Esiopetuksen toimintakulttuurin toiminnallisten lähtökohtien rinnakkainasettelu ja vertailu

Olen edellä käsitellyt erikseen jokaisen tutkimusryhmäni toiminnallisina lähtökohtina ryhmien opetussuunnitelmia ja toimintaympäristöjä. Seuraavak-si Seuraavak-siirryn Beredayn vertailevan analyySeuraavak-simallin mukaisesti varSeuraavak-sinaiseen ver-tailuun eli ensin rinnakkainasetteluun ja sitten vertailuvaiheeseen. Tutkimus-aineistoni rinnakkainasettelussa osoitan tutkimusryhmieni kuvailussa ja tul-kinnassa esiin tulleita yhtäläisyyksiä ja eroja, joiden pohjalta teen vertailua ensin tutkimusryhmieni (TR 1, TR 2, TR 3 ja TR 4) opetussuunnitelmista ja sitten toimintaympäristöistä.

6.5.1 Opetussuunnitelma esiopetuksen toimintakulttuurin muovaajana

Verrattaessa rinnakkain Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1996) ja tutkimusryhmieni (TR 1, TR 2, TR 3 ja TR 4) opetussuunnitelmia toisiinsa kiinnittyy huomio siihen, että opetussuunnitelmalliset lähtökohdat ja ratkaisut poikkeavat paljon toisistaan. Päiväkodin 6-vuotiaiden ryhmän (TR 1) ja esi-koulun (TR 3) opetussuunnitelmat eivät pohjaa Esiopetuksen opetussuunni-telman perusteisiin (1996), sillä opetussuunnitelmat oli tehty ennen näiden valtakunnallisten perusteiden ilmestymistä. Päiväkodin 3–6 -vuotiaiden ryh-mien (TR 2) opetussuunnitelma oli tehty vuoden 1996 jälkeen ja siihen liitty-neet vuosisuunnitelmat koskivat tutkimusajankohtaa. Koulun esi- ja alku-opetusluokan (TR 4) opetuksen pohjana todetaan koulun opetussuunnitelmas-sa olevan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (1996). Esiopetuksen opetussuunnitelmatyö vaikutti olevan päiväkodeissa (TR 1 ja TR 2) ja esi-koulussa (TR 3) kesken tai ainakin käynnissä. Koulun esi- ja alkuopetusluo-kassa (TR 4) esiopetus oli liitetty kiinteästi alkuopetukseen. Koska alkuope-tuksella osana kouluopetusta on pitkät perinteet opetussuunnitelman kirjaa-misessa, olivat esiopetuksen lähtökohdat, keskeiset periaatteet, tavoitteet ja sisällöt tarkasti määritellyt ja ne olivat yhteiset alkuopetuksen kanssa.

Kun tarkastellaan tutkimusryhmieni (TR 1, TR 2, TR 3 ja TR 4) opetus-suunnitelmia samanaikaisesti rinnakkain, niin ilmenee selvästi, että suurim-mat erot näkyvät opetussuunnitelmien yleisissä osissa. Tutkimusryhmieni opetussuunnitelmien analyysin perusteella ei voida osoittaa esiopetuksen toimintakulttuurin yleisen osan opetussuunnitelmalle yhtäkään yleistä

piir-rettä, eikä näin ollen lapsen toiminnan suhteen sitouduta yhteisiin periaattei-siin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmalliset erot lapsen toiminnalle ovat paitsi suuret, niin ne myös koskevat eri asioita. Lapsen toiminnalle olisi päi-väkodin 6-vuotiaiden ryhmässä (TR 1) ominaista luonnon ja lähiympäristön havainnointi ja tutkiminen. Ominaista olisi myös kuuntelu ja itseilmaisu sekä luku- ja kirjoitustaitoa edistävät toiminnot. Toisessa päiväkodissa toimivassa tutkimusryhmässäni (TR 2) ei esiopetusikäisten lasten toiminnan lähtökohta-na ollut sisältöalueiden painottaminen vaan lapsikeskeisyyden periaate, joka tarkoittaa toimintana päiväkodissa sitä, että lapsella olisi aikaa itsenäisyyden ja vastuullisuuden sekä itseilmaisun kasvattamiseen ja tutkivaan oppimiseen.

Koulun yhteydessä toimivan esiluokan (TR 3) opetussuunnitelman yleisen osan mukaan toiminnassa korostuisi lapsikeskeisyyden ohella yhteistoimin-nallisen oppimisen toimintatavat ja toiminnan rakentuminen lasten kiinnos-tusten pohjalle. Koulun esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelmas-sa ei sitouduta sen enempää yhteistoiminnalliseen oppimiseen kuin toiminnan rakentumiseen lasten kiinnostusten mukaan, vaan esioppilaan toiminnassa korostuisi aktiivisen oppijan roolin ja sosiaalisten taitojen kehittymistä edis-tävät toimintatavat.

Verratessani tarkemmin tutkimusryhmieni (TR 1, TR 2, TR 3 ja TR 4) opetussuunnitelmien yksityiskohtia toisiinsa, löytyy niistä sekä yhtäläisyyksiä ja eroja. Päiväkodin 6-vuotiaiden ryhmän (TR 1) ja koulun esi- ja alkuope-tusluokan (TR 4) opetussuunnitelmissa korostetaan äidinkieltä keskeisenä sisältöalueena. Päiväkodin 6-vuotiaiden ryhmässä (TR 1) kielen ja viestinnän tavoitteena todetaan olevan lapsen identiteetin muodostuminen ja koulun esi-ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelmassa tähdennetään äidinkielen olevan oppiaineena erikoisasemassa, sillä se on kaiken opiskelun perusta.

Lapsen kannalta toiminnan sisältöinä näissä ryhmissä käsiteltäisiin erityisesti äidinkielen alueen sisältöaiheita. Päiväkodin 6-vuotiaiden (TR 1) opetus-suunnitelmassa painopistealueena on äidinkielen lisäksi luonto, jota painote-taan sisältöalueena myös esikoulun (TR 3) opetussuunnitelmassa. Näissä ryhmissä opetussuunnitelmien mukaan lapset käsittelisivät toiminnassa eri-tyisesti luontoon liittyviä asioita.

Päiväkodin 3–6 -vuotiaiden ryhmien (TR 2) ja esikoulun (TR 3) opetus-suunnitelmassa keskeisenä periaatteena sitoudutaan lapsikeskeisyyteen, joten näissä ryhmissä lapsen omat tarpeet ja kiinnostuksen kohteet olisivat vaikut-tamassa siihen, mitä asioita esiopetustoiminnassa käsitellään. Esikoulun (TR 3) opetussuunnitelmassa lapsikeskeisyydellä tarkoitetaan myös yksilöllistä lapsen persoonallisuuden huomioimista. Yksilöllisyyttä korostetaan myös

päiväkodin 3–6 -vuotiaiden (TR 2) ja koulun esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelmissa. Molemmille opetussuunnitelmille oli myös ominaista se, että opetussuunnitelmat koskivat koko ryhmää tai luokkaa. Tavoitteen-asettelua ei ollut tehty eri-ikäisille lapsille yksityiskohtaisesti, vaan tavoitteet kohdistuivat 3–6 -vuotiaiden (TR 2) tai 6–8 -vuotiaiden (TR 4) oppimiseen.

Lapsen näkökulmasta näissä ryhmissä hänen yksilölliset tarpeensa huomioi-taisiin ja häntä tuethuomioi-taisiin yksilöllisesti eri toiminnoissa. Esikoulun (TR 3) ja esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelmissa kasvatuksen päämäärä-nä korostuvat oppimaan oppimisen taidot. Kouluissa tapahtuvassa esiopetus-toiminnassa lapset harjoittelisivat erilaisia työskentely- ja oppimisen taitoja.

Esiopetusluokan (TR 3) toiminnan keskeisenä periaatteena sitoudutaan koko-naisopetukseen teematyöskentelyn muodossa. Esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelmassa todetaan toimintaa ohjaavan eheyttämisen periaat-teen. Lapsen näkökulmasta koulujen yhteydessä tapahtuvassa esiopetustoi-minnassa lähestyttäisiin ja käsiteltäisiin eri ilmiöitä ja teema-aiheita samanai-kaisesti eri sisältöalueista käsin.

Tutkimusryhmieni (TR 1, TR 2, TR 3 ja TR 4) kaikissa opetussuunni-telmissa on löydettävissä myös sellaisia piirteitä ja yksityiskohtia, joita ei ole muissa opetussuunnitelmissa. Nämä eroavuudet ovat kunkin tutkimusryhmän opetussuunnitelman erityispiirteitä, joita olen kuvannut jo aikaisemmin käsi-tellessäni jokaisen tutkimusryhmäni opetussuunnitelmaa erikseen. Seuraa-vaksi pyrin vielä luonnehtimaan pääpiirteittäin sitä, millaista esiopetustoi-minta opetussuunnitelmien pohjalta tulisi olla eri tutkimusryhmissäni. Päivä-kodin 6-vuotiaiden ryhmän (TR 1) opetussuunnitelmassa ei kerrota toiminnan päämäärää tai keskeisiä periaatteita, näin ollen sisältöalueittainen toiminta olisi tälle ryhmälle luonteenomaista. Päiväkodin 3–6 -vuotiaiden ryhmissä (TR 2) lasten tarpeet ja heidän yksilöllinen tukeminen tulisi leimata esiope-tustoimintaa. Esikoulun (TR 3) toiminnassa keskeisimpänä tavoitteena ja toimintatapana nousee yhteistoiminnallinen oppiminen. Lisäksi toiminnassa tulisi näkyä lasten kiinnostusten kohteiden huomioiminen, oppimaan oppimi-sen taitoihin tutustuminen ja leikki esiopetukoppimi-sen erityioppimi-senä toimintamuotona.

Esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) esiopetus integroituu kaikella tasolla alku-opetukseen, jossa oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen lisäksi korostui-si koululaisen roolin omaksuminen perinteisten luku-, kirjoitus- ja laskutai-tojen opiskelun ohella.

Huolimatta edellä esitetyistä opetussuunnitelmaeroista, niin tutkimus-ryhmieni opetussuunnitelmien vertailun tuloksena voidaan varauksin esittää, että esiopetuksen toimintakulttuurin opetussuunnitelmalle on ominaista

lap-sen yksilöllisyyden huomioiminen keskeilap-senä esiopetuklap-sen toimintaa ohjaa-vana periaatteena, sillä tämä periaate on yhteistä kolmelle tutkimusryhmälleni (TR 2, TR 3 ja TR 4). Lisäksi kaikille tutkimusryhmieni opetussuunnitelmille on yhteistä se, että niiden erityisessä osassa on erikseen nimetty esiopetuksen sisältöalueet. Tässä suhteessa Esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden (1996) vaikutus näkyy. Sisältöalueiden nimeämistä ja niiden kuvauksia voi-daan pitää esiopetuksen toimintakulttuurin opetussuunnitelman piirteenä, vaikka tutkimusryhmieni opetussuunnitelmissa nuo sisältöalueiden nimityk-set eroavat toisistaan. Sisältöaluekuvauknimityk-set poikkeavat toisistaan myös laa-juutensa ja sisältönsä puolesta. Laajin ja perusteellisin kuvaus on koulun esi-ja alkuopetusluokan (TR 4) oppiaineiden kuvaus tavoitteineen esi-ja sisältöineen.

Muiden tutkimusryhmien (TR 1, TR 2 ja TR 3) sisältöaluekuvaukset ovat paljon vaatimattomammat.

Esiopetuksen toimintakulttuurin opetussuunnitelman sisältöalueina voi tutkimusajankohdan aikana pitää äidinkieltä, matematiikkaa, luonto- ja ympä-ristötietoa, uskontoa ja etiikkaa, liikuntaa ja muita taide- ja taitoaineita. Si-sältöalueiden nimeämisen lisäksi tutkimusryhmieni opetussuunnitelma-ana-lyysin tuloksena voidaan esittää jotakin niiden tavoitteista ja sisällöistä. En-sinnäkin esiopetuksen toimintakulttuurin opetussuunnitelmassa korostetaan äidinkielen sisältöalueella lapsen puhe- tai itseilmaisua, matematiikan sisältö-alueella matemaattisen ajattelun tai ongelmanratkaisun opettelemista ja lii-kunnan sisältöalueella liilii-kunnan iloa. Sen sijaan muiden sisältöalueiden ta-voite- ja sisältökuvaukset eroavat tutkimusryhmissäni niin paljon, ettei näiden sisältöalueiden suhteen voi esittää esiopetuksen toimintakulttuurin opetus-suunnitelman tunnusomaisia piirteitä.

Lopuksi olen koonnut taulukkoon 6 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1996) ja tutkimusryhmieni (TR 1, TR 2, TR 3 ja TR 4) opetus-suunnitelmien yleisten ja erityisten osien keskeisiä piirteitä, jotka ovat tulleet esille näiden opetussuunnitelmien rinnakkain asettelussa ja vertailussa. Li-säksi taulukoon 6 on koottu johtopäätökset esiopetuksen toimintakulttuurin opetussuunnitelman ominaisimmista piirteistä yhteenvetona.