Koulun esiopetusluokan toiminnan kuvailu ja tulkinta .1 Koulun esiopetusluokan työjärjestys ja toiminnan sisältö.1 Koulun esiopetusluokan työjärjestys ja toiminnan sisältö

Koulun esiopetusluokkaan (TR 3) lapset saapuivat noin kello 7:stä alkaen.

Toiminta oli organisoitu siten, että aamupala oli tarjolla kello 8.00 alkaen koulun ruokalassa, jossa lapset kävivät itsenäisesti ottamassa aamupalaa ja syömässä sen omaan tahtiinsa. Aamupala oli tarjolla noin puoli yhdeksään asti. Aamupalajärjestelyistä huolehti koulun ruokalan henkilökunta. Kello yhdeksään asti oli lasten vapaasti valitsemaa toimintaa, joka tapahtui opetus-ja leikkiluokassa. Eteistilaa ei juuri käytetty, sillä toiminnasta aiheutuva me-teli olisi voinut häiritä 6-luokan oppilaiden opiskelua. Kello 9.00 alkoi opet-tajan ohjaamana kaikille lapsille suunnattu yhteinen aamupiiri eli aamuko-kous, kuten sitä esikoulussa kutsuttiin. Se kesti noin 15–30 minuuttia ja ta-pahtui opetusluokassa lasten istuessa lattialla liitutaulun edessä. Aamuko-kouksen jälkeen toimintaa eriytettiin puolelle ryhmälle kerrallaan. Toinen ryhmä jäi opetusluokkaan opettajan ja usein myös toisen hoitajan kanssa käsittelemään teema-aihetta ja toinen puoli ryhmästä siirtyi toisen opettajan

ja/tai hoitajan kanssa leikkiluokkaan usein myös ohjattuun työskentelyyn.

Toinen opettaja toimi esikoulun ja lähellä sijaitsevan päiväkodin johtajana ja hänen osallistumisensa pedagogiseen toimintaan oli vähäisempää hallinnol-listen johtajan töiden vuoksi.

Varsinainen aamukokouksen jälkeinen ohjattu teematyöskentely tapah-tui lähes aina opetusluokassa, mutta liikuntahetki aina koulun liikuntasalissa.

Opettajan ohjaama toiminta ensimmäiselle puolikkaalle ryhmää kesti yleensä noin kello kymmeneen, jolloin ryhmät usein vaihtoivat paikkoja. Ensin leik-kihuoneessa olleet lapset siirtyivät opetusluokkaan työskentelemään ja päin-vastoin. Mikäli ryhmien toiminnassa ei tapahtunut vaihtoa, niin lapsilla oli vapaata toimintaa ryhmän molemmissa luokissa. Aamupäivätyöskentely kes-keytyi, kun ruokailu alkoi noin kello 10.45, se nautittiin ennen muiden kou-lulaisten ruokailua. Ruokailusta lapset palasivat takaisin omiin luokkiinsa, missä lapset saattoivat jatkaa keskeytyneitä toimiaan tai leikkiä vapaasti noin kello 11.30 asti, jolloin pidettiin ryhmän yhteinen aamupäivätyöskentelyä koskeva loppukokous. Kokouksessa keskusteltiin aamupäivätyöskentelyyn liittyvistä asioista. Kokouksen jälkeen lapset siirtyivät koulun omalle pihalle ulkoilemaan. Ulkoiluaika oli varsin pitkä, noin kello 12–14. Varsinaista lepo-hetkeä ei koulun esiluokassa ollut. Esikoulusta tehtiin myös retkiä toiminta-vuoden aikana, ne suuntautuivat lähiympäristöön, mutta myös kauemmas tapahtuma- ja näyttelykohteisiin. Esikoulussa vieraili myös asiantuntijoita, muun muassa keramiikkataiteilija kävi opettamassa lapsille savitöiden tekoa.

(ks. liite 11)

Koulun esiopetusluokan (TR 3) toiminta oli jäsennetty aamupäivä- ja iltapäivätyöskentelyn jaksoihin. Niiden väliin, noin kello 12 lähtien sijoittui ulkoilu koulun omalla pihalla. Aamupäivällä opettajan ohjaama toiminta sijoittui ruokailua edeltävään aikaan. Ruokailun jälkeen lapset työstivät kes-ken jääneitä töitään tai saivat vapaasti valita tekemisensä luokan tiloissa.

Iltapäivätyöskentely ei ollut tämän tutkimuksen kohteena. Perushoitotilanteet eivät olleet näkyvästi toimintaa ohjaavina, vaan toimintaa jäsensi vapaan ja ohjatun toiminnan vuorottelu. Vapaa toiminta tarkoitti lasten itsensä vapaasti valitsemaa toimintaa, joka yleensä oli leikkiä ja pelaamista pareittain tai pien-ryhmittäin. Vapaa toiminta sijoittui aamupalaa edeltävään aikaan ja sen jäl-keiseen aikaan ennen ohjattua toimintaa. Hoitajat osallistuivat varsin aktiivi-sesti vapaaseen toimintaan, he ohjasivat lasten vapaata toimintaa ohjein ja tuin sekä tarjoamalla materiaalia lasten käyttöön. Tilat ja välineet olivat las-ten vapaassa käytössä vapaan toiminnan aikana. Ohjattu toiminta oli opetta-jien suunnitteluvastuulla ja pääosin myös toteutusvastuulla. Poikkeuksen teki

ruotsin kielen opettelu, sillä toinen hoitajista antoi toimintavuoden aikana viikoittain lapsille ruotsin kielen suihkuja.

Varsinainen yhteinen kaikille 27 lapselle suunnattu toiminta koulun esi-opetusluokassa alkoi kello 9.00 yhteisellä aamukokouksella, joka pidettiin opetusluokassa lasten istuessa lattialla. Kokouksessa käytiin läpi kalenteri eli päivyri, vuorotellen yksi lapsista toimi apuopettajana. Viikonpäivä kirjoitet-tiin taululle ja se tehkirjoitet-tiin kirjain kirjaimelta omalla keholla liikkuen. Kirjainten liikesymbolit oli sovittu lasten kanssa toimintakauden alussa. Viikonpäivän jälkeen tarkastettiin, monesko päivä, kuukausi ja vuosi oli. Kalenterin ha-vainnollistamisessa käytettiin apuna helmien pujottelua nauhaan. Päivyrin tarkastelun jälkeen opettaja kertoi aamupäivän työskentelystä.

Kello on 9 ja lapset ovat kerääntyneet opetusluokkaan aamukokoukseen lattialle kotiryhmittäin istumaan. Taululle on kirjoitettu viikonpäivä. Yksi lapsi saa toi-mia apuopettajana ja viikonpäivä tehdään ruumiinkielellä kirjain kirjaimelta apuopettajan näyttäessä kirjaimia. Samalla soi musiikki taustalla kasettisoitti-melta. Sitten laitetaan helmiä päivämäärän lukumäärä, koalat (pienryhmä, nimi muutettu) saavat laittaa yhden helmen lisää. Sitten opettaja kertoo, että huo-menna on Lucia-päivä ja että lahjan tekoa jatkavat ne, joilla on se kesken, Kar-hut ja Koirat -kotiryhmät tekevät satua. (Joulukuu)

Aamukokouksen jälkeen lapset jakaantuivat useimmiten kahteen ryhmään kotiryhmittäin, toinen puoli luokan lapsista jäi opetusluokkaan ja toinen siir-tyi leikkiluokkaan. Opetusluokkaan jääville opettaja itse ohjasi teemaan liit-tyvää eheytettyä toimintaa. Liikuntahetket pidettiin koulun liikuntasalissa, joka tarjosi hyvät puitteet liikuntatoiminnoille. Seuratun havainnointipäivän liikuntatuokio oli toiminnallinen ja selkeä kokonaisuus, johon lapset osallis-tuivat poikkeuksetta innostuneesti. Lasten havainnot suuntauosallis-tuivat opettajan ohjeiden suuntaisesti. Liikuntahetkellä eheytyi matematiikan ja liikunnan sisältöjä, silloin opeteltiin matemaattisen käsitteen pari oppimista.

Lapset ovat pukeneet jumppa-asusteensa ja jumppa alkaa klo 9.05 koulun lii-kuntasalissa. Opettaja pyytää jumppasalin keskelle lapsia. Hän ottaa pussista erilaisia sukkia ja jäätelölaatikosta muovieläimiä kotipesäleikkiä varten. Lapset valitsevat itselleen parin ja tehtävänä on löytää (tunnistamalla sama suk-ka/eläin) oma pari, jonka kanssa juostaan kotipesälle. Opettaja lyö tamburii-nilla tahtia ja ensin lapset saavat juoksennella vapaasti, sitten kun opettaja pa-mauttaa kovaa tamburiinia tulee löytää pari. --- Kotipesät -leikin jälkeen seuraa ihmisparit -leikki. Opettaja antaa ohjeen ensin etsiä itselleen pari oman suku-puolen mukaan, että syntyy tyttö-tyttö-parit ja poika-poika-parit, ja sitten etsiä itselleen pari vastakkaisesta sukupuolesta, että syntyy tyttö-poika-parit. Lapset

juoksentelevat ensin vapaasti tamburiinin tahdissa ja sitten pamahduksen jäl-keen he etsivät opettajan ohjeiden mukaan parin. Parit myös lasketaan yhdessä eli montako tyttö-tyttö-paria syntyi, montako poika-poika-paria syntyi ja sitten toisella kerralla montako tyttö-poika-paria syntyi. Lapset pitävät leikistä ja ovat siitä innostuneita. Sitten leikitään viimeinen pari uunista ulos -leikki, johon set iloisina osallistuvat. Tämän leikin jälkeen opettaja kehottaa menemään lap-sia kotiryhmittäin ja opettaja antaa tehtäväksi etsiä ihmiskehosta pareja. ---Lopuksi lapset leikkivät Kuka pelkää mustaa miestä. Iloisena he menevät puku-huoneisiin pesulle, vaatteita vaihtamaan ja takaisin luokkapuku-huoneisiin kello 10.00 – toinen ryhmä lapsia pääsee sen jälkeen jumppaamaan. (Syyskuu)

Opettajan ohjaamassa toiminnassa näkyivät teemassa eheytyvät sisältöalueet.

Ympäristö- ja luonnontiedon ongelmiin opettaja kytki matematiikan alueen keskeisiä sisältöjä, esimerkiksi ajan. Kokonaisopetuksen periaatteita noudat-tavassa toiminnassa korostui menetelmällisenä ratkaisuna kautta linjan yh-teistoiminnallinen oppiminen. Opettaja suuntasi tehtävien annot kotiryhmille ja jakoi ryhmille johdonmukaisesti yhteistä vastuuta. Lisäksi opettaja suosi ongelmakeskeistä opettamistapaa: hän ei antanut, eikä odottanut valmiita ratkaisuja kysymyksiinsä, vaan laittoi lapset itse pohtimaan.

Lattialla on 140 x 200 cm iso maapallopiirustus, joka on päällystetty kontakti-muovilla. Opettaja ottaa kaksi käsinukkea: valon ja pimeyden kuningattaret ja kyselee valosta ja pimeydestä liikuttaen niitä maapallon ympärillä. Opettaja ohjaa lasten havaintoja, hän pyytää lapsia pohtimaan, miten valo ja pimeys asettuvat kartalle. Lapset seuraavat intensiivisesti opettajan puhetta. Kuu-ukko, joksi ryhtyy ensimmäisenä Kasperi, saa askeltaa kiertäen maapallon ympäri.

Lapset laskevat samalla askelmien määrän ääneen. Opettaja pyytää lapsia ryhmissään pohtimaan, miksi Kaapon jaloilla saadaan 28 askelmaa ja tyttöjen 29. --- Lapset saavat ison paperin, numerolaput ja sinitarran. Ne tulee asettaa kellon muotoon. Lisäksi lapset saavat tikkuja, jotka symboloivat valoa ja pimeyttä: 4 pimeää edustavaa tikkua, 4 valoisaa ja 4 siltä väliltä. Lapset saavat tehtäväksi kotiryhmittäin tehdä kellon käyttäen numeroita ja laittaen tikut oikeille kohdille.

Kasperi istuu seuraamassa Katin ja Kimmon työskentelyä. Opettaja tulee koirat -ryhmän luo ja pyytää Kasperia laittamaan tikun oikeaan paikkaan eli 12 koh-dalle kellossa. Kasperi laittaa väärin. Opettaja siirtyy korjattuaan Kasperin vir-heen karhu-ryhmän luo. (Marraskuu)

Koulun esiluokan toiminnassa teemoja lähestyttiin myös sadun ja mielikuvi-tuksen keinoin. Toiminnassa käytettiin sadutus-menetelmää (ks. Karlsson 2000, 90–94), jolle on ominaista se, että aikuinen pyytää lasta kertomaan

sadun, jonka hän kirjoittaa muistiin. Sitten hän lukee sen lapselle ja korjaa sitä, jos lapsi niin haluaa.

Karhut ja koirat -ryhmät asettuvat maapallon ympärille istumaan opettajan kanssa, joka on varannut viereensä peililaatat ja kynttelikön. Opettaja sytyttää kaksi kynttilää ja lukee sitten Norsut -ryhmän satua. Lapset kuuntelevat ja he saavat tehtäväksi tehdä myös sadun yhteistoiminnallisissa ryhmissään. --- Kai-sa, Konsta ja Kukka sopivat sadusta keskustellen keskenään. Lapset kääntyvät vatsalleen makaamaan paperin viereen. Kaisa ottaa johtavan aseman piirtämi-sen suhteen, Konsta hieman pelleilee, mutta piirtää paperille kuu-ukon ihmis-hahmon näköisenä. Konsta arvioi piirtämistä ja tytöt moittivat Konstaa pellei-lemisestä, mutta samalla kaikki naureskelevat. Kukka yrittää palauttaa ryhmän työskentelemään takaisin tarinan keksimiseen. Kaisa kisailee Konstan kanssa ja opettaja tarkistaa, että ovatko karhut -ryhmä tekemässä satua. Kaisa vastaa:

”Juu.” --- Opettaja on ollut karhujen ryhmässä kirjoittamassa heidän satuaan ylös. Satu on kuitenkin vielä kesken ja opettaja jättää ryhmän miettimään, miten satu jatkuu ja päättyy. Kaisa käy sanomassa pian opettajalle: ”Me keksittiin jo.” Kaisa ja Konsta alkavat pelleillä opettajaa odotellessa. Kun opettaja tulee, lapset rauhoittuvat. Kaisa kertoo sadun lopun. (Joulukuu)

Sillä aikaa, kun toinen puoli luokasta oli opetusluokassa työskentelemässä opettajan ohjauksen mukaisesti, niin toinen puoli luokasta oli leikkiluokassa.

Esikoulun puoli ryhmää tarkoitti varsin isoa lapsiryhmää eli 13–14 lasta.

Puoli ryhmää oli hoitajan vastuulla eri toiminnoissa yhdessä tilassa. Osa lapsista teki havainnointipäivänä käsinukkeja, osa piirteli ja osa leikki. Leik-kihuoneen kaltaisessa oppimisympäristössä suuri määrä lapsia erilaisissa toiminnoissa aiheutti sen, että työskentely- ja leikkirauhaa ei ollut riittävästi.

Kello on yli 10, leikkiluokassa on kova meteli ja kaaos, mutta silti tehdään käsi-nukkeja, materiaalina on rautalankaa ja tähtikoristeita. Lapset työskentelevät pöydän ympärillä, jossa myös hoitaja välillä kiireiltään istuu ja tarjoaa materi-aalia sekä kannustusta. Hän joutuu kuitenkin aika ajoin puuttumaan muuhun toimintaan ja nousee pöydästä pois. Muutama lapsi piirtää lattialla. Konsta te-kee käsinukkeaan levottomasta tohinasta huolimatta keskittyneesti. Kukka kul-kee käsinuken pää toisessa ja ruumis toisessa kädessä hoitajan perässä saaden lopulta tältä apua. Hän ompelee nukelleen silmiä. Aina välillä lanka lähtee neulan silmästä, mutta hän laittaa langan uudelleen ja jatkaa tekemistä, vaikka ympärillä on aikamoinen hulina. Hän saa ennen ruokailua käsinukkensa kasvot valmiiksi ja menee pesemään kätensä, sen jälkeen ruokajonoon. Myös Konsta saa käsinukkensa valmiiksi, sen jälkeen hän painii Kasperin kanssa hieman soh-vatyynyistä menettäen kiinnostuksensa nopeasti ja alkaa potkia palloa. Hoitaja kieltää potkimisen. (Joulukuu)

Lapsia ohjeistettiin lasten vapaan toiminnan aikanakin. Tällöin tukena samas-sa luokkahuoneessamas-sa olivat usein hoitajat. Esikoulussamas-sa tehtiin myös niin samas- sa-nottuja esiopetustehtäviä, joita lapset tekivät mielellään ja joihin he jaksoivat keskittyä.

Opettaja menee pitämään jumpan toiselle ryhmälle, luokkahuoneisiin jäävät muut lapset ja kaksi hoitajaa. Kimmo ja Kati menevät opetusluokkaan lattialle tekemään esikoulutehtäviä (paperi), joita opettaja on kehottanut tekemään.

Kimmo tekee käden paperiin ja värittää sen. Kati selittää Kimmolle, mitä tekee kullakin hetkellä. Hän tekee tarkasti hienoja yksityiskohtia ja on keskittynyt tehtävien tekoon. (Syyskuu)

Opettajan ohjastamien aamupäivätöiden jälkeen lapset eivät tartu tarkkaavai-suutta vaativiin tai pitkäkestoisiin toimintoihin, sillä lounas keskeyttäisi joka tapauksessa toiminnan. Ruokailun alkamista odotellessa lasten keskinäinen leikki oli yksinkertaista ja kehittymätöntä. Tytöt ja pojat leikkivät enimmäk-seen omissa tyttö- tai poikaryhmissään, sukupuolikoostumukselta heterogee-nisia ryhmiä ei spontaaneissa tilanteissa juuri syntynyt. Tyttöjen keskuudessa suosittuja vapaasti valittavia toimintoja olivat pelaaminen ja piirtäminen.

Tällöin he usein toimivat pareittain tai kolmisin. Poikien toiminnoille oli ominaista, että usein he olivat tekemisissä keskenään pikemminkin isommis-sa kokoonpanoisisommis-sa kuin pareittain. Poikien kesken syntyikin aika ajoin pientä nujakointia, he selvittelivät avoimemmin kuin tytöt keskinäisiä erimielisyyk-siään.

Kia ja Kaisa ovat opetusluokan sohvanurkkauksessa. Kia laulelee itsekseen ja puuhastelee muovisen purkin kanssa. Hän ottaa leikkihaarukan, jolla ottelee lautasen päällä. Kaisalla on ”idea” ja hän käy hakemassa muovipyörylöitä, joita pinoaa Kian kanssa. Kaisa kyselee Kialta: ”Missä on kolmas punainen?

Missä on kolmas vihreä? Mikä on kaunein?” Kaisa laittaa eriväriset muoviym-pyrät koriin, jota hän pyörittää ja pyörittää. Muoviymmuoviym-pyrät vilisevät silmissä, tytöt katsovat niitä. Toiminta on aika yksinkertaista. Leikki ei kehity esinekäsit-telyä kummemmaksi. (Syyskuu)

Leikkiluokassa on riehuntaa. Konsta ja Kalle leikkivät alastomilla nukeilla, joille laittavat tikkuja suuhun. Pojat yrittävät hermostuttaa Kimmoa, joka on pöydän alla leikkimässä: varsin häiriintymättä ja keskittyneenä hän leikkii ti-kuilla. Konsta ja Kalle repivät yhtä nukkea ja Konsta alkaa lipua Kimmoa pit-kin, joka aluksi ei kiinnitä tähän mitään huomiota. Sitten Kimmo hermostuu ja mottaa Konstaa – Nyt Kasperi on lyönyt Konstaa ja Kaapo, Kalle ja pari muuta poikaa selvittelevät asiaa ja tuomitsevat jyrkästi Kasperin. Konsta saa täysin muut pojat puolelleen ja hän kulkee poikajoukon mukana, joka vaeltelee