Isojakokartta ja 1800-luvun alun karttoja

Lieson jakokunnan isojakoa varten laati maanmittari Ernst Johan Sallmèn vuonna 1786 toimitukseen liittyvän kartan. Tämä isojaon al-kuperäinen kartta on ilmeisesti käytössä vaurioitunut. Siitä lähes sata vuotta myöhemmin vuonna 1872 laaditussa uudistuskartassa on suu-ria puutteellisuuksia juuri kotipeltojen kohdalla, ja osittain kylässä muutoinkin maakirjatalojen läheisyydessä. Esimerkiksi selitelmien mukaan kartalla on ollut lähes 70 sarkajakoista peltokuviota. Niitä ei kuitenkaan ole tarkasti paikallistettavissa uudistuskartoilta. Yksi

sar-397Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. 1989. Lehdet 222-223 ja 238-239.

kajaettu niittykuvio sijaitsi ”Peltoinjatkoksi” nimettynä Kyläjärven eteläpuolella³⁹⁸. Uudistukseen on merkitty Lieson maakirjatalojen muodostaman asumakylän taloja. Lieson maakirjatalot sijaitsivat laa-jan kyläalueen eteläosassa. Osa taloista oli isojaossa hiukan erillään muista. Nämä asumukset ovat kylänraitin kolmen tai oikeastaan nel-jän tien risteyksessä. Raitilta länteen menevä polkutie johtaa kartalla Kyläjärveksi mainitun, mutta Kuninkaan kartastossa Lamminjärveksi kutsutun järven pohjoispuolitse kunnanrajan kulmaukseen ja edelleen Tuuloksen puolelle asti³⁹⁹. Tie kertoo liesolaisten yhteyksistä Tuulok-sen asuma-alueille. Siirryttäessä hiukan pohjoisemmaksi Kuohijärven länsipuolella löytyy kartalta kahden torpan nimet ja sijainti. Ne ovat Kastepohja Avusjärven lounaispuolella ja Mäkitaipale sen kaakkois-puolella⁴⁰⁰.

Isokulman alueella on isojakokartoilla asutuksista mainittu Kalkko, nykyisestä talosta Säynäjärven eteläpään länsipuolella olevalle pelto-alueelle. Myös Riihilahden talo löytyy kartalta. Nerosjärven pohjois-puolella Suomenjoen varrella on merkittynä ja mainittuna Savikota⁴⁰¹. Isojaossa Matoniemen uudistaloksi muodostuneen talon paikalle on merkitty rakennuksia peltoineen, mutta talon nimeä ei ole mainittu.

Myös pari muuta asumusta on merkitty vielä nimeä mainitsematta.

Samalta karttaosalta löytyy Jurvaniemen torppa nimellä mainiten⁴⁰². Aivan kylän ja samalla koko Lammin Padasjokeen tunkeutuvassa kii-lamaisessa Savikodan palstassa on sen pohjoisosassa Lieskallion torppa asumuksineen ja lähipeltoineen. Myös Tervakoski on mainittu rajankulmauksessa⁴⁰³. Muita nimeltä mainittuja talojen tai torppien paikkoja ei isojaon uudistuskartalta löydy. Joitakin talojen ja torppien

398Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8c-d./Asiakirjat. Mikrokortti 4.

399Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8c./I karttaosa.

400Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8b./I karttaosa.

401Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8g./I karttaosa.

402Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8f./I karttaosa.

403Maanmittauslaitoksen arkisto. Luopioinen 8a./II karttaosa.

tulevia sijaintipaikkoja on ilmeisesti kartoilta löydettävissä erilaisten karttoihin liittyvien selitelmien avulla. Selitelmissä on mainittuna muutamia nimiä lähinnä peltojen ja niittyjen, mutta myös joidenkin muidenkin kuvioiden yhteydessä. Ne ovat saattaneet antaa nimiä tu-leville tiloille ja torpille. Viljelyyn kelpoista maata oli hyvin vähän Kuohijärven itäpuolella. Hankalin tilanne vallitsi Neroskulman alu-eella uudistalojen muodostamista ajatellen.

Muutamien vuosikymmenien aikana 1800-luvun alkupuoliskolta löy-tyy vielä yksi yleiskartta. Sen osat laadittiin maanmittauskonttoreiden toimesta pitäjittäin. Ensimmäiset valmistuivat vuonna 1828. Useim-mat valmistuivat vuosina 1840-59. Nämä ns. vanhat pitäjänkartat laa-dittiin nimensä mukaisesti pitäjittäin. Kartat on laadittu ilman min-käänlaista kiintopisterunkoa. Sitä ei venäläisten sotilasviranomaisten vaatimuksesta saanut rakentaa. Vuonna 1897 autonominen Suomi sai suorittaa tähtitieteellisiä paikanmäärityksiä. Omia kolmiomittauksia maa pääsi suorittamaan vasta itsenäisyyden alkaessa⁴⁰⁴. Näissä van-hoissa pitäjänkartoissa on jo Lieson jakokunnan isojaon aikaisiin kart-toihin verrattuna enemmän talonnimillä mainittua asutusta⁴⁰⁵.

Lieson asumakylässä olevan tienristeyksen läheisyydessä on mainittu Kauppilan ja Lassilan sekä Simolan talot. Kauppilan ja Simolan välis-sä on merkintä ”Tp”.SetarkoittaneeSimolan torppaa.Kaukasenjä r-ven itäpuolella noin puolen kilometrin päässä edellämainitusta riste-yksestä on mainittu Äijälän kaksi talonpuoliskoa. Hiukan kyläristeyk-sen eteläpuolelle on nimellä mainittu Mökkälän talo peltoineen sekä myös Ranttilan talo. Aivan Ranttilan nimen lähelle on myös merkitty Kulma-niminen asuinpaikka. Lahden lounaiskulmalla on merkitty li-säksi noin sadan metrin matkalle kolme”Tp”-paikkaa.

404Päivänen 1941. ss.237-238.

405KA. Pitäjänkartat. Lammi. 2134.02-03 ja 05-06.

Avuskulman puolellaon kartalle sijoitettu torppa nimellä”Suhklaks Torp”mainittunaHietasalon saaren pohjoispään kohdalle. Merkintä eroaa edellämainituista Tp-merkinnöistä. Tästä Äijälän perintötorpas-ta on mainittu koko nimi. Samalla kartperintötorpas-taosalla on Isokulman puolella merkittynä Riihilahden uudistalo sekä erikseen Kalkko eli Hietaval-kama ja Kalkko. Myös Pöystilä on mainittu Torp-sanalla varustettuna.

Tie Porraskoskelta johtaa Riihilahteen asti. Nerosjärven ympäristöstä löytyy selkeästi rajattuna Koivulan uudistalo⁴⁰⁶.

Sadan vuoden ajalta vuosisadan vaihteen molemmin puolin on arkis-toissa olemassa vain muutamia karttoja. Ne avartavat kuitenkin oleel-lisesti isojaon erityisesti Lieson asumakylän osalta lievästi puutteelli-sen kartan tietoja. Karttojen antaman informaation mukaan Liesossa oli jo 1560-luvulla 14 maakirjataloa. Vuoden 1571 hopeaveroluette-lon mukaan Lieson neljänneskunnassa oli vain kahdeksan taloa. Kart-tojen mukaan Lieson asumakylä pysyi runsaan kolmensadan vuoden ajan talolukumäärältään samansuuruisena. Kartat valaisevat isojako-karttaa täydentäen myös asutuksen sijoittumista kylässä. Monien torppien muodostuminen jo 1700-luvun lopulla isojaon aikaan ja 1800-luvun alkukymmeninä vahvistuu karttojen kertomana. Myös naapurikylien sijainti avartuu karttojen avulla. Merkittävää on havaita erityisesti Liesosta oleva kulkuyhteys läheisen naapuripitäjän Tuulok-sen puolelle.

Kartta-aineisto vahvistaa kyläkertomuksen sanomaa. Lieson kylän laajan metsäalueen huonolaatuisuus erityisesti Nerosjärven ympäris-tössä vahvistuu useampien karttojen samansuuntaisten tietojen avulla.

Viljelyyn soveltumattoman maan puute aiheutti hankaluuksia muun muassa suuren Koivulan metsävaltaisen uudistalon muodostamiseen.

Alueella oli runsaasti kallioista ja suoperäistä maata. Näin ollen

isoja-406KA. Pitäjänkartat. Lammi. 2134.02-03 ja 05-06.

on myötä muodostunut uudistaloasutus syntyi tavallaan neitseelliselle alueelle. Uudistalopäätös saatiin tehtyä vasta isojaon päättymisen jäl-keisenä vuonna. Toimenpide lienee varsin poikkeuksellinen.

Kokonaisuudessaan kartat antavat tai vahvistavat isojakoon liittyviä tietoja ja tukea tutkimukselle.