Kielitaidon merkitys historian oppimisessa

5.1. Kielitaidon merkitys historian oppimisessa

Kielitaito ja sen vaikutukset historian oppimiseen olivat kaikkien haastattelujen keskiössä. Kaikki opettajat olivat ehdottomasti sitä mieltä, että kielitaito on tärkeimmässä roolissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden historian opetuksessa. Opettajien mukaan kielitaidon merkitys korostuu historian opetuksessa, sillä historiassa on paljon erilaisia käsitteitä, tekstiaineistoa ja vanhoja dokumentteja, joissa voi olla esimerkiksi vanhaa suomen kieltä. Esimerkiksi Haastateltava E:n mielestä:

” Kielitaitohan on se kaikista oleellisin juttu, siinä mielessä, että historia on [--] siinä on paljon tällästä tekstiaineistoa ja se voi olla käsitteellistä ja pyörii yleensä silleen et yksi käsite selittää jotain ajanjaksoa, mitä vaikka tekstissä syvennetään. Se on aika hankala.”⁸⁷

Kaikissa haastatteluissa nousi esille se, että historian tunnit eivät ole siis maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla pelkästään historian opiskelua vaan myös kielen opettelua. Opettajat nostivatkin esille, että kielenopetusta ei voida sysätä ainoastaan S2-opettajan vastuulle, vaan kaikki opettajat ovat myös kielenopettajia. Tämä nousi esille sekä kolmen maahanmuuttajaopettajan A, B ja D, että kahden yläasteen aineenopettajan C ja E haastatteluissa.

87 Opettaja E:n haastattelu 10.2.2021, Microsoft Teams.

Kielenoppimisen tärkeys nousi esille myös aiemmassa tutkimuksessa ja Korpelan mukaan maahanmuuttajaoppilaiden mahdollisuus tulla yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi on riippuvainen kielitaidosta. Tämän saavutettavuuden takaamiseksi on oltava korkeatasoinen Suomi – tai Ruotsi toisena kielenä opetus.⁸⁸ Perttula on puolestaan sitä mieltä, että valmistavan opetuksen aikana kaikissa aineissa pääpaino on kielen opiskelussa.⁸⁹ Haastateltavien mukaan tämä kielen opiskelun korostaminen jatkuu vielä valmistavan opetuksenkin jälkeen.

Kielitaidonkin kohdalla kävi haastatteluissa ilmi, että oppilaiden väliset tasoerot ovat suuria. Hyvän koulutaustan omaavat oppilaat voivat osata hyvin englantia saapuessaan Suomeen, mutta koulua käymättömät oppilaat eivät osaa välttämättä kirjoittaa ja oman kielen sanasto on suppea.

Haastateltava A:

” Ja meillä on tämmönen kummallinen käsitys tai ajatus, että jokaisella ihmisellä on oman äidinkielensä täydellinen sanasto päässään ja me unohdetaan se, että meidän sanasto on opittua. [--] Saatikka sitten, jos nuorella on hyvin repaleinen tausta, koulunkäyntitausta heikko, omassa kielessä ei oo opiskellu oppiaineita, ei ole niitä sanoja edes omassa äidinkielessään.”⁹⁰

Haastateltavat kertoivat myös, että todella suuri osa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden energiasta menee opetuksen kääntämiseen omalle kielelle. Haastateltava A:

” -- vuoden valmistavan opetuksen jälkeen, jos ajatellaan, että sanavarasto on noin tuhannen sanan, tuhannen viidensadan sanan tasolla. -- Ja sit tämmönen opiskelija istuu tunnilla ja hän kääntää koko ajan omalle äidinkielelleen. -- Eli oppilas istuu tunnilla ja yrittää epätoivoisesti kääntää. -- joku häirikkö hyppii siellä. Sä käännät pään, sun koko maailma kääntyy sun omalle äidinkielelle, ja kun sä käännät pään takasin opettajaan päin, sä et enää tajua yhtään missä mennään. Se loppu tunti voi mennä ihan ohi.”⁹¹

A kertoikin, että monien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulupäivät koostuvat useista vastaavista oppitunneista, mikä aiheuttaa oppilaille stressiä. Näin ollen historian tunnit voivat olla

88 Korpela 2005, 29–30.

89 Perttula 2005, 70–71.

90 Opettaja A:n haastattelu 3.11.2020, Joensuu.

91 Opettaja A:n haastattelu 3.11.2020, Joensuu.

osalle oppilaista vain tilaisuuksia istua hiljaa ja ajatella omia asioita. Vastaavia huomiota olivat tehneet muutkin opettajat ja esimerkiksi B kertoi omalle kielelle kääntämisen hidastavan oppilaiden opiskelua. Erityisesti A:n ja B:n haastatteluissa kävi ilmi, että aikuisten kanssa käsitteiden avaaminen voi olla englanniksi helpompaa, jos opiskelijat osaavat englantia. Haastatteluista kävi kuitenkin ilmi, että usein luokan ainut yhteinen kieli, jolla voidaan opettaa, on Suomi, sillä monet maahanmuuttajataustaiset oppilaat eivät osaa englantia, varsinkaan heikomman koulutaustan omaavat oppilaat.

Virran tutkimuksessa kävi ilmi, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokivat historian opiskelun vaikeuden suurimmaksi syyksi juuri kielitaidon.⁹² Samankaltaisia viitteitä ilmeni myös Vänttisen tutkimuksessa, sillä osa S2 oppilaista kokivat kirjallisiin tehtäviin vastaamisen haastavaksi kielellisten haasteiden vuoksi.⁹³ Kielitaidon merkitys on siis selvästi historian opiskelulle todella tärkeää.

Opettajat esittivät haastatteluissa erilaisia tapoja helpottaa oppilaiden opiskelua. Yksi tällainen keino, joka nousi esille kaikissa haastatteluissa, oli käsitteiden tarkka ja yksityiskohtainen avaaminen.

Neljässä haastattelussa käsi ilmi, että oppilaiden kanssa on tehty erilaisia käsite- tai avainsanalistoja helpottamaan opiskelua. Haastateltava D kertoi kuitenkin, että kirjoista löytyvät käsitteiden tummennukset, jotka on selvennetty kirjan lopussa, eivät auta maahanmuuttajaoppilaiden kanssa ollenkaan. Tämän vuoksi opetus ei voi olla vain tekstin lukemista ja sen pohjalta tehtävien tekoa.

Opettajat painottivatkin haastatteluissa tuntien rakentamista, siten, että se tukisi mahdollisimman hyvin monikulttuurista luokka, jossa oppilaiden väliset kielelliset tasoerot ovat mahdollisesti suuria.

Opettajien mukaan tunnit eivät voi olla ”kalvosulkeisia”, eli opettajajohtoista opetusta, jossa oppilas on vain kuuntelijan roolissa. Haastateltava B kertoi, että tuntien rakenne on suunniteltava niin, että oppilaiden yksilölliselle ohjaukselle jää runsaasti aikaa. Hänen mukaansa maahanmuuttajataustaiset oppilaat tarvitsevat enemmän yksilöllistä ohjausta, kuin suomalaiset oppilaat. Haastateltava E korosti historian tuntien monipuolisuutta ja taitopainotteista opetusta, jolloin heikomman kielitaidon omaavat oppilaat pääsisivät myös hyödyntämään ja näyttämään osaamistaan. Vänttisen tutkimuksessa kävi ilmi, ettei oppilaiden taitotasoissa näy juurikaan eroja suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden ja S2 oppilaiden välillä⁹⁴. Tämä tukee opettajien näkemystä taitopainotteisen historian opetuksen

92 Virta 2008, 133–135.

93 Vänttinen 2009, 241–243.

94 Vänttinen 2009, 241–243.

hyödyistä. Virran tutkimuksessa osa opettajista esitti saman kaltaisia näkemyksiä kuin haastateltava B, eli yksilöllisen ohjauksen tarve on maahanmuuttajataustaisilla oppilailla suurempi.⁹⁵

Virran tutkimuksessa opettajat kertoivat hyvin samankaltaisia näkemyksiä monikulttuuristen luokkien opetuksesta. Opettajat kertoivat hänen tutkimuksessaan, että ovat pelkistäneet ja karsineet aiheita sekä pyrkineet löytämään liitoskohtia oppilaiden omiin taustoihin ja lähtökohtiin. Virran tutkimuksessa nousi myös esille oppilaiden yksilölliset erot, jota tähän tutkimukseen osallistuneet haastateltavat korostivat. Keskeisimmäksi opetuksen ongelmaksi opettajat nostivat Virran tutkimuksessa kielelliset haasteet.⁹⁶

Useammassa haastattelussa nousi esille apuresurssit eli erityisopettajat ja tulkit, jotka voivat auttaa oppilaita opiskelussa tunneilla. A, B ja D, eli maahanmuuttajaopettajat nostivat esille, että tulkin hyödyntäminen on ollut välillä mahdollista oppitunneilla, mikä on hyödyttänyt huomattavasti. C kertoi, että ohjaajaresurssia toivoisi olevan enemmän, sillä siitä on paljon hyötyä. Haastateltava E:n mukaan parasta kielenopettelua, on oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, sillä he opettavat samalla toisiaan huomaamattaan. Erityisopettajaresurssit, menevät kuitenkin hänen mukaansa ”tärkeämmille aineille”. Kielelliset haasteet vaikuttavat myös historian opetuksen arviointiin. Opetuksen arvioinnin tulisi opettajien mukaan olla monipuolista ja erityisesti kokeissa oppilaiden on annettu vastata suullisesti, sillä usein oppilaat osaavat ilmaista itseään paremmin suullisesti, kuin kirjallisesti.

Kaikkien haastateltavien opettajien yhtenäinen näkemys oli se, että kielitaito on ratkaisevassa roolissa historian opiskelussa. Myös Virta on saanut omassa tutkimuksessaan samanlaisen tuloksen.⁹⁷ Kielitaito korostuu opettajien mukaan historiassa sen runsaiden käsitteiden ja monipuolisten aineistojen sekä tekstien vuoksi. Opettajat korostivatkin, että historian tunnit ovat maahanmuuttajataustaisille oppilaille myös kielenopettelua. Opettajien haastatteluista kävi ilmi, että kielitaidon puutteet hidastavat opiskelua ja aiheuttavat stressiä. Tämän vuoksi opettajat painottivat monipuolisten tuntien ja arvioinnin tärkeyttä, jotta myös heikommalla kielitaidolla varustetut oppilaat pääsevät osoittamaan osaamistaan.

95 Virta 2008, 82.

96 Virta 2008, 74–78.

97 Virta 2008, 133–135.