Kotoa ja kotimaasta tullut historiakäsitys

Haastatteluiden yhtenä tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajaoppilaiden kotoa tullutta historiakäsitystä, mutta haastatteluissa nousi esille, että tämä on haastavaa. Haastatteluissa nousi kuitenkin esille eri kulttuurien vaikutukset historiakäsitykseen sekä kouluntaustan vaikutukset historiakäsitykseen. Koulutaustaa tullaan käsittelemään vielä lisää luvussa 5.2. mutta sen sivuuttaminen tässä vaiheessa on mahdotonta, joten tässä kappaleessa pyritään keskittymään koulutaustan ja historiakäsityksen väliseen yhteyteen. Kappaleessa 5.2 keskitytään puolestaan käsittelemään koulutaustan vaikutusta historian opiskeluun. Kotoa tulleen historiakäsityksen osalta opettajilla oli eriäviä näkemyksiä.

69 Opettaja C:n haastattelu 4.11.2020, Microsoft Teams.

70 Talib 2002, 52.

Arja Virta on omassa tutkimuksessaan yhdistelyt monia eri lähteitä ja niiden pohjalta tiivistänyt historiakuvan muodostumisen. Historiakuva ei pohjaudu pelkästään koulun historian opetukseen, vaikka se onkin muodostumisessa keskeisessä roolissa. Suuri merkitys on kuitenkin myös yhteiskunnassa ja perhepiirissä vallitsevilla arvostuksilla, medialla ja arjen historiakulttuureilla.⁷¹

Haastateltava A:n mielestä historiakäsitys riippui vahvasti, siitä mistä kulttuurista oppilas oli tullut Suomeen. Lähi-Idästä tulleilla oppilailla historiakäsitys pohjautuu uskontoon, Afrikassa historiakäsitys on islamilaisessa Somaliassa uskontoon pohjautuvaa, kun taas esimerkiksi Kongossa ja Keniassa siirtomaavallan aikojen vuoksi eurooppalaista historiakäsitystä. Aasiasta tulleilla on vahva käsitys omasta historiasta, mutta sitä ei haluta tuoda esille. B puolestaan kertoi historiakäsityksen olevan yksilökohtaista ja riippuvaista kiinnostuksesta historiaan sekä uskonnosta.

Hänen mukaansa osa on hyvin kiinnostuneita ja seuraavat ahkerasti esimerkiksi historiallisia dokumentteja. Historiasta kiinnostuneilla oppilailla on siis hyvinkin kattava käsitys historiasta. Tämä voi toki johtua myös siitä, että B opettaa aikuisperusopetusta, jolloin oppilailla on huomattavasti enemmän ikää kuin yläkouluikäisellä. C:n haastattelusta kävi ilmi, että historiakäsitys riippuu oppilaan koulutaustasta ja vanhempien koulutaustasta. Historiakäsitys ei kuitenkaan hänen mukaansa tule koulussa esille ja oppilaat ovat mieluummin hiljaa. Haastateltava D kertoi, että oman maan historiasta tiedetään paljon ja siitä halutaan kertoa. Tietoisuus riippuu kuitenkin uskonnosta ja koulutaustasta. E:n mukaan tunneilla on ollut viitteitä siitä, että historiasta on puhuttu kotona.

Islamilaisista kulttuureista tulleiden oppilaiden kohdalla opettajat puhuivat islaminuskon vaikutuksesta oppilaiden historiakäsitykseen. Neljässä haastattelussa viidestä tuli esille uskonnon voimakas vaikutus historiakäsitykseen. Opettajien mukaan suurimmalla osalla islamilaisesta kulttuurista tulevista oppilaista historiakäsitys on uskonnollista historiaa. Islamissa ei ole eritelty historiaa ja uskontoa keskenään samalla tavalla, kun länsimaisessa kulttuurissa, vaan kaikki määräytyy uskonnon kautta. Opettaja A kuvaa tilannetta näin:

”Islamilaisen kulttuuriperimän piirissä elävien ihmisten [elämässä] kaikki määrittyy islamin kautta. [--] Ja sillon kaikki mikä on oikein ja mikä on väärin, se määrittyy [tauko].

Kyseenalaistaminen on kiellettyä, koska kyseenalaistaminen on epäilyä ja epäily väärin. Et se on hyvin vaikeaa sanoa, et mikä on mitäkin. Ja sitten nää ihmiset, jotka tulee, vaikka Iranista, joka on poliittisen islamilaisen vallan alla, niin ei he erota sitä politiikkaa ja

71 Virta 2008, 15.

uskontoa. Se on yks ja sama soppa koko juttu. Et sillä tavalla, kun me erotellaan, et tämä on kodissa tulevaa ja tämä on tämmösä. Jos me ajatellaan, vaikka ihmisiä, jotka tulee Iranista tai Somaliasta, ni kyllä he sellasien diktatuurivaltojen alta on tulleet, että uskonnollinen valta on niin vahva et ei siellä kotona uskalleta kyseenalaistaa mitään.”⁷²

Talibin mukaan Islamilaisessa kulttuuri-identiteetissä on juuri samoja piirteitä, kuin opettajien haastatteluissa esittämissä näkökulmissa. Hänen mukaansa islamilainen kulttuuri-identiteetti ei ole yksi ja sama kaikilla, vaan kulttuuri-identiteettejä on yhtä monta, kuin islamilaisia maita. Hänen mukaansa islamin käytännöllisyys ja Koraanin selkeät käyttäytymisohjeet, joita tulkitaan kirjaimellisesti voivat aiheuttaa koulussa hämmentäviä tilanteita. islamin uskossa Koraanin ohjeistuksia totellaan kyseenalaistamatta ja se voi aiheuttaa ristiriitaisuuksia koulussa.⁷³

Myös haastateltavat B, C ja D kertoivat haastatteluissa samanlaista uskonnon vaikutuksesta historiakäsitykseen. Uskonnon hallitseva rooli näkyy historiakäsityksessä myös ajan hahmottamisena. Haastatteluissa kävi ilmi, että Islamilaisessa kulttuurissa ei hahmoteta ajallista kehitystä samalla tavalla, kuin länsimaisessa historiakäsityksessä. Erityisesti A ja B, jotka molemmat opettavat maahanmuuttajaluokkia olivat tehneet tämän huomion. A kuvasi asiaa näin:

”[--] aika, on tosi vaikea hahmottaa. Varsinkin kun se ei täsmää siihen, että koko maailma ei alkanutkaan Mohammedin syntymästä vaan sitä olikin elämää monta tuhatta vuotta ennen.

” ja ” [--] negatiivisten lukujen ymmärtäminen on monille tosi hankala, niin sit just se, että, vuonna yks ennen kristusta on lähempänä, kun tuhat.”⁷⁴

Vastaavanlaisista ajan hahmottamisen haasteista kertoi haastateltava B:

”[--] yhen toisen opettajan kanssa juteltiin, jolla on paljon pidempi tausta, niin kertoi tehneensä tälläsen havainnon, että joillakin se on nimenomaan sitä, että historia on tavallaan alkanu sieltä uskonnon myyttisen tarun mukaisesti. Et se historiakäsitys pohjaa siihen. Et voi tulla täysin yllätyksenä et maailma oli olemassa ennen sitä.”⁷⁵

72 Opettaja A:n haastattelu 3.11.2020, Joensuu.

73 Talib 2002, 62–64.

74 Opettaja A:n haastattelu 3.11.2020, Joensuu.

75 Opettaja B:n haastattelu 11.11.2020, Joensuu.

Myös Haastateltava E kertoi, että ajan hahmottaminen voi olla haastavaa, mutta hän korosti, että se on haastavaa kaikille. Aiemmassa tutkimuksessa ajan hahmottamiseen ei olla paljoa keskitytty samoin, kuten opettajat näissä haastatteluissa. Aiemmassa tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että osissa kulttuureissa aikaa ei käsitetä samalla tavalla lineaarisesti etenevänä jatkumona, niin kuin länsimaissa.⁷⁶ Erilainen käsitys ajasta voi olla varmasti yksi syy siihen, että oppilaiden on hankalaa hahmottaa ajan käsitteitä ja jatkumoa. Viran tutkimuksessa nousi esille saman kaltainen näkökulma aikakäsityksestä ja sen yhteydestä koulutaustaan. Osa hänen tutkimuksensa opettajista olivat huomanneet, että on tärkeää selvittää oppilaan pohjatiedot ja opiskeluvalmiudet, sillä osa oppilaista ei ole käynyt koulua kotimaassaan. Näin ollen oppilaan pohjatiedot ja juuri aikakäsitys voi olla erilainen, sillä eri kulttuureissa on erilainen aikakäsitys.⁷⁷

Haastateltavista kolme viidestä nosti esille Koraani koulujen vaikutuksen Islamilaisista maista tulleiden oppilaiden historiakäsitykseen. Haastateltava D:n haastattelussa nousi esille, että hän on jopa törmännyt tapaukseen, jossa Koraani koulussa oli opetettu maapallon olevan litteä.

Haastatteluissa nousi esille useita vastaavia kertoja, joissa länsimaisen historiankäsityksen ja oman uskontovaikutteisen historiakäsityksen välinen vastakkainasettelu aiheuttaa oppilaille hämmennystä.

Haastateltava A kertoi, että oppilaille on haastavaa, kun länsimainen historiakäsitys haastaa heidän uskontoaan. Opettaja A mainitsee esimerkeiksi sen, että oppilaille tulee yllätyksenä, ettei Islam ollutkaan ensimmäinen uskonto ja ettei arabian kieli ole ensimmäinen kieli. B puolestaan kertoi, että oppilaille tulee yllätyksenä, ettei maailma olekaan alkanut uskonnon myyttisten kertomusten mukaan.

Koulutustaustan vaikutus korostuu kaikissa haastatteluissa historiakäsityksen kohdalla.

Koulutaustaan vaikuttaa oma koulutausta ja vanhempien koulutausta. Koraani koulun käyminen näkyy historiakäsityksen uskonnollisuutena, mutta osa islamilaisista maista tulleista oppilaista, on käynyt yksityiskoulua, jolloin heillä voi olla hyvinkin pitkälti eurooppalainen tai länsimainen historiakäsitys. Koulutausta vaikuttaakin siis kaikkien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden historiakäsitykseen, eikä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden historiakäsitystä voida niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Oma tai vanhempien repaleinen ja traumaattinen menneisyys kotimaassa voi aiheuttaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille haasteita oman identiteetin ja historiakäsityksen muovaamiseen. Haastateltava A kertoi, kuinka oli tavannut vanhan oppilaansa, joka oli kertonut, että

76 Talib 1999, 28–31.

77 Virta 2008, 81.

hänen isänsä oli suostunut kertomaan Vietnamin sodasta ja siitä miksi he joutuivat pakolaisisiksi vasta, kun entinen oppilas oli ollut 30-vuotias. Tällainen tiedon puute omasta taustastaan voi aiheuttaa oppilaalle haasteita identiteetin luomiseen:

”Niin se on tietenkin niin kokonaisvaltanen asia et jollakin tavalla hahmottaa [tauko]. Et jonkin laisen käsityksen muodostaminen on hämmentävää. Ja moni kokee sen todella…

Siinä käydään todella vahvoja identiteetti ja psyykepuolen prosesseja, kuka mä olen ja mistä mä tulen ja mikä se todellisuus on.”⁷⁸

Arja Virran tutkimuksessa oli havaittu saman kaltaisia viitteitä, siitä, etteivät vanhemmat halua kertoa lapsilleen sodista tai kriiseistä.⁷⁹ Talibin mukaan oman taustan tietäminen on tärkeää yksilön minuuden rakentamiselle, vaikka se olisikin kipeä tai ristiriitainen. Hänen mukaansa tärkeintä on, että vanhemmat pitävät yllä omaa kulttuuriperinnettään, sillä se auttaa lasta sopeutumaan uuteen kulttuuriin ja suojaa ulkopuolisilta syrjintäkokemuksilta.⁸⁰