä hyvinvointikokemuksista.
6.2 Pilates osana elämänlaatukokemusta
Pilates näyttäytyi tutkittavien kirjoituksissa elämänlaatuun vaikuttavana harjoittelumuotona. Osa tutkittavista kuvasi kirjoituksissaan laajasti pilateksen ja elämänlaatunsa välistä suhdetta ja osa kertoi vain lyhyesti pilateksen vaikutuksista elämäänsä. Joka tapauksessa kaikissa kirjoituksissa tuli esille pilateksen merkitys elämänlaatuun vaikuttavana harjoittelumuotona. Vaikutuksia oli nähtävissä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun osa-alueissa. Fyysinen elämänlaadun osa-alue kattaa tässä yhteydessä myös itsenäiseen toimintakykyyn liittyvän elämänlaadun osa-alueen sisällöt.
Eniten tutkittavat käsittelivät kirjoituksissaan pilatesharjoittelun fyysisiä vaikutuksia.
Fyysiset vaikutukset liittyivät esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan tai yleiseen fyysiseen suorituskykyyn. Fyysisten vaikutusten kuvauksia oli löydettävissä kaikista tutkimusaineiston kirjoituksista.
Seuraavaksi eniten kirjoituksista löytyi psyykkisten vaikutusten kuvauksia.
Pilatesharjoittelun psyykkiset vaikutukset käsittelivät esimerkiksi mielialaan tai vireystilaan liittyviä näkökulmia. Psyykkisten vaikutusten kuvauksia löytyi 16 kirjoituksesta. Lisäksi kirjoituksissa oli sosiaalisiin vaikutuksiin liittyviä kuvauksia, jotka käsittelivät esimerkiksi ryhmäytymiseen tai sosiaaliseen tukeen liittyviä vaikutuksia.
Sosiaalisten vaikutusten kuvauksia löytyi seitsemästä kirjoituksesta.
TAULUKKO 3. Pilatesharjoittelun vaikutukset eri elämänlaadun osa-alueissa kirjoitusten lukumäärän mukaan.
Elämänlaatuun liittyvät vaikutukset olivat eroteltavissa kahteen eri luokkaan kirjoitusten pääteeman mukaan. Näitä teemoja nimitettiin kuntoutustarinoiksi sekä voimavara- ja tukitarinoiksi. Kirjoitusten pääteema kertoo siitä, miten harrastaja kuvaa kertomuksessaan koetun elämänlaatunsa ja pilatesharjoitelun välistä suhdetta ja pilateksen vaikutustapoja. Lisäksi tutkimusaineistosta löytyi niin kutsuttuja yhdistelmätarinoita, joissa molemmat pääteemat limittyivät saumattomasti yhtenäiseksi kirjoitusteemaksi.
Kuntoutustarinoissa pilatesharjoittelu tuotiin esille kuntouttavana ja siten elämänlaatuun positiivisesti vaikuttavana liikuntamuotona. Voimavara- ja tukitarinoissa pilatesharjoittelu sen sijaan nähtiin elämänlaadun näkökulmasta voimavarana ja yleistä hyvinvointia lisäävänä harjoittelumuotona. Sekä kuntoutustarinoissa että voimavara- ja tukitarinoissa oli löydettävissä fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyviä kertomuksia. Näitä vaikutuksia eriteltiin ja käsiteltiin kirjoituksissa eri tavoin riippuen siitä, kumpaanko pääteemaan kirjoitus tarinaltaan kuului.
6.2.2 Kuntoutustarinat
Kuntoutustarinoissa korostui pilateksen merkitys elämänlaadulle kuntouttavana toimintana. Näissä tarinoissa pilateksen kuntouttava ja hoitava vaikutus tuotiin vahvasti esille ja sen nähtiin vaikuttavan elämänlaatuun merkittävästi. Tutkimusaineistosta seitsemän kirjoitusta oli luokiteltavissa kuntoutustarinoiksi.
20
Kuntoutustarinoissa tutkittava toi esille omaan arkeensa ja elämänlaatuunsa vaikuttavan sairauden, oireen tai vamman, johon koki pilatesharjoittelun vaikuttavan. Kirjoituksissa esiin nostetut sairaudet on eritelty taulukkoon 4. Pilatesharjoittelu tuli tarinoissa esille harjoittelumuotona, joka auttoi sairauden, oireen tai vamman kanssa selviytymistä, vähensi näistä koituvaa haittaa tai jopa poisti oireet kokonaan. Joissain kirjoituksissa nostettiin esiin useampi sairaus tai oire, johon pilatesharjoittelu oli vaikuttanut.
TAULUKKO 4. Kuntoutustarinoissa esiin nousseet sairaudet/oireet/vammat
Usein kuntoutustarinoissa käsiteltiin pilatesharjoittelun vaikutuksia pääosin esille tuodun oireen tai sairauden näkökulmasta – muita pilatesharjoittelun vaikutuksia ei siis näissä kirjoituksissa juurikaan eritelty. Harjoittelun kuntouttava merkitys oli näissä tarinoissa usein fyysinen ja fyysisiä vaikutuksia käsiteltiinkin kirjoituksissa kerronnallisesti eniten.
Melkein kaikissa kuntoutustarinoissa tuli esille harjoittelun vaikutus myös psyykkiseen elämänlaadun osa-alueeseen, mutta psyykkisiä vaikutuksia käsiteltiin kerronnallisesti selvästi vähemmän kuin fyysisiä. Joissain kuntoutustarinoissa nostettiin lisäksi esille pilatesharjoittelun kuntouttava vaikutus sosiaaliselle elämänlaadun osa-alueelle.
Vaikutukset eri elämänlaadun osa-alueisiin on tiivistetty taulukkoon 5.
0 1 2 3 4 5 6
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Muut: kohdunlaskeuma, onnettomuusvamma, syöpäleikkaus,
depressio
Sairaus/oire/vamma, johon pilatesharjoittelu on
vaikuttanut
TAULUKKO 5. Kuntoutustarinoissa esiin nousseet elämänlaadun eri osa-alueet vaikutuksineen
AINEISTO-OTE 5 (T10) Kuusi vuotta pilatesta harrastanut tutkittava kertoo, kuinka pilatesharjoittelu on auttanut merkittävästi aiempiin selkävaivoihin.
”Aloitin Pilateksen [ohjaajan nimi ja paikkakunta] syksyllä 2013. Syy oli selkävaiva, joka äityi välillä niin pahaksi, että en saanut selkää suoraksi. Hain piikkejä terveyskeskuksesta. (Minulla on nikamien väli painunut kasaan).
Pilateksen myötä tuntui, että kasvoin pituutta. Selkävaivat katosivat. --- Aina kun tulee selkävaivoista puhe, kerron kuinka pilates ja [ohjaajan nimi]
ammattitaito muutti elämäni paremmaksi.”
Esimerkissä tutkittava kertoo, kuinka kärsi aiemmin pahoista selkävaivoista. Selkärangan nikamien kasaan painumisen takia tutkittava joutui hakemaan apua terveyskeskuksesta useita kertoja ennen pilatesharjoittelun aloittamista. Pilatesharjoittelun myötä tutkittava koki ryhtinsä parantuneen ja lopulta selkävaivat katosivat. Tutkittavan kohdalla pilatesharjoittelu merkitsi siis aiempien oireiden häviämistä kokonaan harjoittelun myötä.
Tutkittava kokeekin, että pilatesharjoittelu muutti hänen elämänsä paremmaksi. Näin pilatesharjoittelun kuntouttava merkitys tutkittavan elämänlaadulle on ollut suuri ja kuntoutusteema kannattelee koko kertomusta vahvasti.
0 1 2 3 4 5 6 7 8
Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen
Elämänlaadun eri osa-alueiden vaikutukset kuntoutustarinoissa
Myös muissa kuntoutustarinoissa tuli esille pilatesharjoittelun merkitys tuki- ja liikuntaelimistöä kuntouttavana harjoittelumuotona. Erityisesti kirjoituksissa korostui selän, selkärangan ja nivelten hyvinvointi. Monissa kirjoituksissa mainittiin erityisesti pilatesharjoittelun vaikutus nivelrikon oireisiin.
AINEISTO-OTE 6 (T2) Yli 10 vuotta pilatesta harrastanut tutkittava kertoo, kuinka pilatesharjoittelu on auttanut nivelrikon kanssa selviytymisessä ja lonkkaleikkauksesta toipumisessa.
”Olen tosi tyytyväinen tähän harrastukseen ja [ohjaajan nimi], joka vetää näitä tunteja minulle sopivalla tavalla. Nivelrikon kipuiluvaiheessa otin joskus häneltä yksityistunteja, jotta sain lisäpotkua harjoitteluun. Oikeaan lonkkaani laitettiin tekonivel nyt kesällä 2018. Syksyn ensimmäisen tunnin jouduin jättämään väliin, mutta sen jälkeen olen käynyt säännöllisesti ja huomannut että se on auttanut kuntoutuksessani. Pilates on minulle todella tärkeä ja on parantanut elämänlaatuani, ryhtiäni ja olen oppinut keinoja, joilla pitää itsestäni huolta ja huoltamaan kehoani.”
Tutkittava kertoo kirjoituksessaan, kuinka pilatesharjoittelu on auttanut nivelrikon aiheuttamassa kiputiloissa. Tutkittavan mukaan pilates on auttanut lonkkaleikkauksesta toipumisessa ja opettanut keinoja, joilla pitää huolta omasta kehosta. Tutkittava kertoo kirjoituksensa alussa, että juuri nivelrikko oli alun perin syynä pilatesharrastuksen aloittamiseen (aineistoa ei näytetty tässä). Pilatesharjoittelu on siis ollut tutkittavalle alusta lähtien erityisesti kuntouttava ja hoitava liikuntamuoto.
Pilatesharjoittelulla oli kuntouttavia vaikutuksia myös psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun osa-alueisiin. Erään tutkittavan kuntoutustarinassa tuli esille pilateksen merkitys depression kuntoutuksessa ja sosiaalisen tukiverkoston ylläpitämisessä.
Tutkittava oli saanut pilatesharjoittelusta apua fyysisiin vammoihinsa, mutta hänen kirjoituksessaan korostui erityisesti pilateksen kuntouttava vaikutus psyykkiselle ja sosiaaliselle elämänlaadun osa-alueelle.
AINEISTO-OTE 7 (T8) Kuusi vuotta pilatesta harrastanut tutkittava kertoo, miten pilates on auttanut liikenneonnettomuudesta toipumisessa.
”Pilatesryhmä on toiminut ainoana vertaisryhmänäni ja hyvänä verkostona, kun työyhteisö jäi ja myös monet harrastukset, jotka olisivat vaatineet parempaa liikkumiskykyä. Sairastuin masennukseen, kun kaikki meni vammojen myötä, mutta pilatesryhmä oli osa kuntouttavaa verkostoa. Pilateksessa saatoin kokea viikoittain pieniä onnistumisia, kun pystyi suoriutumaan joistain liikkeistä samalla tavalla kuin muutkin. Pilatesryhmästä on löytynyt myös kumppani kuntosalille ja vesijuoksuun. Pilates on parantanut vahvasti elämänlaatuani ja auttanut minua kuntoutumaan ja nousemaan ylös pyörätuolista monta kertaa.”
Tutkittava kertoo kirjoituksensa alussa, miten on 11 vuotta sitten joutunut liikenneonnettomuuteen ja loukkaantunut pahoin. Liikenneonnettomuudesta toipuminen on ollut hidasta, mutta pilatesharjoittelu on auttanut kuntoutumisessa (aineistoa ei näytetty tässä). Esimerkissä tutkittava kertoo, kuinka pilatesryhmä on toiminut kuntouttavana verkostona depression hoidossa. Pienet onnistumiset ja pilatesryhmän kokeminen sosiaalisena tapahtumana ovat olleet merkityksellisiä. Tutkittava kokee pilateksen merkityksen elämänlaadulleen olleen vahva. Kirjoitusta kannattelee vahvasti kuntouttava näkökulma ja pilateksen vaikutukset tulevat esille sekä fyysisen (aineistoa ei näytetty tässä), psyykkisen että sosiaalisen elämänlaadun osa-alueissa.
Yhteensä kuudessa kuntoutustarinassa mainittiin pilatesharjoittelun vaikutus psyykkisen elämänlaadun osa-alueeseen. Lähes kaikissa kuntoutustarinoissa pääpaino oli kuitenkin fyysisten harjoitusvaikutusten ja fyysisen kuntouttavuuden erittelemisessä. Psyykkisten vaikutusten kuvaukset olivat usein vain lyhyitä toteamuksia tai yksittäisiä havaintoja pilatesharjoittelun psyykkisistä vaikutuksista.
AINEISTO-OTE 8 (T10) Kuusi vuotta pilatesta harrastanut tutkittava kertoo pilateksen fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista.
”Ryhti ja itsetunto parani. Löysin myös syvät vatsalihakset! Hassua, että nuorena urheilin paljon ja kilpailin, mutta en tiennyt miten syviä vatsalihaksia
kehitetään. Pilateksen myötä tuntui, että kasvoin pituutta. Selkävaivat katosivat.”
Tutkittava kuvaa kirjoituksessaan pilatesharjoittelun fyysisistä vaikutuksia laajasti.
Kirjoituksensa alussa tutkittava kuvaa hankalia selkävaivojaan, jotka ovat hävinneet pilatesharjoittelun myötä (katso aineisto-ote 1). Pilatesharjoittelun fyysinen merkitys nousee kirjoituksessa vahvasti esille ja fyysisten vaikutusten myötä tapahtunut itsetunnon paraneminen todetaan lyhyesti vain yhdessä lauseessa. Tällainen kerronnallinen tyyli oli tyypillistä lähes kaikille kuntoutustarinoille: kerronnan pääpaino oli tarinoissa pilateksen fyysisistä vaikutuksista ja ainoastaan yhdessä (aineisto-ote 7) kuntoutustarinassa pilatesharjoittelun psyykkistä vaikutuksista puhuttiin laajemmin.
6.2.2 Voimavara- ja tukitarinat
Voimavara- ja tukitarinoissa korostui pilateksen merkitys elämänlaadulle voimavarana ja muita liikuntalajeja/liikunnallisuutta tai yleistä toimintakykyä tukevana lajina. Näissä tarinoissa pilates esimerkiksi lisäsi yleistä hyvinvointia tai toimi sosiaalisesti aktivoivana tapahtumana. Erotuksena kuntoutustarinoihin näissä kirjoituksissa ei tuotu esille varsinaista sairautta tai vammaa, jonka oireilua pilatesharjoittelu olisi vähentänyt. Sen sijaan voimavara- ja tukitarinoissa pilatesharjoittelun koettiin tuovan elämään positiivisen lisän ja näin vaikuttavan elämänlaatuun positiivisesti. Yhteensä kymmenen kirjoitusta sijoittui voimavara- ja tukitarinoihin.
Voimavara- ja tukitarinoiden pilatesharjoittelun vaikutukset ulottuivat sekä fyysiseen, psyykkiseen että sosiaaliseen elämänlaadun osa-alueisiin. Kun kuntoutustarinoissa korostui kerronnallisesti pilateksen kuntouttava merkitys erityisesti fyysisten vaikutusten kautta, voimavara- ja tukitarinoissa myös psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset olivat edustettuina useissa kirjoituksissa: esimerkiksi pilateksen sosiaalisia vaikutuksia oli kuvattu voimavara- ja tukitarinoissa viidessä kirjoituksessa eli keskimäärin joka toisessa voimavara- ja tukitarinassa. Taulukossa 6 on eritelty pilatesharjoittelun vaikutuksia eri elämänlaadun osa-alueisssa voimavara- ja tukitarinoiden osalta.
TAULUKKO 6. Pilatesharjoittelun vaikutusten jakaantuminen elämänlaadun eri osa-alueisiin voimavara- ja tukitarinoissa
Pilateksen psyykkiset vaikutukset olivat voimavara- ja tukitarinoissa usein yleistä hyvinvointia lisääviä, vireystilaan ja mielialaan positiivisesti vaikuttavia tai yleistä psyykkistä terveyttä tukevia. Tarinoissa kuvattiin esimerkiksi, miten pilatesharjoittelu antaa lisää voimavaroja, virkistää tai auttaa palautumaan. Kirjoituksissa mainittiin muun muassa, että pilateksen vaatima keskittyminen ja esimerkiksi ajatusten suuntaaminen hengitykseen rentouttaa ja rauhoittaa kokonaisvaltaisesti.
AINEISTO-OTE 9 (T20) Reilun vuoden pilatesta harrastanut tutkittava kertoo, miten kokee pilateksen rentouttavan ja parantavan mielialaa.
”Uskon että pilateksella on vaikutusta myös yleiseen terveyteeni (keskivartalon lihaskunnon lisäksi), ennen kaikkea hengityksen ja rentoutuksen kautta. Koska liikun muutenkin runsaasti, vähän vaikeaa arvioida nimenomaan pilateksen vaikutusta fyysiseen kuntooni. Elämänlaatuun ja omaan hyvinvointiin sillä on varmasti vaikutusta – odotan jokaista sunnuntain pilates-tuntia ja palaan sieltä rentoutuneena ja hyväntuulisena, positiivisena vastaamaan tulevan työviikon haasteisiin. Joskus olen tuntenut ”sunnuntaiahdistusta” alkavasta työviikosta, tätä tunnetta ei ole pilates-tunnin jälkeen.”
Tutkittava kertoo kirjoituksensa alussa pitkästä aiemmista liikuntaharrastuksistaan.
Siirtyessään puhumaan pilatesharjoittelusta tutkittava ottaa hyvin nopeasti kuvaukseensa
0 1 2 3 4 5 6 7 8
Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen
Elämänlaadun eri osa-alueiden vaikutukset voimavara- ja tukitarinoissa
mukaan pilateksen psyykkisen puolen (aineistoa ei näytetty tässä). Esimerkissä tutkittava kuvaa, kuinka kokee pilateksen olevan merkityksellinen nimenomaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkittava kokee pilatesharjoittelun rentouttavan ja valmistavan tulevaan työviikkoon. Koko tutkittavan kirjoitusta kannattelee esimerkkipätkän ulkopuolellakin vahva näkemys pilateksesta arkielämän jaksamista tukevana liikuntaharrastuksena.
Psyykkisen elämänlaadun osalta pilatesharjoittelun kerrottiin vaikuttavan itsetuntoon.
Itsetuntoon liittyviä vaikutuksia mainittiin ohimennen myös kuntoutustarinoissa, mutta voimavara- ja tukitarinoissa itseluottamus nostettiin kerronnassa selvästi vahvemmin esille. Itseluottamuksen lisääntyminen tuki psyykkistä hyvinvointia ja tyytyväisyyttä.
Itsetuntoon liittyviä vaikutuksia mainittiin ohimennen myös kuntoutustarinoissa, mutta voimavara- ja tukitarinoissa itseluottamus nostettiin kerronnassa selvästi vahvemmin esille. Itseluottamuksen lisääntyminen tuki psyykkistä hyvinvointia ja tyytyväisyyttä.