• Ei tuloksia

3. TEOREETTINEN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET

3.6. Laadullinen sisällönlähtöinen analyysi

Tämän pro gradu -tutkielman on tarkoitus selvittää, millä tavoin romanikulttuuri ilmenee Työmiehen vaimossa ja Seitsemässä veljeksessä. Olen kiinnostunut siitä, millaisia stereotypioita romaneista kyseisissä klassikkoteoksissa rakennetaan ja onko kaunokirjallisten teosten romanikuva yhtenevä aikakauden todellisuuden kanssa (1800-luvun yhteiskunta).

Tästä käsin valitsin tutkimusmenetelmäni siten, että ne pyrkivät vastaamaan kattavasti määrittämiini tutkimuskysymyksiin. (ks. Luku 1.1.)

Varsinainen tutkimusmenetelmäni rakentuu monista tekijöistä. Tutkimusaineiston analysointiin käytän laadullista sisällönlähtöistä analyysia. Sisällönlähtöisen analyysin pääfunktiona on nostaa tekstistä esille romanikulttuuriin viittaavia yksityiskohtia sekä kategorisoida yksityiskohdat laajempien sektorien alle. Laadullisen sisällönlähtöisen analyysin ensisijainen tavoite on antaa vastauksia tutkimuskysymyksiin 1.) Millaisia asioita romaniedustajista ja heidän kulttuuristaan nostetaan esille Työmiehen vaimossa ja Seitsemässä veljeksessä? 3.) Miten valtaväestön edustajat suhtautuvat kyseisissä teoksissa romanihenkilöihin ja heidän kulttuuriinsa? ja 4.) Miten romaniväestön edustajat suhtautuvat valtaväestön edustajiin kyseisissä teoksissa?

Tämän jälkeen vertaan esiin nousseita havaintojani tutkimuskirjallisuuden havaintoihin eli käytän historiallista kontekstianalyysia ja vertaan huomioitani (erityisesti romaneja koskevaan) tutkimuskirjallisuuden antamiin näkökulmiin aikakauden vallitsevaan todellisuuden ja toisaalta myös nykyisyyden suhteen, ns. komparatiivinen vertailu (ks. Luku 3.5. Historiallinen kontekstianalyysi). Olen kiinnostunut siitä, vastaako teoksissa esiin piirretty romanikuva aikakauden (1800-l) todellista romanikuvaa. Vertailun apuna hyödynnän erityisesti aiemmin esittelemiäni Canth-, Kivi- ja romanitutkimuksen aineistoja.

Laadullisessa sisällönlähtöisessä analyysissa käytän Miles ja Hubermanin (1994) aineistolähtöisen sisällönanalyysiä Tuomin ja Sarajärven (2018: 122) mukailemana versiona.

Tuomi ja Sarajärvi ovat jakaneet aineistolähtöisen sisällönanalyysin kolmivaiheiseksi analysointiprosessiksi. Analysoinnin ensimmäisessä vaiheessa tutkimuskysymykseen vastaavat sitaatit redusoidaan eli pelkistetään. Tämän jälkeen redusoidut sitaatit klusteroidaan eli ryhmitellään. Viimeiseksi klusterointien pohjalta luodaan abstrahointeja eli yläkäsitteitä.

Analysointia varten määritetään analyysiyksikkö, joka kuvaa tutkittavaa tavoitetta (Tuomi &

Sarajärvi 2018: 108 & 122–123). Tähän tutkimukseen analyysiyksiköksi valikoitui romanikulttuuri. Poimin tutkimusaineistosta ensin esille kaikki romaneihin viittaavat yksityiskohdat eli detaljit. Tämän jälkeen pala palalta analysoin sitaatit redusoinnin, klusteroinnin ja abstrahoinnin avulla. Olen kuvannut tutkimuksen aineistolähtöisen sisällönanalyysin analysointivaihetta esimerkkikuvion avulla (Kuvio 5: Aineistolähtöinen sisällönanalyysi vaiheittain toteutettuna).

KUVIO 5. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi vaiheittain toteutettuna

Kuviossa 5 olen esimerkkinä redusoinut, klusteroinut ja abstrahoinut kaksi tekstistä poimittua esimerkkisitaattia, jotka liittyvät magian ja taikuuden yläkäsitteeseen. Olen pyrkinyt tekemään kuviosta tiivistetyn esimerkin, joten siinä ei ole kuvattu kaikkia magiaan ja taikuuteen liittyviä alkuperäisiä tekstisitaatteja. Tekstisitaattien analyysin kautta esiinnousseista abstrahoiduista yläkäsitteistä olen muodostanut tämän luvun 4 (Luku 4. Romanihenkilöihin ja -kulttuuriin teoksissa liitettyjä piirteitä) alalukujen sisältöjen aihepiirit. Toisin sanoen jokainen abstrahointi toimii pohjana alaluvun nimelle ja aihepiirille. Esimerkiksi abstrahoitu yläkäsite

”nimet” muodosti oman alalukunsa eli luvun 4.1. Romanien monet nimet. Kyseisen alaluvun alle selostan kaikki huomioni, jotka redusoinnin ja klusteroinnin kautta olen tehnyt. Itsessään abstrahoinnit muodostavat alalukujen nimet (luvut 4.1.–4.11.):

4.1. Romanien monet nimet

4.2. Romaniväestön luonne ja ulkonäkö 4.3. Romaniväestön kieli

4.4. Romaniväestön harjoittamat ammatit ja työkulttuuri

4.5. Romaniväestön liikkuva elämäntapa ja maantieteellinen levinneisyys 4.6. Romaniväestöön liitetty magia ja taikuuden harjoittaminen

4.7. Romaniväestön musiikki- ja tanssikulttuuri

4.8. Romaniväestöön liitetty väkivalta, rikollisuus ja verikoston käsite 4.9. Romanien perhekulttuuri ja sukulaisuussuhteet

4.10. Muita stereotyyppisiä romanipiirteitä ja kulttuurieroja 4.11. Romaniväestön vastakkainasettelu valtaväestön suhteen

Aineistolähtöinen sisällönanalyysin avulla tutkimusaineistoa voi kuvata systemaattisesti ja objektiivisesti poimimalla tutkimusaineistosta vastauksia määritettyyn tutkimusongelmaan.

Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, joten siinä etsitään tekstin sisältämiä merkityksiä ja kuvataan valitun tekstin sisältöä sanallisessa muodossa. Sisällönanalyysissa aineisto hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja lopuksi yhdistellään tutkimusongelmaa ratkaisevaksi systemaattiseksi kokonaisuudeksi. (Tuomi & Sarajärvi 2018: 108, 117 & 122.) Tässä tutkimuksessa uusien yhteyksien luominen (romanikulttuurin punominen pienistä tekstiosista kokonaisuudeksi) mahdollistaa pikkutarkkojenkin huomioiden tekemisen ja aineiston vertaamiseen romanikulttuuriin liittyvän tutkimuskirjallisuuden kanssa. Vertaamalla tutkimusaineistoa romaneista kertovaan tutkimuskirjallisuuteen voidaan havainnoida, vastaako kaunokirjallisuuden kuva aikakauden (1800-l) todellisuutta.

Romanikulttuuriin kuuluvat elämäntapa, ammatti, tapojen noudattaminen, pukeutuminen ja romanikielen taito (Grönfors 1981: 165). Toisaalta myös yhteisöllisyys, vastuu, veljeys ja kunnioitus ovat tärkeitä elementtejä (Heikinheimo 2015: 61). Muodostin seuraavaksi analysoitavat aihepiirit sisällönlähtöisestä analyysista nousseiden teema-alueiden mukaan, mutta toisaalta olin tehnyt myös runsaan pohjatyön lukemalla romanikirjallisuutta ennalta,

mikä auttoi havaintojen tekemistä. Aivan kaikkia romanikulttuurille tyypillisiä ilmiöitä ei nostettu kaunokirjallisessa tutkimusaineistossa lainkaan esille. Esimerkiksi hevoskulttuuri jäi vähälle huomiolle, ja romanien puhtaus-käsitteeseen en löytänyt lainkaan viitteitä. Näin ollen tutkimusaineiston anti ja esiin nostama romanikuva ei tuonut esille kaikkia romanikulttuuriin liittyviä elementtejä, mitä esimerkiksi romaneja koskeva tutkimuskirjallisuus nostaa esille.

Romanien puhtaus-käsite on kuitenkin eräs romanikulttuurin keskeisimmistä etikettisäännöistä (Grönfors 1981: 172–173; Heikinheimo 2015: 16.)

Tässä tutkimuksessa redusointi, klusterointi ja abstrahointi tarjoavat ennen kaikkea analyyttisen tavan jaotella analysoitava materiaali loogisiksi kokonaisuuksiksi eli ylä- ja alakäsitteiksi (luvut 4.1.–4.11. sisältöineen). Laadullisen sisällönlähtöisen analyysin kautta mahdollistuu tutkimusaineistosta huomioiden tekeminen. Käytännössä kaikki alalukujen (4.1.–4.11.) alla oleva tarkasteltava materiaali on redusointien ja klusterointien esiin nostamista yksi kerrallaan. Lukijalle tämä ei erikseen näy, sillä tekstin liukuvoittamiseksi en erikseen puhu redusoinneista tai klusteroinneista, vaan ennemminkin ”tekstistä poimimistani havainnoista”. Näitä huomioita olen pyrkinyt vertaamaan erityisesti aikakauden (1800-l) ja toisaalta nykyhetken todellisuuden kanssa, vertaamalla huomioitani erityisesti romaneista kertoviin tutkimuskirjallisuuslähteisiin. Käytännössä jokainen alaluku (luvut 4.1.–4.11.) alkaa abstrahoinnin mukaisen aihepiirin käsittelyllä. Nostan yksi kerrallaan esille sisällönlähtöisessä analyysissa esille tulleet klusteroinnit tarkempaan tarkasteluun ja vertailuun, lisäksi tarvittaessa hyödynnän tutkimusaineistosta poimimiani suoria sitaatteja antamaan syvyyttä esiin nostamiselleni huomioille.

4. ROMANIHENKILÖIHIN JA -KULTTUURIIN TEOKSISSA LIITETTYJÄ