6 Esiopetuksen toimintakulttuurin toiminnalliset lähtökohdat
6.4 Koulun esi- ja alkuopetusluokan toiminnallisten lähtökohtien kuvailu ja tulkinta
6.4.2 Koulun esi- ja alkuopetusluokan toimintaympäristö
Koulun esi- ja alkuopetusluokan toimintaympäristö (TR 4) sijaitsi 380 oppi-laan ala-asteella. Koulurakennus oli kolmikerroksinen kivirakennus, jota ympäröi kahdelta sivulta koulun oma piha. Toisella pihalla ulkoilivat esiop-pilaat sekä 1–2 -luokan opesiop-pilaat, toisella pihalla vuosiluokkien 3–6 opesiop-pilaat.
Koulun välittömässä läheisyydessä oli myös urheilukenttä. Esi- ja alkuope-tusluokka sijaitsi koulurakennuksen toisessa päädyssä, missä oli yhteensä neljä luokkaa. Esi- ja alkuopetusluokka oli koulun ainoa, kolme samassa päädyssä sijaitsevaa muuta luokkaa olivat alkuopetusluokkia. Esi- ja alku-opetusluokalla oli omassa käytössään yksi 71 m2 suuruinen opetustila, mui-den alkuopetusluokkien kanssa se käytti silloin tällöin 20 m2 suuruista huo-netta, jossa kalusteina oli pöytä ja tuoleja sekä sekalaista tavaraa sinne tänne sijoitettuna. Tätä tilaa käytettiin muun muassa oppilaiden luku- ja kirjoitus-testien tekemisessä tai harjoittelijoiden ohjaamisessa. Yleensä pikkuhuone ei ollut oppilaiden käytössä. (Liite 9)
Esi- ja alkuopetusluokan opetustilaan kuljettiin alkuopetusluokkien kanssa yhteisestä eteisestä, jossa luokan oven välittömässä läheisyydessä sijaisivat oppilaiden naulakot. Luokkahuone oli suunnikkaan muotoinen ja oviseinällä oli vesipiste heti luokkaan tultaessa, liitutaulu ja sen edessä piirto-heitin sekä kiinteät kaapit olivat lähellä takaseinää. Oviseinää vastapäätä oli ikkunallinen seinä ja sen edustalla oli leveä, pitkä, kiinteä pöytä, johon oli sijoitettu opetusmateriaalia. Pöytä toimi ikkunalautana ja laskutilana. Opet-tajan pöytä tietokoneineen ja opetOpet-tajan materiaaleineen oli sijoitettu luokan takaosaan. Vesipisteen ja ikkunaseinän välissä oli liitutaulu, katosta roikkuva valkokangas, karttoja, erilaisia mittoja jne. Lukukauden alussa oppilaiden pulpetit olivat hevosenkengän muodossa piirtoheittimen ympärille ja niiden taakse oli sijoitettu lasten kokoa oleva pieni pyöreä pöytä tuoleineen. Luku-vuoden kuluessa pulpettimuodostelmat muuttuivat ensin pari muotoon sitten pieniksi 3–4 hengen ryhmiksi ja lukuvuoden lopulla taas hevosenkengäksi siten, että pulpettien eteen oli nyt sijoitettu pieni pyöreä pöytä, jonka ympä-rillä esioppilaat muun muassa pelasivat oppimispelejä opettajan johdolla.
(Liite 10a)
Luokkahuoneessa oli myös piano, joka rajasi koko vuoden opetustilaa siten, että sen taakse muodostui noin 140 x 200 cm kokoisen maton rajaama tila. Sitä käytettiin lukuhetkinä tai esioppilaiden pienillä oppituokioilla. Tässä tilassa oli seinän vierustalla myös pieni tuoli opettajaa varten, oppilaat istui-vat tai työskentelivät lattialla maton päällä. Tilaa käytettiin myös esi- ja
alku-oppilaiden opetuksen jakopaikkana, silloin kun kaikki oppilaat olivat läsnä.
Tilaa jäsensi myös maton toisella reunalla sijaitseva matala kirjahylly, jossa oli kirjoja ja opetusmateriaalia. Kirjahyllyn toisella puolella oli opettajan työpöytä tietokoneineen. Luokkahuoneen jakotilan takaseinälle oli kiinnitetty oppilaiden tekemä hämähäkkiaskartelu. Pianon rajaaman tilan yläpuolelle oli kiinnitetty kattovalaisimiin vaaleanpunainen kangas luomaan intiimiä tun-nelmaa. Pianon taustalle oli kiinnitetty äidinkieleen liittyvää materiaalia, samoin kaikilla luokan seinille, myös kaappien oviin oli kiinnitetty runsaasti oppimateriaalia kuten esimerkiksi numeroita. Piirtoheittimen edessä olevan liitutaulun yläpuolella oli aakkoskirjaimet kuvasymboleineen. Ikkuna- ja tauluseinän kulmauksessa oli luokan oma televisio ja videolaitteet. Lisäksi luokassa oli opettajan pöydän ja mattotilan välissä laatikosto, jossa säilytet-tiin oppimateriaalia. (Liite 10b)
Koulun yhteisiä tiloja esi- ja alkuopetusluokka (TR 4) käytti liikunta- ja ilmaisutuntien aikana, jolloin jompikumpi koulun liikuntasaleista oli varattu heille. Lisäksi luokalla oli mahdollisuus käyttää koulun yhteistä ATK-luokkaa kerran viikossa. Muualla kuin omassa luokassa tapahtui myös taito-ja taideaineiden opetus, tällöin oppilaat siirtyivät pääsääntöisesti vastapäiseen alkuopetusluokkaan, joka ulkoisesti ja toiminnallisesti oli varsin samankal-tainen luokan omien tilojen kanssa. Yksi esioppilas joutui siirtymään elä-mänkatsomustiedon tunneille toisessa kerroksessa sijaitsevaan luokkaan.
Luonnollisesti luokan käytössä oli myös koulun kirjasto. Esi- ja alkuopetus-ikäiset lapset ruokailivat koulun yhteisessä ruokasalissa ja heillä oli käytös-sään kaikkien alkuoppilaiden kanssa yhteiset WC-tilat.
Koulun esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) jäsensi tilallisesti oppilaiden pulpetit, jotka toisaalta mahdollistivat yksilötyöskentelyn ja toisaalta kaikkien oppilaiden samanaikaisen oppimistoiminnan. Oppimisympäristö oli järjes-tetty tarkasti siten, että eri oppiaineissa opiskeltiin tietyssä tilassa tietyllä tavalla. Toimintaympäristön käyttöä ohjasi välitunteja lukuun ottamatta opettaja, joka kontrolloi vahvasti niin tiloja kuin niissä toimintaa. Välitunnilla oppilaat saivat vapaasti leikkiä omalla pihalla koulun sääntöjen mukaisesti.
Esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) toiminnalle ja toimintatavoille oli tun-nusomaista opettajan tarkka hänen ja oppilaiden välisen sekä oppilaiden kes-kinäisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ohjaus ja kontrolli. Opettajan opetuksen aikana kommunikaatio kulki vain hänen kauttaan ja sille oli usein ominaista opettajan kysymys-oppilaan vastaus-tyylinen vuorovaikutus.
Opettajan opettamistoiminnan jälkeen toimintana oli usein oppilaiden yksi-lötyöskentelyä opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Jos oppitunneilla oli
ryhmätyöskentelyä, niin oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus ja kommuni-kaatio oli hyväksyttyä opettajan valvonnassa. Myös taito- ja taideaineiden tunnilla, muun muassa kuvaamataidon tunnilla oli sallittua oppilaiden keski-näinen puhe työskentelyn lomassa. Sen sijaan esi- ja alkuopetusluokan toi-mintatavoissa ei ollut hyväksyttyä oppilaiden vapaa liikkuminen ja kiinnitty-minen eri toimintoihin oppituntien aikana. Vapaa kiinnittykiinnitty-minen ja liittymi-nen olivat ominaista vain välituntitoiminnalle. Oppilaat eivät hajaantuneet opettajan silmien ulottumattomiin luokkatilassa tapahtuvan toiminnan aikana, vaan oppimistoiminnalle oli ominaista opettajan jatkuva läsnäolo.
Tarkasteltaessa koulun esi- ja alkuopetusluokan toimintaympäristöä (TR 4) huomaa, että oppimisympäristö ja toiminta vaikuttivat toisiinsa. Luokan oppimisympäristö oli suunniteltu ja järjestetty oppitunteja varten. Oppiaine-jakoisuus näkyi paitsi erityisluokkatiloina niin myös oman luokan opetustilan ja oppimateriaalin järjestämisenä. Äidinkieleen liittyvää materiaalia ja väli-neistöä oli sijoitettu yhteen, matematiikkaan liittyvää toiseen ja ympäristö- ja luonnontietoon liittyvää kolmanteen paikkaan keskitetysti. Vain taito- ja taideaineisiin liittyvät tuotokset olivat ympäri luokkaa nähtävissä esimerkiksi roikkuvina mobileina, seinille kiinnitettyinä piirustuksina tai ikkunalaudoilla olevina tuotoksina. Oppimisympäristöä jäsensi vahvasti jokaisen oppilaan oma pulpetti, jossa tapahtui yksilötyöskentely. Vaikka esi- ja alkuopetus-luokkaa oli jaettu pianon ja hyllyjen avulla, niin luokan toimintaympäristölle ei ollut luonteenomaista kodinomaisuus, vaan toimintaympäristöä leimasi oppiainesisällöt ja oppilaiden opiskelu. Perushoitotilanteet eivät vaikuttaneet lainkaan luokkahuoneen oppimisympäristöön, sillä ne eivät tapahtuneet luo-kan omissa tiloissa eikä oppituntien ailuo-kana. Perushoitotilanteet eivät vaikut-taneet myöskään toimintana esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) toimintaympä-ristöön. Lapset pukivat ja riisuivat ulkovaatteensa itsenäisesti eteisessä omien naulakkopaikkojensa vieressä ja säilyttivät vaatteitaan omilla naulakkopai-koillaan. Alkuoppilaiden kanssa yhteisissä WC-tiloissa ja koulun yhteisessä ruokalassa oppilaat toimivat myös itsenäisesti. Oppituntien aikana oppilailla ei ollut vapaata toimintaa, vaan opettaja organisoi myös oppilaiden erilaisen toiminnan tapahtuvaksi samanaikaisesti samassa opetustilassa. Esi- ja alku-opetusluokan (TR 4) toimintaympäristölle olikin ominaista järjestys sekä opettajan jatkuva läsnäolo ja vahva kontrolli.