Elettiin 1700-luvun puoliväliä. Ruotsi oli menettänyt suurvalta-asemansa ja viljantuotannon omavaraisuutensa. Hämeen ja tutkimus-kohteen aluetta valtakunnan suuret muutokset eivät suoranaisesti kos-kettaneet. Vaikutukset Lammin alueelle rajoittuivat maataloustuotan-non kehittämiseen ja väestöllisiin asioihin. Olihan Venäjä käytännös-sä miehittänyt pitkään koko alueemme vuosisadan alkupuoliskolla.
Lammi oli hyvien tieyhteyksien varrella, mutta Lieson alue ehkä so-pivasti sivussa niin maa- kuin vesialueidenkin kulkuväylistä. Isojen veneiden kulkumahdollisuus ulottui Hauholle, mutta Kukkia ja Kuo-hijärvi olivat niiden saavuttamattomissa. Yleistilanne Hämeessä vai-kutti rasituksineen tietysti myös Lieson jakokunnan oloihin.
Väestöön ja talonpoikaiskylän elämään vaikuttivat sotien lisäksi mo-net kulkutaudit ja katovuodet. Tautien vuoksi maamme väestöstä me-nehtyi noin kolmannes. Häme ja Hauho ympäristöineen kokivat kovia kohtaloita 1700-luvun alkupuolella ja mainittuina edellisvuosisadan lopun nälkävuosina. Vuonna 1713 vihollinen kulki Hämeen pitäjissä hävittäen tavaraa ja väestöä. Kyliä poltettiin matkan varrella. Kos-tianvirran taistelussa Pohjanmaalle johtavan kulkureitin varrella me-nehtyi runsaasti erityisesti hauholaisia353. Korkea kuolleisuus vallitsi myös 1730-luvun lopun katovuosina. Huonoja vuosia oli lisäksi 1770-luvun vaihteessa ja saman kymmenluvun loppupuolella sekä myös sataluvun viimeisen vuosikymmenen alkaessa.
Maamme maakirjatalojen määrä oli 1749 31155 kappaletta. Sekä ta-lojen että torppien määrä kasvoi voimakkaasti 1700-luvun lopulla.
Vuonna 1800 oli taloja 56267 ja 1850 79663 kappaletta354.
Samanai-353Herkepaeus 1756. s.15.
354Vahtola. 2003. s.187.
kaiset väestön lukumäärän muutokset olivat yksi luonnollinen syy maaseudun moniin tapahtumiin. Määrän ohella vaikutusta oli myös alueellisilla väestöryhmillä. Nekin olivat isojaon tapahtumien yhtenä merkittävänä taustatekijänä. Väestöryhmät ja muutokset auttavat avartamaan kuvaa ajan olosuhteista (katso taulukko 5).
Taulukko 5. Väkiluvun kehitys isojakojen ensimmäisinä vuosikymmeninä maassamme sekä Lammilla.
(Lähde: Vahtola 2003. s.186. Lammin osalta vuosien 1750, 1785 ja 1805 Lammin srk:n väkilukutilasto 108. Virmala ym. 1972. s.202).
Vuosi Suomi Vuosi Lammi
Kasvu %
1750 421500 1750 2887
0
1775 610200 1780 4290
1403 +49
1800 832700 1800 5268
+82
1825 1259200 1805 5572
1282 +93
Maamme väkiluku isojakojen alkaessa oli noin 600000. Miljoonan määrä ylittyi 1810-luvulla. Hämeen maa-alasta oli tuolloin puolet lä-pikäynyt isojaon aiheuttaman suuren maaseudun muutoksen. Runsas sata vuotta myöhemmin torppien muodostuessa lunastuslakien mu-kaisesti itsenäisiksi tiloiksi maamme väkiluku oli juuri ylittänyt kol-men miljoonan rajan. Lieson isojaon aikaan maaseudun väestö oli noin 94 prosenttia maan koko väestöstä. Lammin pitäjän väkiluku kasvoi Lieson isojaon aikana noin neljänneksellä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Lammin väkiluku oli joidenkin aluemuutosten jäl-keen 31.12.2006 5584355.
355http://www. lammi.fi. Luettu 15.5.2007.
Lammin pitäjäseurakunnan mukaan 15-60 vuotta vanhojen työikäis-ten määrä oli vuonna 1750 50 prosenttia väestöstä. Vuosina 1785 ja 1805 se nousi 59-61 prosenttiin. Alle 15-vuotiaita oli samoina vuosi-na 41-33-32 prosenttia. Yli 60-vuotiaiden määrä jäi hiukan alle kym-menen prosentin (katso taulukko 6). 15-60-vuotiaiden kutsuminen työikäisiksi antaa ajasta virheellisen kuvan. Selkeitä ikärajoja ei ollut.
Tuohon aikaan töitä löytyi kaikille kykynsä mukaan ilman ikärajoja.
Taulukko 6. Lammin miesten ja naisten jakautuminen nuoriin ja työikäisiin sekä vanhempaan väestöön vuosina 1750, 1785 ja 1805. Nuoli naisten lukumäärän edessä osoittaa heidän määränsä vastaavan ajan mieslukuun verrattuna.
(Lähde: Lammin seurakunnan väkilukutilasto).
Ikä v. 1750 1750 1785 1785 1805 1805
Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen
< 15 596 > 574 718 < 753 889 > 874 15-60 688 < 774 1318 < 1386 1553 <1738
> 60 106 < 149 120 < 136 255 < 263 Yht. 1390 < 1497 2156 < 2275 2697 <2875
Yht. M+N 2887 4431 5572
Lieson isojaon toimeenpanon aikaan syntyvyys jäi vuonna 1790 lie-västi pienemmäksi kuin kuolleisuus. Väkiluku väheni. Vuonna 1808 kuolleisuus oli noin kaksinkertainen syntymään verrattuna. Väkiluku väheni noin 200 henkilöllä. Kyläkohtaisia väkilukutietoja ei edellä-mainituista luetteloista löydy. Henkikirjojen mukaan Lieson henkikir-joitettu väestö oli suurimmillaan vuonna 1675 ollen 80 henkilöä.
Vuoteen 1726 mennessä luku oli laskenut vaikeiden vuosien vuoksi 48:aan ja vuonna 1745 oli taas noussut hiukan korkeammaksi ollen
62356. Väkiluvun runsas vaihtelu viestii niin suurista katovuosista kuin 1700-luvun alun sota-ajoistakin.
Rippikirjojen laatimisjaksot vaihtelivat isojaon aikaan. Niihin merkit-tiin kylän henkilöt osittain talokohtaisesti ja osittain ammattinsa tai säätynsä mukaan jaoteltuna. Henkilöiden iät vaihtelivat senaikaisen rippikoulun suorittamisiästä, 17 vuodesta, vanhuuteen asti. Tarkkaa lukumäärää henkilöistä ei ole saatavissa edes talokohtaisista tiedoista laskettuna. Joidenkin talojen kohdalla ilmenevän suuren vaihtuvuu-den johdosta alkuperäiset rippikirjat ovat osittain varsin sekavia ja epäselviä. Merkintätavatkin vaihtelevat vuosikymmenien aikana. Lie-son kylän rippikirjoista lasketut väkilukutiedot ilmenevät taulukosta 7 laskettuna sekä isojaon alkamisvuonna että sen päättymisvuonna.
Epätarkoista merkinnöistä ja muutoista johtuen luvuissa saattaa olla ehkä parinkin yksikön tulkintoja.
Taulukko 7. Lieson väestön jakaantuminen eri ammattiryhmiin isojaon toimeenpanon alussa ja lopussa.
(Lähde: Lammin kirkonarkisto. Rippikirjat. Lieso).
Vuosi
356Virmala ym. 1972. s.200.
Mahdollisista pienistä epätarkkuuksista huolimatta luvuista ilmenee muutamia oleellisia muutoksia. Kylän koko väestömäärä on muuttu-nut vuodesta 1745 oleellisesti isojaon toimeenpanon alkamiseen. Iso-jaon aikana väkimäärä kasvoi kolmanneksella (katso taulukko 7). Ta-lollisperheiden ja itsellisten kohdalla on tapahtunut lievää vähenemis-tä. Se johtuu uudistalollisista, joita ei jaon alkaessa ollut. Jaossa pe-rustettiin Lieson kylään kymmenen uudistaloa. Osaa uudistaloista hal-littiin jo perustettaessa kahtena talonosana. Uudistalopäätöksistä Sa-vikotaa koskeva päätös annettiin kahdelle henkilölle. Myös Kalkon uudistalo muodostui Kalkosta ja Hietavalkamasta.
Lieson isojaon toimeenpanon alkaessa alueella oli jo vähäistä torppa-riasutusta. Torppia syntyi jo 1780-luvulla. Jaon aikana torpparien lu-kumäärä kaksinkertaistui. Se osoittaa selvästi, että isojakoa ennen oli kehittynyt selvää painetta uusien perheiden ja viljelmien muodosta-miseen. Tarve synnyttää uusia asumuksia oli kasvanut voimakkaasti.
Palkollisten määrässä oli myös tapahtunut selvää lisääntymistä. Heitä oli jaon jälkeen luonnollisesti myös torpissa. Monilapsisista perheistä osa joutui ajan olosuhteiden mukaan siirtymään palkollisiksi. Jaon päättymisen aikaan heitä ja uudistaloihin liittyvää väkeä oli selvästi aikaisempaa enemmän.
Ydinperheet olivat tutkimusajankohtana erittäin runsaslapsisia. Moni-lapsisuutta vähensi kuitenkin suuri lapsikuolleisuus. Imeväiskuollei-suus oli Lieson isojaon toteuttamisen aikaan 195-218 lasta tuhannes-ta. Vuonna 1991 vastaava luku oli enää 5,8 lasta tuhannesta357.
357Pänkäläinen 2001. s.28.
Taulukko 8. Lammin alempien yhteiskuntakerrostumien ihmismäärä Venäjän vallan alussa vuonna 1810.
(Lähde: Pänkäläinen. 2001. s.50).
Ryhmä Määrä
Talonpojat 240
Lampuodit 95
Torpparit 266
Käsityöläiset 77
Rengit 242
Piiat 632
Kestit 48
Köyhät 134
Yhteensä 1734
Lammin pitäjän väkiluku oli vuonna 1810 5512 asukasta358. Näin ol-len pitäjän alempiin yhteiskuntakerrostumiin luokiteltu 1734 henkilön muodostama väestö oli taulukon 8 mukaisesti 31,5 prosenttia. Lähes tarkalleen puolet siitä, 974 henkilöä, oli talonpoikien palkollisväkeen kuuluvia renkejä ja piikoja. Renkejä oli yhtä paljon kuin itsenäisiä ta-lonpoikiakin. Sensijaan piikoja oli lähes kolminkertainen määrä. Toi-sen tilaa viljeleviä lampuoteja oli 39 proToi-senttia talonpoikien määrästä.
Torppareita oli hiukan talonpoikia enemmän. Lammin pitäjän väkilu-vun ollessa vuonna 1805 5572 oli siitä aatelisia sekä oppineita ja mui-ta vasmui-taavia säätyläisiä kaikkiaan 68 henkilöä vasmui-taten 1,2 prosenttia.
Talonpoikaissäätyyn kuuluvia oli tietysti eniten eli 5218 henkilöä. Se vastasi 91,9 prosenttia väestöstä. Näin muun väestön osuudeksi tuli 286 henkilöä359. Talonpoikaissäätyisistä on noin puoli prosenttia luo-kiteltu alempaan yhteiskuntaluokkaan. Tarkempia perusteita asiaan ei löydy. Kokonaisuus osoittaa kuitenkin monista kartanoista huolimatta
358Virmala ym. 1972. s.202.
359Virmala ym. 1972. s.219.
maatalouden elämänmuodon varsin vallitsevaksi koko Lammilla.
Elämänmuoto ja sen työvaltaisuus korostuu vielä enemmän Lieson puhtaassa talonpoikaiskylässä isojaon aikaan.