Suomen säädöskokoelma sisältää ainakin 241 säädöstä, jotka sisältävät erityissääntelyä jul-kisen hallinnon toiminnassa muodostuvien tietojen, asiakirjojen tai tietoaineistojen säilyty-sajoista. Säilytysaikojen sääntelystä 93 % tapahtuu lain tasolla (N =224) ja 7 % asetustasoi-sesti (N = 17). Hallinnonalakohtaiasetustasoi-sesti tarkasteltuna säilytysaikasääntelyä on eniten sosiaali- ja terveysministeriön (N = 49), maa- ja metsätalousministeriön (N = 41) ja oikeusministeriön (N = 34) hallinnonaloilla, joiden osuus säilytysaikasääntelystä on vähän yli puolet (taulukko 1 ja liite).
Taulukko 1: Säilytysaikasääntelyä sisältävien säädösten lukumäärät ja suhteelliset osuudet hallin-nonaloittain.
HA N %
STM 49 20,3
MMM 41 17,0
OM 34 14,1
VM 25 10,4
SM 23 9,5
TEM 23 9,5
LVM 17 7,1
OKM 15 6,2
YM 5 2,1
PM 5 2,1
EK 3 1,2
UM 1 0,0
YHT. 241 100,0
Säilytysaikoja koskevaa sääntelyä on yhteensä ainakin 414 tiedosta, asiakirjasta tai tietoai-neistosta, joista ainakin 368 eli noin 89 % sisältää joko sääntelyn perusteella suoraan tai muutoin todennäköisesti tietosuojalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia henkilötietoja (liite, sarake Hlötiet.). Säilytysaikoja koskevasta sääntelystä noin 58 % (N = 240) koostuu rekisterikohtaisesta tai rekisteripohjaisesta sääntelystä eli erilaisissa rekistereissä (N = 203),
luetteloissa ja päiväkirjoissa (N = 19) tai tietojärjestelmissä ja tietovarannoissa (N = 18) säi-lytettävien tietojen säilytysajoista (taulukko 2 ja liite). Sääntelyn kohteena olevat tietojärjes-telmät66 sisältävät yhden tai useamman rekisterin ja tietovarannot useita rekistereitä tai tie-toaineistoja.67 Lukuun ottamatta yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) ja yritys- ja yhteisö-tietojärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (288/2001) säädettävää yritys- ja yhteisötietorekisteriä, pelastuslaissa (379/2011) säädettävää nuohousluetteloa, lääkelaissa (395/1987) säädettävää lääkkeiden hankintaa ja toimittamista koskevaa luetteloa sekä hau-taustoimilaissa (457/2003) säädettävää tuhkarekisteriä, sisältää liitteeseen 1 sisältyvä rekis-terikohtainen tai -pohjainen sääntely henkilötietoja, joten ne ovat samalla myös henkilöre-kistereitä. Lisäksi kiinteistörekisteriasetuksessa (970/1996) säädettävän kiinteistörekisterin säilyttämistä koskeva sääntely kohdistuu vain sellaisiin tietoihin, jotka eivät ole henkilötie-toja.
Taulukko 2. Säilytysaikasääntelyn lukumäärät ja suhteelliset osuudet sääntelykohteittain.
Sääntelykohde N %
Rekisteri, luettelo, päiväkirja, tietojärjestelmä, tietovaranto 240 58,3 %
Henkilötietojen käsittelyperuste 24 5,8 %
Muu asiakirja tai tieto 150 35,9 %
Yhteensä 414 100 %
EU:n tietosuojalainsäädännön uudistuksen myötä rekisteriperustaisesta erityissääntelystä on osittain luovuttu henkilötietojen käsittelyä koskevassa lainsäädännössä ja siirrytty henkilö-tietojen käsittelytarkoituksiin perustuvaan sääntelyyn (N = 24). Säilytysaikoja koskevasta sääntelystä noin 36 % (N = 150) kohdistuu muiden kuin rekisteriperustaisen tai henkilötie-tojen käsittelytarkoituksiin liittyvien tiehenkilötie-tojen tai asiakirjojen säilyttämiseen (taulukko 2 ja
66 Tiedonhallintalain 2.1 §:n 3 kohdan mukaan tietojärjestelmällä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, ohjel-mistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisjärjestelyä.
67 Valtiovarainministeriö 2017, s. 88; Voutilainen 2014, s. 38; Voutilainen 2019, s. 48. Esimerkiksi maaseu-tuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä muodostuu maaseumaaseu-tuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetun lain (284/2008) 4.1 §:n mukaan maatilojen omistajuuteen ja hallintaan liittyvistä rekistereistä, maatalouden tuke-miseen, maaseudun kehittämisen tukemiseen sekä vienti- ja sisämarkkinatukiin liittyvistä asiakasrekistereistä, tukien maksuun ja valvontaan liittyvistä rekistereistä, eläinten tunnistamiseen ja jäljitettävyyteen liittyvistä re-kistereistä sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden varmistami-seen liittyvistä rekistereistä. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetun lain 12.1 §:ssä (38/2014) ei kuitenkaan säännellä säilytysajoista rekisteriryhmäkohtaisesti vaan tietojärjestelmätasolla.
liite). Ainakin 72 % (N = 108) muiden tietojen tai asiakirjojen säilytysaikasääntelystä koh-distuu sellaisiin tietoihin tai asiakirjoihin, jotka todennäköisesti sisältävät tietosuojalainsää-dännön soveltamisalaan kuuluvia henkilötietoja (liite).68
Perusoikeuskirjan 8 artiklan 2 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyn on tapahduttava asianomaisen henkilön suostumuksella tai perustuttava lakiin. Myös perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla, millä tarkoitetaan sitä, että perusoikeuden täsmällinen sisältö määräytyy vasta lailla säätämisen jälkeen.69 Sääntelyvarauksessa70 on lainsäätäjälle osoitettu toimeksianto sekä velvollisuus säätää asi-asta lailla, jotta sääntely ei jäisi aukolliseksi.71 Tarkoituksena on lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä, rekisteröinnissä ja käyttämisessä.72 Lakiviittaus ei tarkoita sitä, että kaikista yksityiskohdista tulee säätää lailla.
Sääntelyn yksityiskohdat jäävät lainsäätäjän harkintaan. Lainsäätäjän harkintavaltaa rajoit-taa kuitenkin se, että henkilötietojen suoja sisältyy osittain yksityiselämän suojan piiriin.73
Perustuslakivaliokunta on pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina lain tasolla rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa hen-kilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa. Lailla säätämisen vaatimus on ulottunut myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla sekä mahdollisuu-desta yhdistää rekisteritietoja. Lisäksi henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn lainta-solla on tullut olla kattavaa ja yksityiskohtaista.74 Perustuslakivaliokunnan kannanotot ovat johtaneet siihen, että henkilötietojen käsittelyä sekä säilyttämistä koskeva erityissääntely on runsasta, yksityiskohtaista sekä pirstoutunutta.75
68 Liitteeseen yksi on tieto- ja asiakirjakohtaisesti merkitty, sisältävätkö ne joko sääntelyn perusteella suoraan tai muutoin todennäköisesti tietosuojalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia henkilötietoja.
69 Oikeusministeriö 2006, s. 18.
70 Sääntelyvarauksessa ei ole kyse perusoikeuden rajoittamisvaltuudesta vaan perusoikeuden käytön säänte-lystä. Viljanen 2011, s. 169.
71 Viljanen 2011, s. 165; Jyränki – Husa 2012, s. 405.
72 HE 309/1993 vp, s. 53.
73 Ks. esim. PeVL 8/1995 vp, s. 3; PeVL 51/2002 vp, s. 2; PeVL 6/2003 vp, s. 2; PeVL 19/2005 vp, s. 9.
74 Ks. esim. PeVL 25/1998 vp, s. 2; PeVL 12/2002 vp, s. 5; PeVL 14/2002 vp, s. 2; PeVL 27/2006 vp, s. 2;
PeVL 2/2008 vp, s. 2.
75 Voutilainen – Huttunen 2015, s. 77, 80.
Osassa lakitasoisista säädöksistä on säädetty henkilörekisteriin sisältyvien tietojen säilyty-sajoista vain osittain. Esimerkiksi eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain (853/2016) 7.2 §:ssä on säädetty luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisterin säilytysajoista koskien pelkästään sitä, että kiellot harjoittaa kuluttajaluottojen tarjontaa tai vertaislainanvälitystä ilman rekisteröintiä sekä eräät sanktiotiedot on poistettava rekisteristä viiden vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona kielto tai muu sanktio on määrätty.
Valmismatkaliikkeistä annetun lain (939/2008) 3 ja 4.3 §:ssä on säädetty kuluttajaviraston pitämän valmismatkaliikerekisteriin merkittyjen valmismatkaliikkeen harjoittamiskieltoja koskevien tietojen poistamisesta viiden vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona kielto on annettu. Asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain (852/2016) 9.2 §:ssä on säädetty finanssivalvonnan pitämän välittäjärekisterin säilyty-sajoista rekisteriin merkittyjen eräiden kieltojen ja seuraamusten osalta.
Osassa sääntelyä säädetään vain tiettyjen rekisterimerkintöjen poistamisesta.76 Esimerkiksi patenttilain (550/1990) 44 §:ssä säädetään patenttirekisterin käyttölupa- tai panttioikeusmer-kintöjen poistamisesta sen jälkeen, kun ne ovat lakanneet olemassa voimassa. Samalla tavoin säännellään myös mallioikeuslain (221/1971) 33 §:ssä mallirekisterin, yksinoikeudesta in-tegroidun piirin piirimalliin annetun lain (32/1991) 23.1 §:ssä piirimallirekisterin sekä hyö-dyllisyysmallioikeudesta annetun lain (800/1991) 28.1 :ssä hyödyllisyysmallirekisterin re-kisterimerkintöjen poistamisesta.
Rekisteristä poistamista koskevia säännöksiä on esimerkiksi yhdistyslain (503/1989) 41, 41a ja 41b §:ssä (497/2016), yrityskiinnityslain (634/1984) 27.1 (240/1991) ja 27.2 §:ssä (492/2015), yrityskiinnitysasetuksen (778/1985) 16 §:ssä, säätiölain (487/2015) 12 luvun 2 pykälässä, uskonnonvapauslain (453/2003,) 24 §:ssä, hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 33 §:ssä, hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen (1491/1991) 24 §:ssä, yksin-oikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun asetuksen (946/1971) 19 §:ssä sekä malli-oikeusasetuksen (252/1971) 28 §:ssä. Rekisteristä poistaminen ei tarkoita rekisterissä ole-vien tietojen tai merkintöjen poistamista, vaikka näin voi käytännössä joskus olla. Esimer-kiksi yhdistyslain 41b §:n 1 momentin mukaan yhdistys on poistettu rekisteristä, kun päätös
76 Näitä säädöksiä ei ole sisällytetty liitteeseen 1.
siitä on merkitty rekisteriin. Yrityskiinnitysasetuksen 16 §:n mukaan yrityskiinnitys ja sitä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä tekemällä poistamisesta merkintä ja päiväämällä se.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt erityisenä kysymyksenä huomiota tietojen säilytysai-kaa henkilörekistereissä koskevaan sääntelyyn, sääntelyn täsmentämiseen aikamääreellä ja enimmäismääräajalla sekä edellytyksiin säilyttää henkilötietoja pysyvästi.77 Perustuslakiva-liokunta on lisäksi edellyttänyt erityisesti arkaluonteisten tietojen säilytysajan rajaamista sii-hen, mikä on välttämätöntä sen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka vuoksi tiedot on järjestel-mään tallennettu. Sen sijaan muun tyyppisten henkilötietojen kohdalla valiokunta on suhtau-tunut sallivammin pitkiin säilytysaikoihin.78 Henkilötietojen säilytysaikojen tulee ennen kaikkea perustua henkilötietojen käsittelyn pääasialliseen käyttötarkoitukseen.79
Perustuslakivaliokunta kiinnitti perusoikeusuudistuksen jälkeen erityistä huomiota siihen, että tietojen säilytysajoista henkilörekistereissä säädetään lailla eikä asetuksenantovaltuu-tuksella, jotta lakiehdotukset on voitu käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.80 Pe-rustuslakivaliokunta on yhden kerran katsonut säilytysajoista säätämisen olevan mahdollista asetuksenantovaltuuden perusteella. Perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan ministe-riölle voidaan osoittaa valtuus antaa lakia täsmentäviä säännöksiä, jos laki sisältää perus-säännökset potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä.81 Potilaan asemasta ja oikeuk-sista annetun lain (785/1992, potilaslaki, PotL) 12.1 §:n (653/2000) sisältämien perussään-nösten mukaan potilasasiakirjat tulee säilyttää potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttami-sen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyt-tämä aika. Potilaslain 12.2 §:n (653/2000) mukaan potilasasiakirjojen säilyttämisestä sekä käyttötarkoituksen perusteella määräytyvistä säilytysajoista säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Potilasasiakirjojen säilytysajoista säädetään potilasasiakir-joista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (298/2009, potilasasiakirja-asetus) 23 ja 24 §:ssä sekä asetuksen liitteessä. Potilasasiakirjoja saa säilyttää asetuksella säädetyn
77 PeVL 11/2005 vp, s. 9; PeVL 51/2006 vp, s. 9; PeVL 25/2005 vp, s. 6; PeVL 20/2006 vp, s. 3; PeVL 51/2002 vp, s. 3; PeVL 3/2009 vp, s. 3; PeVL 54/2010 vp, s. 3; PeVL 22/2014 vp, s. 6–7; PeVL 18/2016 vp, s. 3; PeVL 31/2017 vp, s. 5–6.
78 PeVL 13/2017 vp, s. 6; PeVL 2/2018 vp, s. 6.
79 PeVL 28/2016 vp, s. 7.
80PeVL 8/1995 vp, s. 3; PeVL 7/1997 vp, s. 3; PeVL 11/1997 vp, s. 2; Viljanen 2001, s. 80; Perustuslakivalio-kunnan lausuntojen kannanotot voivat olla säätämisjärjestystä koskevia sitovia kannanottoja tai suositusluon-toisia muita kannanottoja. Saraviita 2011, s. 635–636.
81 PeVL 13/2000 vp, s. 2.
säilytysajan päätyttyä, jos se on välttämätöntä potilaan hoidon järjestämisen tai toteuttami-sen kannalta (PotL 12.2 §). Säilyttämitoteuttami-sen tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein. Potilaslain 12.3 § sisältää viittaussäännöksen arkistolakiin pysyvästi säilytettävien asiakirjojen osalta.
Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat ainoita palveluita, joiden toteuttamisessa muodostuneiden asiakirjojen säilytysajoista on säädetty kattavasti. Sosiaalihuollon asiakirjojen säilytysajoista ei kuitenkaan säännellä asetuksella, kuten potilasasiakirjojen osalta on tilanne vaan sosiaali-huollon asiakirjojen konkreettisista säilytysajoista säännellään laintasoisin säännöksin sosi-aalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015, asiakasasiakirjalaki). Oikeusmi-nisteriön laatimassa lainkirjoittajan oppaassa on esitetty asetuksenantovaltuuksien täsmälli-syys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksien tarkistuslista.82 Potilaslakiin sisältyvät potilasasiakir-jojen säilyttämistä koskevat valtuutussäännökset täyttävät lainkirjoittajan oppaan tarkistus-listassa esitetyt täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukset. Sitä vastoin vaatimus, jonka mukaan asetuksella annettavaksi tarkoitettujen säännösten pitäisi olla asialliselta merkityk-seltään asetuksen tasolle kuuluvia, ei täyty potilasasiakirjojen osalta, kun sääntelyä vertaa sosiaalihuollon asiakirjojen säilytysaikoja koskevaan sääntelyyn. Toisaalta lainkirjoittajan oppaassa esitetään valtuussäännöksen vähimmäisvaatimukseksi sitä, että säänneltäviksi tar-koitetut asiat eritellään riittävän tarkasti asetuksella.83
Potilasasiakirjojen säilytysaikojen lisäksi sähköisten potilastietojen käyttöön ja luovutuk-seen liittyvistä lokitiedoista, tartuntatautirekisterin sekä yritys- ja yhteisötunnusrekisterin säilytysajoista säännellään sekä lailla että asetuksella (taulukko 3). Sosiaali- ja terveyden-huollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007, asiakastietolaki) 5.4
§:n mukaan asiakastietojen käyttäjien käyttöoikeustiedot ja lokitiedot tulee hävittää, kun ne eivät enää ole tarpeen asiakastietojen käytön ja luovutuksen lainmukaisuuden seuraamiseksi.
Käyttöoikeus- ja lokitiedoista sekä tietojen vähimmäissäilytysajasta voidaan säätää tarkem-min sosiaali- ja terveystarkem-ministeriön asetuksella. Potilasasiakirja-asetuksen 24.1 §:n mukaan sähköisten potilastietojen käyttöön ja luovutukseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 5 §:ssä tarkoitetut lokitiedot tulee säi-lyttää eheinä ja muuttumattomina vähintään 12 vuotta niiden syntymisestä. Myös lokitiedot
82 Lainkirjoittajan opas, kohta 13.5.2 Täsmällisyys ja tarkkarajaisuus.
83 Lainkirjoittajan opas, kohta 13.5.1 Lakiin perustuvat asetuksenantovaltuudet.
ovat henkilötietoja. Lokitiedot ovat tietojärjestelmiä käyttävien henkilöiden henkilötietoja.84 Sitä vastoin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä kerättävien lokitietojen säilyt-tämisestä säädetään lain tasolla sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019, toisiolaki) 19.4. §:ssä. Lisäksi lokitietojen säilytysajoista säädetään kahdeksassa muussakin laissa, joten jo sääntelytason yhdenmukaistamisen vuoksi olisi syytä jatkossa sää-tää myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen lokitietojen säilytyksestä lain ta-solla.85
Taulukko 3: Henkilötietojen säilytysaikoja koskeva asetustasoinen sääntely.
Henkilötiedot Asetus
kuolleen henkilön yritys- ja
yhteisö-tunnus ja siihen liittyvät tiedot valtioneuvoston asetus yritys- ja yhteisötietojär-jestelmästä (244/2011)
saamelaiskäräjien vaalien vaaliasiakir-jat ja muu vaaleissa käytetty aineisto
oikeusministeriön asetus saamelaiskäräjien vaa-leissa noudatettavasta menettelystä (965/2006) potilasasiakirjat sosiaali- ja terveysministeriön asetus
potilas-asiakirjoista (298/2009) sähköisten potilastietojen käyttöön ja
luovutukseen liittyvät lokitiedot
sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasia-kirjoista (298/2009)
suostumusasiakirja valtioneuvoston asetus biopankin suostumus-asiakirjasta (643/2013)
opintosuoritukset valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkea-koulusta (282/2014)
ilmoitukset tartuntatauti-rekisterissä
valtioneuvoston asetus tartuntataudeista (146/2017)
Tartuntatautilain (1227/2016) 38 §:ssä säädetään tartuntatautirekisterin tunnistetietojen säi-lyttämisestä ja hävittämisestä ja tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen (146/2017) 15 §:ssä tartuntatauti-ilmoitusten säilytysajoista tartuntatautirekisterissä. Yritys- ja yhteisölain (244/2001) 5.3 §:ssä säädetään sellaisen yrityksen ja yhteisön sekä muun
84 HE 31/2018, s. 46.
85 Rikosasioiden tietosuojalain 19.1 §:n mukaan rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on huolehdit-tava lokitietojen säilyttämisestä automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässään suoritetusta henkilötietojen keräämisestä, muuttamisesta, kyselystä, luovuttamisesta, siirtämisestä, yhdistämisestä ja poistamisesta. Sään-nöksessä ei kuitenkaan säädetä lokitietojen säilytysajoista. Sitä vastoin rikosasioiden tietosuojalakia täydentä-vässä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019) 33.8 §:ssä säädetään lokitietojen säi-lytysajoista. Lisäksi lokitietojen säilytysajoista säädetään kirkkolain (1054/1993) 16 luvun 18 §:n 1 momen-tissa, väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 56.2
§:ssä, hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 24.2 §:ssä, hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tu-kipalveluista annetun lain (571/2016) 20.2 §:ssä, rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain (445/2017) 3.8
§:ssä (576/2019), varhaiskasvatuslain (540/2018) 72.5 §:ssä sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain (571/2019) 10.4 §:ssä.
kisteröintivelvollisen, jonka toiminta katsotaan kokonaan päättyneeksi, yhteystietojen pois-tamisesta yritys- ja yhteisötunnusrekisteristä vuoden kuluttua toiminnan päättymisestä. Yri-tys- ja yhteisöasetuksen (288/2001) 4.2 §:n mukaan yriYri-tys- ja yhteisötunnusrekisteristä voi-daan poistaa kuolleen henkilön yritys- ja yhteisötunnus ja siihen liittyvät tiedot sen jälkeen, kun kuolinvuodesta on kulunut 10 vuotta. Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 38.1 §:n mukaan koulutuskeskuksen on säilytettävä jatkokoulutuksen järjestämistä ja jatko-koulutuksen suorittaneita koskevat asiakirjat niin kauan kuin jatkokoulutuksesta annettua todistusta voidaan käyttää ammattipätevyyskortin tai ajokorttiin tehtävän ammattipätevyys-merkinnän hakemiseen. Tämän jälkeen koulutuksen suorittajia koskevat henkilötiedot on hävitettävä. Liikenteen palvelusta annetun lain 1.1.2020 voimaan tulevan 38.3 §:n (371/2019) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 38
§:ssä tarkoitettujen asiakirjojen säilyttämisajasta. Perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan puuttunut tähän asetuksenantovaltuuteen millään tavoin, vaikka jatkokoulutuksen suoritta-neita koskevat asiakirjat sisältävät henkilötietoja.86
Huolimatta siitä, että perustuslakivaliokunta on edellyttänyt henkilörekisteritietojen säilyty-saikojen lakitasoista sääntelyä, säännellään saamelaiskäräjien vaaliasiakirjojen, biopankin suostumusrekisteriin sisältyvän suostumusasiakirjan sekä poliisiammattikorkeakoulun opin-tosuoritusten säilytysajoista pelkästään asetustasoisesti (taulukko 3). Saamelaiskäräjistä an-netun lain (974/1995) 37a §:n (1279/2002) mukaan ehdokasluettelo, äänestysliput ja äänes-täneitä koskevalla merkinnällä varustettu vaaliluettelo ja muu vaaleissa käytetty aineisto säi-lytetään niin kuin siitä erikseen säädetään. Saamelaiskäräjistä annetun lain 40c §:n 1 mo-mentin 6 kohdan (1279/2002) mukaan oikeusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkem-pia säännöksiä vaaliasiakirjojen säilyttämisestä. Saamelaiskäräjien vaaleissa noudatettavasta menettelystä annetun oikeusministeriön asetuksen (965/2006) 7a §:n mukaan saamelaiskä-räjien vaalien vaaliasiakirjat ja muu vaaleissa käytetty aineisto tulee säilyttää siten, että tie-tosuoja on varmistettu. Asiakirjojen säilyttämisestä pysyvästi säädetään arkistolain 8 §:ssä.
Muut asiakirjat säilytetään, kunnes seuraavat vaalit on toimitettu, lupahakemukset ja niihin saadut vastaukset sekä määräyskirjat kuitenkin vaalilautakunnan päättämän määräajan.
86 PeVL 42/2018 vp.
Biopankkilain (688/2012, BiopL) 11.2 §:n mukaan henkilö voi antaa kirjallisen suostumuk-sen hänestä otettujen tai otettavien näytteiden säilyttämiseen biopankissa ja käyttämiseen biopankkitutkimuksessa, henkilötietojensa luovuttamiseen, häntä koskevien rekisteritietojen yhdistämiseen sekä näytteen ja näytteen yhteydessä häneltä saatujen tietojen muuhun käsit-telyyn biopankkitutkimuksen edellyttämässä laajuudessa. Suostumusasiakirjan sisällöstä, al-lekirjoittamisesta ja säilyttämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella (BiopL 11.5
§). Biopankin suostumusasiakirjasta annetun valtioneuvoston asetuksen (643/2013) 2.3 §:n mukaan suostumusasiakirja tallennetaan pysyvästi suostumusrekisteriin. Suostumusrekisteri on sähköisen tietojen käsittelyn avulla näytteiden käytön perusteen hallinnoimiseksi ja itse-määräämisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi pidettävä henkilörekisteri (BiopL 22 §). Pe-rustuslakivaliokunta ei kiinnittänyt lausunnossaan henkilötietojen säilyttämiseen asetuksen-antovaltuudella mitään huomiota.87
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun valtioneuvoston asetuksen (282/2014) 17 §:n mukaan opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa. Opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten jul-kistamisesta.Poliisiammattikorkeakoulusta annettu valtioneuvoston asetus on annettu polii-siammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) nojalla. Poliipolii-siammattikorkeakoulusta annettu laki ei kuitenkaan sisällä lainkaan asetuksenantovaltuutta arviointiperusteiden sovel-tamisesta opintosuoritukseen ja siihen liittyvästä menettelytavasta vaikka asetuksenantoval-tuuden sisältö tulisi käydä selvästi, täsmällisesti ja tarkkarajaisesti ilmi laista.88 Asetuksen-antovaltuuden puuttumisella ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan merkitystä, sillä yksilön oi-keuksia koskevana säännöksenä asiasta tulisi säätää lakitasoisesti. 89 Opintosuoritusten arvi-oinnista ja säilyttämisestä säännellään lakitasoisesti yliopistolain (558/2009) 44.1 §:ssä ja ammattikorkeakoululain (932/2014) 37.1 §:ssä.
87 PeVL 10/2012 vp.
88 Lainkirjoittajan opas, kohta 13.5 Asetuksenantovaltuudet ja niiden laatiminen – täsmällisyyden ja tarkkara-jaisuuden vaatimus.
89 HE 7/2009, vp, s. 69.