Esiopetusluokan opetussuunnitelma

Koulun yhteydessä toimivan esiopetusluokan (TR 3) opetussuunnitelmana käytettiin kunnan päivähoidon esiopetussuunnitelman perusteita. Esiopetus-luokan opetussuunnitelman yleinen osa oli päiväkodin kanssa yhteinen, koska esiopetusluokka oli hallinnollisesti osa päiväkotia. Opetussuunnitelman joh-dannossa todetaan, että päiväkodin toiminta perustuu jatkuvalle dynaamiselle kehittämiselle, itsearvioinnille sekä oman kasvatus- ja kehittämistyön laajen-tamiselle. Johdannossa kerrotaan myös, että kuusivuotiaiden esiopetus on tapahtunut koulun tiloissa elokuusta 1996 alkaen. Opetussuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi malli, jossa ”esikoulu ja koulu voivat toimia yhteistyös-sä” ja jossa koulun aloitus tapahtuu joustavasti.

Opetussuunnitelman yleinen osa on varsin perusteellinen. Siinä käsitel-lään toiminta-ajatusta, keskeistä periaatetta, painopistealueita ja toimintata-poja. Toiminta-ajatuksessa sitoudutaan yhteistoiminnallisen oppimisen sy-ventämiseen ja toteuttamiseen sekä toiminnan rakentumiseen lasten kiinnos-tuksen ja mielialojen pohjalta.

”Toiminta-ideamme on yhteistoiminnallisen oppimisen syventäminen ja toteut-taminen.”

”Toiminta rakentuu lasten kiinnostuksen ja mielialojen pohjalta.”

Lisäksi siinä nähdään tärkeänä lapsen itsetunnon ja itseluottamuksen vahvis-taminen. Keskeiseksi periaatteeksi opetussuunnitelmassa on nostettu lapsi-keskeisyys, jonka osalta opetussuunnitelmassa korostetaan aikuisen vastuuta kasvatusilmapiiristä sekä aikuisen vastuuta lapsen kuuntelemisessa ja havain-noimisessa, lapsen persoonallisuuden huomioon ottamisessa sekä turvallisten rajojen antamisessa.

Opetussuunnitelman mukaan koko päiväkodin kasvatus- ja opetustyötä ohjaavia arvoja ovat toisten ihmisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväk-syminen, oikean ja väärän erottaminen, hyvän ja pahan erottaminen sekä tasa-arvo. Oppimisnäkemyksessä tähdennetään valmiiden vastausten sijasta eri-laisten ratkaisumallien itsenäistä etsimistä, oppimisympäristön esteettömyyt-tä, lapsen työn arvostamista, lapsen osallistumista oman oppimisensa ja toi-mintansa suunnitteluun sekä lapsen rohkaisemista omatoimisuuteen ja itse-näisyyteen. Painopistealueina ovat leikki, luonto ja ympäristö sekä itseilmai-su. Leikin osalta opetussuunnitelmassa korostetaan tilan ja ajan antamista, leikin sosiaalista ja terapeuttista luonnetta sekä sen merkitystä luovuudelle ja keskittymiskyvylle. Luontoa ja ympäristöä painotetaan, koska päiväkoti si-jaitsee keskellä luontoa. Lähiympäristö antaa mahdollisuuden monenlaiseen liikuntaan ja retkeilyyn, painopistealueen valinnalla halutaan myös välittää luonnon kunnioitusta. Itseilmaisun sisältöalueina ovat liikunta ja musiikki sekä teatteri- ja draamaleikit. Toimintatapana on yhteistoiminnallinen oppi-minen pienryhmissä, joissa aikuinen seuraa ja tukee ryhmän työskentelyä sekä jokaista lasta ryhmän jäsenenä. Lisäksi toimintatapana korostetaan do-kumentointia, lapsen osallistumista kykyjensä ja ikätasonsa mukaisesti suun-nitteluun, leikkiä keskeisenä oppimisen tapana sekä työpajatoimintaa.

Esikoululuokkaa (TR 3) erityisesti koskevaan opetussuunnitelman osaan on liitetty kuvaus kuusivuotiaiden esiopetustoiminnasta, jonka lähtökohtana korostetaan lapsen halua oppia, tutkia ja leikkiä oman kiinnostuksen pohjalta.

Lisäksi tähdennetään lapsen mahdollisuutta tutustua keskeisiin oppimaan oppimisen muotoihin ja mahdollisuutta muodostaa niistä oma käsityksensä.

Oppimaan oppiminen tapahtuu opetussuunnitelman mukaan ajattelun avulla, jolloin lapsi liittää aikaisemmat kokemuksensa ja elämyksensä uuteen asiaan.

Opetussuunnitelmassa tähdennetään opettajan erityisinä tehtävinä lapsen tietoisuuden kanssa työskentelyä ja lapsen oppimisen dokumentointia.

”Opettajan tehtävänä on laajentaa lapsen tietoisuutta ja jäsentää saatuja koke-muksia.”

”Lapsen kehitystä ja oppimista dokumentoidaan koko lukuvuoden ajan ns. kas-vun kansioon.”

Työ- ja toimintatapana opetussuunnitelmassa korostetaan esiopetusikäisen lapsen tapaa toimia kokonaisvaltaisesti, siksi lapsen luontainen työskentely-tapa otetaan huomioon esimerkiksi teematyöskentelyssä. Tässä toiminnassa huomioidaan lapset ja aikuiset teeman valinnassa sekä lapsen mielenkiinnon kohteiden ja opeteltavien sisältöjen yhdistäminen.

”Teeman valintaan vaikuttavat sekä lapset että aikuiset.”

” Teematyöskentelyn ideana on yhdistää lapsen mielenkiinnon kohteet ja ope-teltavat sisällöt kokonaisuuksiksi.”

Työskentely tapahtuu pienryhmissä, joissa opetellaan myös ryhmässä oppi-misen taitoja. Ryhmäoppioppi-misen ja -opetuksen lisäksi on yksilöllistä ohjausta, joka tapahtuu opettajan ja lapsen kahdenkeskeisinä keskusteluina muutaman kerran lukuvuoden aikana. Myös leikki nähdään tärkeänä toimintamuotona, leikkiessään lapsi jäsentää kokemuksiaan ja harjoittelee yhteistyötaitojaan.

Esikoulun sisältöalueiden kuvaus on yleistä osaa huomattavasti sup-peampaa. Sisältöalueita on viisi ja ne ovat opetussuunnitelmassa nimetty äidinkieleksi, matematiikaksi, ympäristökasvatukseksi, uskonto- ja eettiseksi kasvatukseksi sekä ilmaisuksi. Äidinkielen tavoitteena on kannustaa lasta lukemisen alkeiden opetteluun. Erityisesti korostetaan oppimisympäristön merkitystä kiinnostuksen herättäjänä sanoja ja lukemista kohtaan.

”Oppimisympäristö herättää kiinnostuksen sanoja ja lukemista kohtaan. Se lie-nee keskeinen ja samalla kaikkia kuusivuotiaita koskeva tavoite.”

Äidinkielen sisältöön kuuluu lastenkirjallisuuteen tutustumisen lisäksi puhe-ilmaisu, jota harjoitellaan teatterileikeissä ja ryhmätyöskentelyn aikana. Ma-tematiikan keskeiset käsitteet liittyvät mittaamiseen, vertailuun ja lukuihin.

Ympäristökasvatuksessa painotetaan konkreettisia tutkimisia, elämyksiä ja niistä päättelemistä, sisältöalue tulee opetussuunnitelman mukaan esiin luku-vuoden aikana erilaisiin aikaan ja luonnonilmiöihin kuuluvien teemojen yh-teydessä. Uskonto- ja eettinen kasvatus nousee opetussuunnitelman mukaan esiin väistämättä eettisinä kysymyksinä, kun toimitaan erilaisten lasten kans-sa ja ryhmässä. Vuoden luterilaisiin juhlapyhiin liittyviä sisältöjä käsitellään kertomusten muodossa niin, että huomioidaan samanaikaisesti eri

uskonto-kuntiin tai näkemyksiin kuuluvien perheiden lapset. Ilmaisuun kuuluvat ku-vaamataito, musiikki, liikunta, käsityö ja askartelu. Ilmaisutaitojen osuus painottuu opetussuunnitelman mukaan toiminnassa, mutta sisältöalueen ta-voitteeksi on kirjattu vain yksi ja varsin eriytymätön tavoite: perustaitoihin tutustuminen.

”Lukuvuoden aikana tutustutaan ilmaisun perustaitoihin.”

Lopuksi vielä tulkitsen koulun yhteydessä toimivan esiopetusluokan (TR 3) opetussuunnitelmaa vertaamalla sitä valtakunnalliseen Esiopetuksen opetus-suunnitelman perusteisiin (1996). Esiopetusluokan (TR 3) opetussuunnitel-man yhtäläisyydet valtakunnallisen opetussuunnitelopetussuunnitel-man perusteiden (Esi-opetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) kanssa osoittavat, mitä ylei-sesti tärkeinä pidettyjä asioita pidettiin myös esikoulun esiopetuksen toteu-tuksessa keskeisinä. Tutkimusryhmäni (TR 3) opetussuunnitelman ominai-suudet, joita ei ole kirjattu valtakunnallisiin perusteisiin, tulkitsen päiväkodin esiopetuksen omiksi erityispiirteiksi.

Esiopetusluokan (TR 3) opetussuunnitelma pohjasi kunnan päivähoidon esiopetussuunnitelman perusteisiin, jotka olivat valmistuneet ennen valtakun-nallisten Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1996) julkaisemista.

Yksikön oma opetussuunnitelma oli päivätty 30.1.1996 ja valtakunnallinen opetussuunnitelma (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) oli vahvistettu 16.2.1996. Verrattaessa opetussuunnitelmien yleisiä osia keske-nään kiinnittyy huomio siihen, että opettajan ja aikuisen asema ja oppimis-ympäristö hahmottuvat opetussuunnitelmissa erilaisina. Kun Esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (1996) aikuinen on lähinnä suotuisan oppi-misympäristön laatija, niin esikoulun (TR 3) opetussuunnitelmassa aikuisen rooli on näkyvämpi. Sen mukaan aikuinen kuuntelee ja havainnoi lasta, kes-kustelee hänen kanssaan ja antaa turvalliset rajat lapsen toiminnalle. Lisäksi hän kasvattajana tiedostaa asenteittensa vaikutuksen sekä vaikuttaa teemojen valintaan ja käsittelyyn. Esikoulun (TR 3) opetussuunnitelman ja valtakun-nallisten perusteiden (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) yleiset osat poikkeavat toisistaan myös sen osalta, että esikoulun opetussuun-nitelmassa ilmaistaan toiminta-ajatuksessa kasvatuksen päämäärä ja koroste-taan yksilökeskeisyyden ohella erityisesti yhteisöllisyyttä yhteistoiminnalli-sen oppimiyhteistoiminnalli-sen myötä. Yhteistoiminnallinen oppiminen onkin keskeinen opetustoimintaa läpäisevä periaate, johon esikoulun (TR 3) koko opetussuun-nitelma sitoutuu, mutta valtakunnallisissa perusteissa (Esiopetuksen opetus-suunnitelman perusteet 1996) tähän opetusratkaisuun ei oteta mitään kantaa.

Opetussuunnitelmissa on toteuttamisen osalta yhteneväisyyttä. Molem-missa opetussuunnitelMolem-missa työ- ja toimintatapoina painotetaan leikkiä ja tee-matyöskentelyä. Sen sijaan sisältöaluenimikkeet ja tavoitteet poikkeavat toisistaan. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1996) oleva kieli ja kommunikaatio on tutkimusryhmäni (TR 3) opetussuunnitelmassa nimeltään äidinkieli, matemaattiset käsitteet nimeltään matematiikka, luonto- ja ympä-ristötieto nimeltään ympäristökasvatus, uskonto ja etiikka nimeltään uskonto-ja eettinen kasvatus, liikunta uskonto-ja eri taidemuodot ovat yhteiseltä nimeltään ilmaisu. Terveyden sisältöaluetta ei ole lainkaan esikoulun (TR 3) opetus-suunnitelmassa. Tutkimusryhmäni (TR 3) opetussuunnitelman sisältöalueiden nimeäminen ei ole ollut, kuten ei valtakunnallisen perusteissakaan (Esiope-tuksen opetussuunnitelman perusteet 1996), johdonmukaista tiedon perus-muotojen (Hirst 1965) tahi alkuopetuksen oppiaineiden näkökulmasta (Pe-ruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994). Opetussuunnitelmat eroavat erityiseltä osaltaan toisistaan myös siinä, että Esiopetuksen opetussuunnitel-man perusteissa (Esiopetuksen opetussuunnitelopetussuunnitel-man perusteet 1996) ei sisältö-alueiden nimeämisen lisäksi ole lainkaan eritelty, mitä sisältöaiheita eri si-sältöalueiden sisällä tulisi esiopetuksessa käsitellä. Esikoulun (TR 3) opetus-suunnitelman sisältöalueiden kuvauksessa eritellään jonkin verran niiden sisältöaiheita.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Esiopetuksen opetus-suunnitelman perusteet 1996) kaikki tavoitteet on asetettu oppimisympäris-tölle, mutta esikoulun (TR 3) opetussuunnitelmassa vain yksi tavoite on ase-tettu oppimisympäristölle (”oppimisympäristö herättää kiinnostuksen sanoja ja lukemista kohtaan”), muut tavoitteet on ilmaistu sisältöinä (”lastenkirjalli-suuteen tutustuminen”, ”vuoden juhlapyhiin liittyvät uskonnon sisällöt”) tai toimintatapoina (”konkreetit tutkimiset, elämykset ja niistä päätteleminen”

”matematiikan tehtäviä voi liittää kauppaleikkeihin”). Tarkasteltaessa sisäl-töalueiden tavoitteita yksityiskohtaisemmin toisiinsa niin valtakunnallisen opetussuunnitelman (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) ja tutkimusryhmäni (TR 3) opetussuunnitelman tavoitteista on löydettävissä enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Yhtäläisyyttä löytyy matemaattisten käsitteiden (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) ja matematii-kan (TR 3) tavoitteissa, molemmissa opetussuunnitelmissa korostetaan ma-tematiikan keskeisiä käsitteitä, muuta yhteistä tavoitteiden asettelussa ei ole.

Lisäksi yhtäläisyyttä on esikoulun (TR 3) ja valtakunnallisten perusteiden (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) uskonnon tavoitteissa, sillä molemmissa korostuu kirkollisten juhlapyhien käsittely.

Kielen ja kommunikaation (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) ja äidinkielen (TR 3) tavoitteet eroavat täysin toisistaan. Esikoulun (TR 3) opetussuunnitelmassa korostetaan äidinkielen tavoitteena lukemisen alkei-den opettelua. Luonto- ja ympäristötiedon (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) ja ympäristökasvatuksen (TR 3) tavoitteissa on myös paljon eroavuutta. Esikoulun (TR 3) opetussuunnitelmassa tavoitteet on ilmaistu suppeammin ja keskeiseksi nousee konkreetti toiminta ja siitä saadut elämyk-set. Uskonnon ja etiikan tavoitteet eroavat toisistaan siten, että tutkimusryh-mäni (TR 3) tavoitteet on ilmaistu yleisemmällä tasolla erittelemättä uskon-non ja etiikan tavoitteita. Esikoulun (TR 3) opetussuunnitelman erityispiir-teenä on se, että uskonto- ja eettisen kasvatuksen tavoitteena on yleensä eet-tisten kysymysten tarkastelu. Lisäksi taito- ja taideaineet (Esiopetuksen ope-tussuunnitelman perusteet 1996) ja ilmaisu (TR 3) eroavat toisistaan siten, että esikoulun (TR 3) opetussuunnitelmassa on mainittu ilmaisun eri sisältö-alueet ja tavoitteeksi on asetettu yhteisesti ilmaisun perustaitoihin tutustumi-nen.