Koulutaustan vaikutukset historian oppimiselle

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutausta vaikuttaa opettajien mukaan suuresti siihen, miten opetusta voidaan toteuttaa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutausta voi erota Suomalaisista oppilaista suuresti, mutta tämän lisäksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutaustat eroavat myös keskenään, niin kuin jo aiemmin tutkimuksessa on kerrottu. Koulutausta riippuu oppilaan lähtömaasta, sekä perheen yhteiskunnallisesta asemasta. Haastateltava A kertoi, että historian opetus on joka maassa erilaista ja oman maan näköistä. Opettajat nostivat esille, että Lähi-Idästä tulleiden oppilaiden väliset koulutaustat voivat olla suuria, sillä osa oppilaista on käynyt yksityiskouluja, joissa oppilaat ovat saaneet hyvin laajan käsityksen historiasta, johon lukeutuu myös Euroopan historiaa. Kuitenkin monet Lähi-Idästä tulleet oppilaat ovat käyneet ainoastaan joko paikallista – tai Koraani koulua, jolloin heidän historiakäsityksensä on hyvin uskonnollisesti painottunutta, kuten jo aiemmin tutkimuksessa on esitetty. Haastateltava A kertoi, että Somaliasta, joka on ollut 30 vuotta sekasorrossa, tulleilla oppilailla on heikko tietämys historiasta ja Koraani koulu on ainoa koulu, jota he ovat käyneet. A:n mukaan historian opiskelu voi olla haastavaa sellaiselle oppilaalle, joka on tullut maasta, jossa ei ole koulutusta tai sitä on hyvin vähän, mutta tarinankerrontaa paljon, kuten Somaliassa. Tällaiselle oppilaalle historia voi näyttäytyä tarinana tai satuna kuten seuraavassa A:n esimerkissä:

”Ykskin Somalioppilas kerran kysy multa, joka oli alakoulussa ja siirty yläkouluun, [jolla oli] hyvä suomen kielen taito ja kaikki. Sitten hissan kokeeseen luettiin yhdessä, että ope, onks nää ihan totta, et onks nää satuja? Että, hän on koko alakoulun luullu et nää on satuja kaikki, nää roomalaiset ja kreikkalaiset ynnä muut, että ihan satuja. Et tää kirjakin on ihan, kun satukirja.”⁹⁸

Muissa haastatteluissa ei kuitenkaan noussut esille vastaavia tilanteita, joissa oppilaat olisivat kokeneet historian saduiksi.

Koulutaustan perusteella, jo pelkästään maahanmuuttajaluokassa, jossa ei ole ollenkaan Suomalaisia oppilaita, voivat tasoerot olla suuria. Haastateltavat ilmaisivat, että tämä on tietenkin huomioitava opetuksessa ja se tuo opettamiseen paljon haasteita. Koulutausta vaikuttaa sisällöllisten tietojen osaamisen lisäksi opiskelun taitoihin. Haastateltava B:n mukaan osalla tulleista maahanmuuttajista,

98 Opettaja A:n haastattelu 3.11.2020, Joensuu.

joilla ei ollut minkäänlaista koulutaustaa omassa kotimaassaan, täytyi opiskelussa lähteä kielen opiskelun lisäksi liikkeelle opiskelutaitojen opetuksesta. Oppilaiden koulutaustaan vaikuttaa haastateltavien mukaan se, kuinka pitkään he ovat olleet Suomessa. Suomessa syntyneet tai pitkään Suomessa olleet maahanmuuttajataustaset oppilaat pärjäävät haastateltavien mukaan historian opiskeluissa ihan samalla tavalla, kuin Suomalaisetkin oppilaat.

Kuten kielitaidonkin kohdalla, oppilaiden koulutausta vaikuttaa siihen, miten oppilaita voidaan historian oppiaineessa arvioida. Opettajat toivat esille, että arvioinnin on oltava monipuolista ja oppilaille täytyy mahdollistaa heidän osaamisensa osoittaminen esimerkiksi suullisesti. Haastateltava B kertoi huomiosta, jonka hän oli tehnyt, joka ei tullut muiden haastatteluissa ilmi, mutta joka on mielenkiintoinen. Haastateltava B kertoi, että osalla oppilaista kotimaassa koulunkäynti ei ole niinkään keskittynyt siihen, että he oppisivat, vaan siihen, että opintomenestys on hyvä. Oppilaiden on vaikeaa ymmärtää, miten arviointi tapahtuu ja miksi opettajaa ei voi lahjoa. Heidän aiemmassa opiskelukulttuurissansa kaikki keinot hyvän numeron saamiseksi, kuten lunttaaminen ja opettajan lahjominen olivat sallittuja. Haastateltava B:n mukaan oppilaiden on vaikeaa ymmärtää tätä:

” Esimerkiks joku tämmönen lunttaaminen, ni jos sanotaan et lunttaamisesta seuraa se, et kokeesta saa hylätyn, ni niitten on vaikee ymmärtää et miks?”⁹⁹

Haastateltava C nosti omassa haastattelussaan, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa on edettävä pienin tavoittein ja hitaasti. Hän kertoi kuitenkin, että suomalaisten oppilaiden kanssa täytyy nykyisin edetä pienemmin tavoittein ja hitaammin, kuin hänen opetusuransa alkuaikoina. Osa Virran tutkimuksen opettajista oli nähnyt asian hyvin samalla tavalla, kuin tämän tutkimuksen haastateltava C, eli opetuksen tahtia ja tavoitteita täytyi laskea. Myös perustaitojen opettelu nousi Virran tutkimuksessa esille.¹⁰⁰

Kaikki opettajat toivat haastattelussa ilmi, että monikulttuuriset luokat eivät aseta vain haasteita opetukseen, vaan ne myös antavat paljon lisäarvoa. Kaikissa haastatteluissa kävi ilmi, että monikulttuuriset luokat monipuolistavat ja tuovat erilaisia näkökulmia opetukseen ja keskusteluihin, erityisesti jos käsitellään heidän omia kulttuureitaan tai pakolaisuutta. Kuten jo aiemmin tässä tutkimuksessa on esitetty, monet oppilaat eivät kuitenkaan halua tuoda omaa taustaansa esille

99 Opettaja B:n haastattelu 11.11.2020, Joensuu.

100 Virta 2008, 74–82.

oppitunnilla, sillä he eivät halua erottua joukosta. Kiinnostusta omaan kulttuuriin ja sen historiaan kuitenkin on ja osa opettajista koki, että oppilaat myös kertoivat siitä mieluusti, jos saivat siihen mahdollisuuden. Haastateltava E:n mielestä tärkeintä monikulttuurisissa luokissa on kuitenkin eri kulttuureista tulevien oppilaiden välinen kanssakäyminen ja yhdessä tekeminen. Hänen mukaansa tämä on paras keino pienentää ja estää ennakkoluulojen syntymistä. Myös C:llä oli samankaltaisia näkemyksiä, ja hänen mukaansa pidempään maassa olleet ovat ystävystyneet Suomalaisten kanssa, mikä vähentää ennakkoluuloja. Hänen mukaansa mitä enemmän maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat tekemisissä Suomalaisten oppilaiden kanssa sitä helpompaa ja luontevampaa siitä tulee.

Talib on tutkimuksessaan esittänyt saman kaltaisia näkemyksiä. Kielitaito paranee ja kielen oppiminen nopeutuu, kun maahanmuuttajataustainen oppilas on kanssakäymisessä suomea äidinkielenään puhuvien ihmisten kanssa. Hänen mukaansa on tärkeää, että maahanmuuttajataustaisella nuorella on ystävyyssuhteita oman etnisen ryhmän kanssa, mutta myös kansallista tai muita kulttuureja edustavien henkilöiden kanssa. Tämä tukee myös haastatteluihin osallistuneiden opettajien näkemyksiä siitä, että kanssakäyminen maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten välillä on tärkeää. ¹⁰¹

Opettajien haastatteluista kävi ilmi, että oppilaiden koulutaustalla ja historian tietämyksellä on suuri rooli siinä mitä heille voi opettaa. Haastavan asiasta tekee se, että oppilailla on niin erilaiset koulutaustat ja lähtötasot. Osa oppilaista on opiskellut paljon historiaa ja tietää paljon Euroopan historiasta. Toisaalta osa oppilaista ei ole käynyt koskaan koulua tai ainut koulu, jota on käyty, on ollut Koraani koulu, jolloin historiakäsitys pohjautuu uskontoon ja oppilaan kanssa täytyy harjoitella koulunkäynnin taitoja.

Virran tutkimuksessa oppilaiden suhtautuminen oman kulttuurin historian opetukseen oli ristiriitaista.

Oppilailla oli kiinnostusta oman kulttuurinsa historiaan ja osa toi mielellään omaa kulttuuriaan esille.

Osa oppilaista eivät välttämättä halunneet tuoda taustaansa esille, sillä he pelkäsivät erottuvansa joukosta.¹⁰² Oman tutkimukseni tutkimustulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, sillä tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilaat ovat opettajien mielestä kiinnostuneita oman maansa historiasta. Osa oppilaista haluaa jakaa omia kokemuksiaan, omaa kulttuuria ja historiaa. Osa oppilaista ei kuitenkaan halua tuoda omaa taustaansa ilmi, sillä he pelkäävät erottuvansa joukosta. Osalle oppilaista on

101 Talib; Lipponen 2008, 128–129.

102 Virta 2008, 136–138.

helpompaa kertoa omasta historiastaan vain opettajalle, ei koko luokalle. Kaikki opettajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että monikulttuuriset luokat ovat monipuolistaneet luokan keskusteluja ja tuoneet siten lisäarvoa opetukseen.