6 Esiopetuksen toimintakulttuurin toiminnalliset lähtökohdat
6.3 Koulun esiopetusluokan toiminnallisten lähtökohtien kuvailu ja tulkinta
6.3.2 Koulun esiopetusluokan toimintaympäristö
Koulun yhteydessä toimiva esiopetusluokka (TR 3) oli hallinnollisesti osa päiväkotia, joka sijaitsi noin puolen kilometrin päässä esikoulusta. Päiväko-dissa oli yksi alle 3-vuotiaiden, yksi 3–4 -vuotiaiden ja yksi 4–5 -vuotiaiden lasten ryhmä, lapsia oli yhteensä 45. Esikoulu eli esiopetusluokka toimi 161 oppilaan ala-asteen tiloissa. Koulurakennus oli yksikerroksinen kivirakennus, jota ympäröi yhdeltä sivulta koulun oma piha. Esiopetusluokalla oli omassa käytössään kaksi vierekkäistä luokkahuonetta, jotka sijaitsivat kouluraken-nuksen toisessa päädyssä (Liite 7). Päinvastoin kuin päiväkotien ryhmillä koulun esiopetusluokalla ei ollut lainkaan mitään erillisiä pieniä tiloja kahden luokkahuoneen lisäksi. Molemmissa luokkahuoneissa oli ikkunaseinä ja sitä vastapäätä oleva tiilinen oviseinä vesipisteineen. Ovesta pääsi eteiseen. Yh-dellä seinällä oli liitutaulu ja sitä vastapäinen seinä oli luokan tiilinen takasei-nä, johon oli kiinnitetty molemmissa luokissa lasten maalauksia. Molemmis-sa luokisMolemmis-sa kahden seinän rajaan oli kiinnitetty aakkoskirjaimet symbolikuvi-neen.
Luokkahuoneet olivat 59,9 m2 ja 40m2 suuruiset. Suuremmassa luokassa pidettiin ryhmän lasten yhteinen aamukokous. Kutsun tätä isompaa tilaa jatkossa opetusluokaksi ja toista pienempää luokkaa leikkiluokaksi.
Kalustei-na opetusluokassa oli takaseinän edustalla pitkä puinen pöytä ja sen ympärillä muutamia tuoleja. Eteiseen menevän oven viereen oli puisin kirjahyllyin erotettu pieni tila, joka syksyllä oli leikkinurkkauksena ja keväällä sohvalli-sena lukutilana. Hyllyillä oli kirjoja ja pelejä, luokkaan päin avautuvalla hyllyllä esiopetuskansiot sekä kyniä, saksia ja muuta opetusmateriaalia. Lu-kutilan toisella puolella oli muutama lasten kokoinen puutuoli. Ikkunan edes-sä oli kirjoitustaso, jossa oli lasten käytösedes-sä oleva tietokone, sekä sohva ja sen edessä matto. Luokassa oli runsaasti lattiatilaa liitutauluseinän edessä.
Huolimatta suurempaan luokkaan organisoidusta lukunurkkauksesta tai luok-kahuoneiden seinän rajaan kiinnitetyistä aakkoskirjaimista ei oppimisympä-ristö erityisemmin herättänyt lasten kiinnostusta sanoja tai lukemista kohtaan.
(Liite 8a)
Toisen luokan eli leikkiluokan kalusteina oli oviseinällä puinen kolmi-osainen kirjahylly, jossa säilytettiin piirustus- ja askartelumateriaalia sekä muutakin sekalaista tavaraa. Kirjahyllystä pituussuuntaan oli sijoitettu puinen pöytä ja sen ympärille tuolit. Syksyllä puinen pöytä oli yksiosainen ja ke-väällä pöytiä oli kaksi peräkkäin, syksyllä ikkunan edessä oli pirttipöytä, joka liitettiin keväällä toisen pöydän perään ja näin muodostui pitkä yhtenäinen pöytätila. Ikkunaseinän ja pitkän takaseinän kulmauksessa oli ruskea sametti-paloista koostuva kulmasohva ja sen edessä oli pieni matto. Lisäksi leikki-luokassa oli puinen lasiovinen kaappi, jossa säilytettiin arvokkaampaa ope-tusmateriaalia sekä liitutaulun ja vesipisteen kulmauksessa neljä lasten pul-pettia. Lattiatilaa leikkiluokassa ei ollut yhtä paljon kuin opetusluokassa.
Lähes kaikki molempien luokkien kalusteet olivat normaalikokoisia, poik-keuksena oli vain muutama lasten tuoli opetusluokassa ja pulpetit leikkihuo-neessa. Esiopetusluokan (TR 3) omille luokkahuoneille oli tunnusomaista sekaisuus: tavaroita oli hyllyillä, sohvilla, tuoleilla ja pöydillä sikin sokin molemmissa huoneissa. (Liite 8b)
Lapset tulivat luokkiin 6-luokkalaisten kanssa samasta ulko-ovesta. Pie-ni märkäeteinen ja isohko eteisaula olivat yhteiset koulun vanhimpien oppi-laiden kanssa. Lapset jättivät jalkineensa märkäeteiseen ja eteisaulassa heillä oli jokaisella oma naulakkopaikkansa. Märkäeteisen vieressä esiopetusluokan lapsilla oli käytössään pari omaa WC:tä, joita ei ollut suunniteltu päiväkotien tapaan erityisesti pienten lasten käyttöön. Eteisaulaa ei käytetty muuhun kuin pukeutumisiin ja riisuutumisiin, sillä muu toiminta olisi voinut häiritä 6-luokkalaisten opiskelua. Esiopetusluokalla oli muun koulun kanssa yhteisessä käytössä eteisen lisäksi ruokala ja liikuntasali. Ruokala sijaitsi aivan eteisau-lan vieressä ja siellä oli tarjoilutiski ja pitkät ruokapöydät. Koulun yhteinen
liikuntasali, joka oli esiopetusluokan käytössä kerran viikossa, sijaitsi koulun toisessa päässä ja sinne lapset kulkivat koulun käytäviä pitkin. Liikuntasali oli tyypillinen koulujen liikuntatila, jossa oli lattiaan maalattu rajat pallope-lejä varten, katosta roikkuivat köydet, paria seinää peitti puolapuut ja vastak-kaisilla seinillä oli koripallomaalit. Liikuntasalin yhteydessä oli erikseen tytöille ja pojille pukeutumistilat sekä suuri liikuntavälinevarasto, myös nämä olivat esiopetusluokan käytössä.
Koulun esiopetusluokalla ei ollut käytössään pientiloja ja erilaisia toi-mintapisteitäkin oli vähän. Lapsilla ei ollut myöskään omia paikkoja luokka-huoneissa, vaan kaikki tila on yhteistä ja sitä käytettiin varsin avoimesti.
Opettajan ohjaama toiminta tapahtui pääsääntöisesti opetusluokassa ja siellä lapset toimivat useimmiten lattialla istuen ohjeiden mukaisesti. Vapaan toi-minnan aikana opetusluokan leikki- ja lukunurkkaus houkutteli niin tyttöjä kuin poikia. Leikkihuoneen palasohvan olivat pojat omineet omaksi toimin-tapaikakseen, tytöt sen sijaan työskentelivät leikkihuoneen pitkällä pöydällä piirrellen, askarrellen ja pelaten. Koulun liikuntasali tarjosi kaikille lapsille mieluisan mahdollisuuden liikuntaan ja leikkiin.
Luokan omat tilat muuttuivat hieman toiminnallisesti seurattuna luku-vuonna. Opetusluokassa leikkinurkkaus muuttui lukutilaksi ja leikkiluokassa työskentelypöytätilaa yhtenäistettiin ja pidennettiin. Koulun esiopetusluokan (TR 3) omia tiloja ei järjestetty päivittäin samanlaisiksi, vaan tilat jätettiin siihen kuntoon, mihin ne jäivät toiminnan loppuessa. Näin toimintoja saatet-tiin jatkaa myöhemmin esimerkiksi ruokailun jälkeen tai seuraavana päivänä.
Vain suurimmat huonekalut, kuten pöydät ja leikkihuoneen samettisohva laitettiin omille paikoilleen päivän päätteeksi ja lattiatilat vapaiksi siivousta varten. Sen sijaan pöytien ja sohvien päällystät saattoivat olla täynnä tavaraa päivän loputtua. Oppimisympäristöstä näkyi, millaista toimintaa oli ollut tai millainen toiminta oli kesken. Esiopetusluokan (TR 3) toiminnan sisällöille oli ominaista pitkäkestoiset teemat ja tämä näkyi oppimisympäristöstä. Kun alkusyksyllä esiopetusluokassa oli savityöprojekti, jolloin opetusluokan pöytä oli peitetty vahakankaalla ja tarvittavaa materiaalia oli pöydällä ja muuallakin esillä usean viikon ajan, niin koko aikana ei opetusluokkaa järjestetty teemaa edeltävään järjestykseen. Ohjattu toiminta alkoi päivittäin opetusluokassa aamukokouksella, jolloin lapset istuivat lattialla liitutaulun edessä. Tämä lattiatila olikin aina avoin. (Liite 8a)
Koulun esiopetusluokassa (TR 3) suosittiin lasten keskinäistä vuorovai-kutusta ja kommunikaatiota myös opettajan ohjaaman toiminnan aikana. Niin koko ryhmän ohjauksen kuin eriytetyn toiminnan aikana opettaja suuntasi
ohjauksensa etupäässä lasten yhteistoiminnallisille ryhmille. Vilkas puheen-sorina ja lasten ryhmissä tapahtuva vuorovaikutus oli näin ollen myös ohja-tulle toiminnalle tunnusomaista. Vapaan toiminnan aikana lapset liikkuivat ja kiinnittyivät eri toimintapisteisiin vapaasti ja aikuiset olivat vapaan toiminnan aikana paljon vuorovaikutuksessa lapsien kanssa, sillä lapset eivät hajaantu-neet henkilökunnan silmien ulottumattomiin, vaan toiminnalle oli ominaista aikuisten läsnäolo ja henkilökohtainen osallistuminen lasten toimintoihin.
Huolimatta siitä, että esiopetusluokan (TR 3) tiloihin oli yritetty järjes-tää kodinomaisuutta muun muassa sohvin ja muin kalustein ja että suurta yhtenäistä luokkatilaa oli pyritty jakamaan hyllyin ja rajata tilaa leikille ja lukemiselle, niin koulun tiloissa toimivan esiluokan toimintaympäristölle ei ollut ominaista kodinomaisuus tai selkeä jäsentyminen toimintapisteisiin.
Esiluokan toimintaympäristöä leimasi käsiteltävien teemojen sisällöt ja opet-tajan ohjaaman toiminnan aikana myös yhteistoiminnallisissa ryhmissä toi-miminen. Perushoitotilanteet eivät vaikuttaneet ryhmän omien luokkatilojen oppimisympäristöön tai siellä toteutuneeseen toimintaan, vaan ne toteutuivat varsin huomaamattomasti muun toiminnan ohessa. Lapset pukeutuivat ja riisuutuivat eteisessä omien naulakkopaikkojensa vieressä ja säilyttivät vaat-teitaan omilla naulakkopaikoillaan. Hygieniatoiminnot tapahtuivat esiluokan omissa WC-tiloissa ja ruokailu tapahtui koko koulun yhteisessä ruokalassa.
Vapaan toiminnan aikana lapset hajaantuivat molempiin luokkiin, mikä ei juuri tarjonnut mahdollisuuksia erillisissä rajatuissa tiloissa toimimiseen.
Toimintaympäristölle olikin ominaista pientilojen puutteen vuoksi toisaalta monenlainen samanaikainen toiminta samassa tilassa ja varsin korkea meteli sekä toisaalta aikuisen jatkuva läsnäolo ja osallisuus.