Isojakoon on liittynyt muutamia perustoimenpiteitä ennen varsinai-seen talojen ja tilusten tilussijoituksen järjestelemivarsinai-seen ryhtymistä.
Suurin alkutoimenpide on tietysti jaettavan alueen eli jakokunnan si-sällön selvittäminen. Siihen sisältyivät kylien rajojen määrittäminen ja kartan laatiminen alueesta. Oleellisia tehtäviä ovat myös jyvityksen suorittaminen eri tilusten toisiinsa vertaamisen toteuttamiseksi sekä mahdollisten vaihtotoimintojen suorittamiseksi. Kunkin talon ja tilan tuli saada jaon tuloksena ennen jakoa omistamaansa tai hallitsemaan-sa osuutta ja nautintaanhallitsemaan-sa vastaava määrä tiluksia. Jaon toimittami-seksi oli määriteltävä lisäksi jakoperuste oikean osuuden saamitoimittami-seksi jaossa kullekin osakastalolle ja -tilalle. Jaon suorittamiseen liittyi
myös monia muita merkittäviä ratkaisuja. Yksi niistä oli jakoalueen suuruuteen ja uudistalojen muodostamiseen liittyvä ratkaisu liika-maista. Monia isojaon ratkaisuja on kuvattu myöhemmin kuhunkin asiaan liittyvässä kohdassa. Jaon tekniseen toimittamiseen ei tutki-muksen yhteydessä ole juuri tarvetta puuttua.
Lieson isojaon toimittamisalue oli jakokunta. Se muodostui Lammin Lieson kylästä ja myöhemmin Luopioisiin kuuluneesta Kuohijoen ky-lästä sekä Lammin Nuhkalan yksinäistalosta. Kylät olivat asuma-alueineen sekä sijainniltaan että toimintaolosuhteiltaan varsin itsenäi-siä ja paljolti toisistaan riippumattomia. Nuhkalan yksinäistalo sijaitsi jakokunnan koillisosassa Kuohijärven ja Ekojärven välissä ja osittain Porraskoskella. Luopioisten kunnan Kuohijoen kylä oli alueen poh-joisosassa. Sen alue oli Kuohijärveä ja Kukkianjärveä yhdistävän Kuohijoen molemmin puolin (katso liite 1b). Kylän muodosti neljä maakirjataloa. Varsinaista maakulkuyhteyttä kylällä ei muihin kyliin ollut. Kylän lähin tieyhteys oli länsipuolella Sappeessa vajaan kym-menen kilometrin päässä. Kulku sinne tapahtui monien louhikkojen ja jyrkänteiden kautta. Kuohijoen asumakylän kulkuyhteyksiä auttoi ve-sitie Kuohijärveltä Kuohijokea myöten Kukkian järveen. Se johti edelleen Hauhon reittiin. Asumakylän sisäiselle liikenteelle Kuohijoki muodosti ilman siltayhteyksiä omat hankaluutensa (katso kohta 3.4 Kyläkertomus Liesosta isojaon aikaan §:1). Kuohijoki oli liesolaisille merkittävä kulkuväylä, vaikka Kuohijoki kylänä on kohdassa 1.4.1 mainituin taustatiedoin ja perustein rajattu tutkimusalueen ulkopuo-lelle.
Lieson jakokunnan isojakoasiakirjoista käyvät selville eri kylien muodostamat omat kokonaisuudet. Kylien sisällä olevat paineet uusi-en talojuusi-en tai tilojuusi-en muodostumiseksi olivat selvästi havaittavissa.
Kylien välisiä odotuksia ei ollut. Kylillä oli omat reviirinsä alueelli-sen asutukalueelli-sen suhteen. Käsitykalueelli-sen erillisistä kokonaisuuksista
vahvis-taa kotipeltojen jako. Se on toimitettu erikseen Lieson kylän maakir-jatalojen n:ot 1-14 kesken376. Edellä tarkoitettu jako on suoritettu erikseen myös Luopioisten kunnan Kuohijoen kylän maakirjatalojen kesken. Myös Nuhkalan yksinäistalon kotipellot on jaettu karttaseli-telmän mukaan suoraan yksinäistalolle kohdistaen. Menettely osoittaa eri kylien talojen muodostaneen omia asumakyliä ja samalla omia kokonaisuuksia. Siksi Kuohijoki ja Nuhkala on helposti voitu rajata tämän tutkimuksen ulkopuolelle ja tutkimuksen kohteeksi on valittu Lieson kylä aikaisemmin mainituin, Porraskosken asumakylästä joh-tunein pienin poikkeuksin. Lieson jakokunnan suuruutta kuvaavia lu-kuja on useita. Ajankohtaan nähden merkittäviä mittareita olivat talo-luvut ja manttaalit, kuten taulukosta 10 ilmenee377.
Taulukko 10. Lieson jakokuntaan kuuluneiden talojen määrät ja kyläkohtaiset kokonaismanttaalit isojaossa.
(Lähde: Maarekisteri. Lammi, Luopioinen ja Padasjoki).
Jakokunnan alue Talot n:ot Alueen manttaalit
Lammi Lieso 1-22 7,5001
Lammi Nuhkala 1 0,2500
Padasjoki Lieso 1-2 0,5000
Luopioinen Kuohijoki 1-4 2,5001
Jakokunta yhteensä 29 taloa 10,7502
Manttaalimäärään sisältyvät maakirjatalojen lisäksi isojaossa muo-dostuneet uudistalot. Alueen kokonaismanttaalimäärästä voidaan to-deta, että tutkimuksen kohteena oleva Lieson kylä oli kolme neljän-nestä koko jakokunnan manttaalimäärästä. Myös talojen lukumäärän mukaan kylä on muodostanut pääosan jakokunnasta. Suurimmat talot
376Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8e/Isojakoasiakirjat ss.99-112.
Lammi 22:128.
377Maarekisteri. Lammi, Luopioinen ja Padasjoki.
olivat Kuohijoen kylässä. Pakarainen n:o 3 oli koko manttaalin suu-ruinen. Mukkulainen n:o 1 ja Passila n:o 2 olivat kaksikol-masosamanttaalisia. Purastien uudistalo n:o 4 oli 0,1667 manttaalia.
Selkeitä perusteita sille, miksi jakokunta on muotoutunut kaksi kylää ja yhden yksinäistalon käsittäväksi alueeksi, ei ole asiakirjoista löyty-nyt. Lieso muodosti aikoinaan pääosan neljänneskunnasta. Isojaon ai-kaan siihen on rajoittunut Lammin pienempiä kyliä. Näitä Vähän-Evon ja Takaperän kyliä ei ole kuitenkaan otettu mukaan Lieson ja-kokuntaan. Pinta-alamääräisiä tietoja jakokunnan laajuudesta jaon al-kaessa on vaikea saada. Jakokunnan alue määriteltiin kokonaisuudes-saan kylärajoineen vasta isojaon yhteydessä. Isojaon alkuselvittelyjen mukaan jakokunnan alueella oli muiden jakokuntien hallinnassa ole-via alueita. Vastaavasti taas jakokunnan ulkopuolella oli joitakin alu-eita Lieson jakokunnan talollisten hallinnassa. Alueella on myös mo-nia suurempia ja pienempiä vesialueita. Talojen isojaon jälkeiset ko-konaispinta-alat löytyvät maarekisteristä.
Taulukko 11. Lieson jakokunnan pinta-alat kylittäin isojaon jälkeen.
(Lähde: Maarekisteri. Lammi, Luopioinen ja Padasjoki).
Kylä ja talot N:ot Hehtaaria Lammi,Lieso, talot 1-22 6172,34 Padasjoki, Lieso talot 1-2 351,59 Kuohijoki, talot 1-4 2419,61 Nuhkala, yksinäistalo 1 185,76
Yhteensä 29 9129,30
Lieson jakokunnan vesialueista on saatavissa järvikohtaisia tietoja useammastakin lähteestä. Ympäristöministeriön järvirekisteri sisältää perustiedot Suomen yli hehtaarin suuruisista järvistä sekä myös muu-tamasta tuhannesta pienemmästä järvestä. Hehtaarin pinta-alan
ylittä-viä järylittä-viä on maassamme noin 56 000 ja yli viiden aarin suuruisia jär-viäjalampiaon tässä”Tuhansien järvien maassamme”187 888 ka p-paletta. Sisävesien pinta-alaksi on laskettu kaikkiaan 33 350 km2. Pin-ta-alasta puuttuvat suurimmaksi osaksi alle hehtaarin suuruiset järvet sekä yli viisi metriä leveät joet378. Järvirekisterin ja isojakoasiakirjo-jen tietoisojakoasiakirjo-jen välillä ei kuitenkaan ole selkeätä vertailukelpoista yhteyt-tä pinta-alojen suhteen. Isojaosta ilmenevät pinta-alatiedot ovat kylä-kohtaisia, kun taas järvirekisterin tiedot ovat järvikohtaisia. Isojajen aikaan rantaviivat olivat nykyistä korkeammalla. Onhan maan ko-hoaminen enimmillään (Pohjanmaalla) ollut lähes metri sadassa vuo-dessa eli cm:n suuruusluokkaa vuovuo-dessa. Myös umpeen kasvamista tapahtuu muutamissa järvissä erityisesti soistuneilla alueilla.
Lieson jakokunnan pienistä järvistä ja lammista sekä puroista ei tieto-ja ole rekisteröity. Isotieto-jakoasiakirjoista löytyy summittainen yhteispin-ta-ala. Suurimmat järvet jakokunnan alueella ovat Kuohijärvi ja Ne-rosjärvi. Edellisen rantaviivan pituus on 116 km ja jälkimmäisen 63 km379. Kuohijärvessä on järvirekisterin mukaan 27 saarta. Niiden ko-konaispinta-ala on 21 km2. Noin kahden peninkulman mittainen järvi sijaitsee Lieson jakokunnan keskellä. Se on muodoltaan pitkänomai-nen. Järvi alkaa etelässä Lieson asumakylän läheisyydestä (katso liit-teet 1a ja 1b). Järvi kapenee pohjoisosassaan vähitellen Kuohijoeksi ja laskee sen kautta Luopioisten puolella olevaan Kukkian järveen.
Jakokunnan järvien pinta-alat ilmenevät seuraavasta taulukosta.
378Vilska 2006. s.11.
379http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=150721&lan=FI ja http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=150716&lan=FI
Taulukko 12. Lieson jakokuntaan liittyvien järvien pinta-aloja.
(Lähde: Ympäristöministeriön järvirekisteri. www.ymparisto.fi).
Järven nimi Pinta-ala ha
Kuohijärvi 3500,000
Nerosjärvi 760,000
Lamminjärvi 9,377
Kaukasenjärvi 12,561
Alinen Kiuasjärvi 1,232
Järvistenjärvi 1,745
Pitkänsillanjärvi 2,284
Kappakallionjärvi 3,081
Alanne 66,561
Alinen Kyynäröjärvi 39,605
Kyrsäjärvi 1,121
Kastantajärvi 1,530
Avusjärvi 142,283
Keskinen Avusjärvi 15,990
Säynäjärvi 42,353
Miekkalammi 8,426
Lippahaisenjärvi 13,299
Monivalonjärvi 8,740
Pöytähonganlammi: 1,680
Yhteensä 4631,900
Järvien vesialueen kokonaispinta-ala on järvirekisterin tietojen tarkas-ta esitystarkas-tavastarkas-ta huolimattarkas-ta Lieson kylän järvialoja kuvaavana tietona epätarkka. Osa järvistä sijaitsee kylän rajojen ulkopuolella. Toisaalta taas osa vesialueista puuttuu rekisteristä. Siihen ei sisälly tietosisältö-kuvauksen mukaan pieniä lampia, kuten esimerkiksi Jokuenjärveä ja Ylistä Kiuasjärveä eikä Keskistä Kiuasjärveä. Myös pienet purot puuttuvat pinta-aloista kokonaan. Luvuilla onkin tässä tarkoitus kuva-ta vain vesipinkuva-ta-alan suuruusluokkaa. Isojakoasiakirjoissa on järvien
ja purojen kokonaisalaksi mainittu 8978 tynnyrinalaa380. Kun tynny-rinala on 0,494 hehtaaria, saadaan pinta-alaksi 4435 hehtaaria. Pinta-alojen erot johtuvat mainituista sisältöjen erilaisuuksista.
Jakokunnan maatilukset oli ennen jaon toimittamista jyvitettävä kun-kin talo-osuuden oikeellisuuden varmistamiseksi. Lieson jakokunnan pellot olivat multaisuudeltaan hyvin vaihtelevia hiekkamaita. Kotipel-tojen tilusten jyvitys suoritettiin Lieson asumakylässä vuonna 1784 eli noin kaksi vuotta ennen karttaa varten tarvittavien mittausten val-mistumista. Niiden jyväluvut vaihtelivat kahdesta viiteen jyvään. Jot-kut uudisviljelykset saivat jyväluvun yksi. Metsämaiden jyvitys vaih-teli yhden ja kahden jyväluvun puitteissa381. Kuohijoen kylässä jyvi-tys suoritettiin vasta vuonna 1795382.
Nautinta soveltui lisäksi erityisesti yhden tai useamman talon raivaa-miin uutispeltoihin ja niittyihin, joita Lieson jakokunnassakin oli niin jakokunnan alueella kuin sen ulkopuolellakin. Liesossa jakoperustee-na käytettiin peltojen suhteen jakoperustee-nautintaa ja metsämaan suhteen mant-taaleja. Taloilla tapahtuneissa halkomisissa jakoperusteena olivat omistuksen ja hallinnan mukaiset osuusluvut. Jyvityksen ja jakope-rusteen mukaisesti Lieson maakirjatalot ja niistä muodostetut tilat saivat konkretisoitua kyläosuutensa rajoilla ja rajamerkeillä maastoon merkityiksi alueiksi. Kylän yhteisistä alueista jaettiin valtaosa yksityi-sinä tiluksina taloihin ja tiloihin kuuluviksi. Teiden ja joidenkin tiet-tyihin tarkoituksiin muodostuneiden pienten alueiden lisäksi yhteisik-si jäivät vain jakokunnan alueella olevat veyhteisik-sialueet. Niidenkin osalta muodostui isojaossa kalastuksen perusta. Lieson jakokunnan vesioi-keudelliset kylät vahvistettiin 6.7.1989 rekisteröidyssä jakolain 231
380Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8e/.Isojakoasiakirja.
Mikrokorttin:o 5/§:12.”Ägornaswidd och beskaffenhet”
381Kyläkertomus §:t. 2 ja 4.
382Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8e. s.118.
§:n mukaisessa jaon täydentämistoimituksessa383. Sen mukaan ne ovat Luopioisten kunnan Kuohijoen kylä ja Lammin kunnan Nuhka-lan kylä sekä kolmantena Lammin kunnan Lieson kylästä ja Padasjo-en kunnan Lieson kylästä muodostuva Lieson vesioikeudellinPadasjo-en kylä.
Lieson jakokunnan isojaon toimittamiseen kuului oleellisena osana myös päätös liikamaasta. Se tehtiin 7. päivänä toukokuuta 1802. Pää-töksen mukaan liikamaata tuli luettavaksi 1500 tynnyrinalaa täyttä manttaalia kohti. Päätöksessä todettiin lisäksi alueen kaukainen sijain-ti, ja että alueella oli erittäin runsaasti erilaista täysin joutomaaksi kat-sottavaa maa-aluetta384. Metsämaan erityisen runsas huonolaatuisuus tuli esille myös sekä jakokunnan isojaon kartassa että aluetta koske-vassa Kuninkaan kartaston osassa. Siitä aiheutui ongelmia myös uu-distaloja muodostettaessa, kuten Koivulan uudistalopäätöksestä ilme-nee (katso kohta 4.7.1). Ongelma ilmeilme-nee myös Hämeenlinnan maa-konttorin 7.9.1803 antamasta päätöksestä, josta ilmenee, että komis-siomaanmittarin tiedusteluun uudistalojen määrästä ei voitu vielä an-taa tarkempaa määräystä koskien uudistalojen lukumäärää, suuruutta tai tilusmäärää ja muuta kelpaamattoman liikamaan hallintaa385. Asiaa koskeva ongelma ratkesi virallisesti lopulta vasta isojaon päättymistä seuranneena vuonna Koivulan uudistalon päätöksen yhteydessä.