Koulun esi- ja alkuopetusopetusluokan opetussuunnitelma

Koulun esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelma oli osa koulun opetussuunnitelmaa. Koko koulua koskevan opetussuunnitelman yleisessä osassa käsiteltiin opetussuunnitelman laadinnan perusteita ja opetussuunni-telman tehtävää sekä ilmaistiin koulun toiminta-ajatus. Siinä korostetaan, että koulu on tutkiva ja kokeileva ala-asteen, yläasteen ja lukion koulukokonai-suus, jossa opiskellaan tulevaisuuden maailmassa tarvittavia tietoja, taitoja ja

valmiuksia. Lisäksi yleisessä osassa kerrotaan lakiin pohjautuvat opetus- ja kasvatustyön tavoitteet, koulun toiminnan arvioinnin lähtökohdat, koulun ja yhteiskunnan suhteista, oppilasarvioinnista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta, erityisopetuksesta, oppilashuollosta, kouluterveydenhuollosta, koulupsykologin toiminnasta sekä eri aihekokonaisuuksista ja niiden toteut-tamisesta.

Koulun opetussuunnitelman yleisessä osassa on erikseen luku, jossa ku-vataan yleisesti koulussa toteutettavan esi- ja alkuopetuksen lähtökohtia, tavoitteita ja toteuttamista. Siinä käsitellään esi- ja alkuopetuksen valtakun-nallisia perusteita, joissa todetaan peruskoulun esi- ja alkuopetuksen muo-dostavan kokonaisuuden, jossa keskeiset tavoitteet, opiskelun luonne ja ope-tuksen lähtökohdat ovat samansuuntaiset. Opetussuunnitelman pohjana esi- ja alkuopetuksen osalta ovat Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1994) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (1996). Lisäksi tässä luvussa käsitellään koulun omia esi- ja alkuopetuksen perusteita, joita ovat perus-koulun yleisten ja ainekohtaisten tavoitteiden ohjaavuus, yksilöllisyys, aktii-visuus sekä yhteisöllisyys.

”Peruskoulun yleiset ja ainekohtaiset tavoitteet ohjaavat esi- ja alkuopetuksen tavoitteita.”

”Opetuksen lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen, aktiivinen oppiminen ja ryhmän ja yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen.”

Opetuksen järjestämisestä kerrotaan, että 6-vuotiaiden esiopetus integroidaan alkuopetukseen ja että esi- ja alkuopetuksen tavoite- ja sisältökokonaisuuk-sien saavuttamiseen oppilas voi käyttää tarpeen mukaan 2–4 kouluvuotta.

Lisäksi opetussuunnitelmassa korostetaan esi- ja alkuopetuksen toiminnassa kouluopetuksen menetelmällistä vapautta ja sitä, että esiopetuksen perintei-sistä toiminta-alueista erityisesti leikin, työn ja oppituokioiden merkitystä tuetaan oppimisen käynnistäjinä. Esi- ja alkuopetuksen yleisenä tavoitteena on hyvän perustan luominen oppimiselle:

”luoda hyvä perusta myöhempää oppimista varten”.

Perinteisten luku-, kirjoitus- ja laskutaidon lisäksi tavoitteina ovat ajatteluun, opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyökykyyn, sosiaalisuuteen ja vastuullisuuteen liittyvien taitojen hankkiminen sekä erilaisiin työvälineisiin ja työtapoihin tutustuminen. Tavoitteina ovat lapsen havaintokyvyn ja pitkä-jänteisyyden kehittyminen sekä koululaisen rooliin kasvaminen:

”lapsen havaintokyky eri aistialueilla kehittyy”,

”lapsen pitkäjänteisyys ja aloitekyky kasvavat”,

”käsitys itsestä koululaisena ja oppijana tulee positiiviseksi ja vahvaksi”.

Yleisessä osassa esi- ja alkuopetuksen suunnittelun ja toiminnan keskeiseksi periaatteeksi nostetaan eheyttäminen, vaikka esiopetuksen sisältöalueina ovatkin opetussuunnitelmassa alkuopetuksen oppiaineet. Lisäksi opetussuun-nitelmassa korostetaan, että esi- ja alkuopetuksessa myönteiset oppimisko-kemukset ja onnistumisen elämykset edistävät oppimista. Lisäksi esiopetuk-sessa olevalle lapselle voidaan tehdä henkilökohtainen työjärjestys, jolloin viikoittainen opiskeluaika voi olla 15–20 oppituntia. Esi- ja alkuopetuksessa tuetaan aktiivisen oppijan roolia ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Opetussuunnitelman mukaan oppimisympäristön tulee olla esi- ja alku-opetuksessa monipuolinen, virikkeitä antava ja esteettinen ja lisäksi siellä tulee vallita lämmin ilmapiiri. Arviointi perustuu esi- ja alkuopetuksessa op-pilaan koulutyön jatkuvaan arviointiin ja hänen edistymisensä yksilölliseen seuraamiseen. Opettajan arviointi on luonteeltaan kannustavaa, oppilaan itse-arviointia tuetaan ja oppilas ja vanhemmat voivat osallistua arviointiin. Lu-kukausiarvioinnissa tarkastellaan oppilasta työyhteisön jäsenenä sekä hänen oppimistaan koulutyössä.

Koulun opetussuunnitelman erityisessä osassa esitetään sekä oppiai-neittain että luokka-asteittain tavoitteet ja sisällöt. Esi- ja alkuopetuksen aine-kohtaiset tavoitteet ja sisällöt ovat siis osa kouluopetuksen kokonaisuutta.

Opetussuunnitelman mukaan esi- ja alkuopetuksen oppiaineet ovat äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto ja elämänkatsomustieto, musiikki, kuvaamataito, käsityö ja liikunta. Seuraavassa esitän oppiaineiden yleiset tavoitteet ja sisällöt sekä erikseen esi- ja alkuopetukselle asetetut op-piainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt. Opetussuunnitelmassa ei ole eritelty erikseen esiopetukselle oppiainekohtaisia tavoitteita, vaan siinä on yhteiset tavoitteet ja sisällöt esi-, 1- ja 2-luokille.

Koulun opetussuunnitelman erityisessä osassa luonnehditaan ensin äi-dinkieltä oppiaineena, se nähdään taito- ja tietoaineena sekä kulttuuri- ja taideaineena. Äidinkieli on peruskoulussa opetussuunnitelman mukaan eri-koisasemassa, sillä se on oppimisen kohde, opetuksen väline ja kaiken opis-kelun perusta. Äidinkielen ”ydintavoitteeksi” on opetussuunnitelmassa nos-tettu oppilaan puhe-, luku- ja kirjoitustaidon oppiminen. Lisäksi ala-asteella äidinkielen tavoitteiksi on kirjattu ilmaisu-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaito-jen kehittyminen.

”Oppilaalla on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan.”

”Oppilaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot kehittyvät.”

Lisäksi tavoitteina ovat erilaisten tekstien ja medioiden lukeminen, valitsemi-nen ja tulkitsemivalitsemi-nen, vanhan ja uuden perinteen sekä oman maan kirjallisuu-den tunteminen että muikirjallisuu-den maikirjallisuu-den kirjalliseen traditioon tutustuminen.

Tavoitteina ovat myös oppilaan kehittyminen tiedonhankkijana ja tutkijana, harjaantuminen tiedon valikoinnissa, tulkinnassa, arvioinnissa ja jäsentämi-sessä, teknisten apuvälineiden käyttäminen tiedon hankinnassa ja välittämi-sessä, erilaisten tekstien lukeminen ja ymmärtäminen, suomen kielen äänne-, muoto-, lause- ja tekstirakenteiden sekä sananmuodostuksen ja sanaston op-piminen.

Äidinkielen sisällöt on opetussuunnitelmassa jaettu lukemiseen, kirjoit-tamiseen, kielentuntemukseen, viestintäkasvatukseen ja ilmaisukasvatukseen.

Esi-, 1- ja 2-luokilla lukemisen osalta tavoitteina ja sisältöinä ovat sujuva lukeminen, satujen kuuntelu ja käsittely, uusien ajatusten kehittely lukemisen perusteella, kirjasto tutuksi ja hypertekstiin tutustuminen. Kirjoittamisen tavoitteina ja sisältöinä ovat pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet, puhutun kielen muuttuminen kirjoitetuksi, uutinen, kirjeet, ilmoitus, mainos, mielipi-dekirjoitus, suullinen kertomus, omien tekstien tuottaminen, kuva kirjoitel-man lähtökohtana, kuva ja teksti lähteenä, raportointi suullisesti, kirjallisesti tai kuvan avulla sekä tekstinkäsittelyyn tutustuminen. Kielen tuntemuksen tavoitteina ja sisältöinä ovat sanojen luokittelu, kielen tarkastelu, kuvasym-bolit sekä sanakenttien luominen. Viestintäkasvatuksessa kaikilla luokka-asteilla käsitellään eri viestintävälineitä, tavoitteena on ymmärtää niiden merkitys yksilölle ja yhteisölle, harjoittaa medialukutaitoa ja viestinnän kei-noja sekä harjaantua eri välineiden käytössä. Ilmaisukasvatuksen tavoitteena on esi-, 1- ja 2-luokilla leikin avulla ympäristön tutkiminen:

”ympäröivän todellisuuden tutkiminen leikkien ja leikinomaisten ilmaisuhar-joitusten avulla”.

Keskeistä oppiainesta ovat kertominen, kuunteleminen ja tekeminen. Rooli-leikein ja dramatisoinnein harjoitellaan keskittymistä, eleiden, ilmeiden ja liikkeen kielen hallintaa sekä rohkeaa äänenkäyttöä.

Opetussuunnitelmassa korostetaan, että matematiikka oppiaineena antaa mahdollisuuden oppilaan keksimiskyvyn ja ajattelu- sekä informaatiotaitojen kehittymiselle.

”Opiskelu antaa mahdollisuuksia kehittää keksimiskykyä ja luovaa ajattelua.”

”Matematiikka tarjoaa keinon välittää informaatiota täsmällisesti.”

Matematiikan keskeiset tavoitteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joita ovat ongelmanratkaisu, matemaattisen tiedon esittäminen ja liittäminen eri yhteyksiin, matemaattinen päättely, lukukäsite, peruslaskutoimitukset, geo-metria ja avaruudellinen hahmottaminen, mittaaminen sekä tilastot ja toden-näköisyys.

Ongelmanratkaisun alueella kaikilla luokka-asteilla tavoitteissa korostuu matemaattisten ongelmien käyttö.

”Oppilas tutkii ja ymmärtää monenlaisia matemaattisia ongelmia käyttämällä erilaisia lähestymistapoja niiden ratkaisemisessa.”

”Oppilas muodostaa matemaattisia ongelmia arkipäivän tilanteista.”

Lisäksi tavoitteina ovat uusien ongelmanratkaisustrategioiden käyttäminen ja kehittäminen, vastausten järkevyyden tulkinta ja arviointi sekä matemaattis-ten taitojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä itseluottamuksen vahvistami-nen ongelmanratkaisutilanteissa. Matemaattisen tiedon esittämisen ja liittämi-sen eri yhteyksiin tavoitteina kaikilla luokka-asteilla ovat matemaattiliittämi-sen ajattelun selostustaidot, erilaisten matemaattisten ja arkikielen mallien yh-distäminen vastaaviin matemaattisiin käsitteisiin ja merkintöihin, matematii-kan eri osa-alueiden välisten yhteyksien tunnistaminen sekä matemaattisen taidon käyttäminen muissakin oppiaineissa ja arkipäivän tilanteissa. Mate-maattisen päättelyn tavoitteina on kaikilla luokka-asteilla loogisten johto-päätösten teko, ratkaisutapojen perusteleminen ja todistaminen, matemaattis-ten tilanteiden analysoiminen ja mallintaminen ja sen ymmärtäminen, että matemaattinen työskentely muodostaa järkevän ja loogisen kokonaisuuden.

Lukukäsitteen tavoitteena on esi-, 1- ja 2-luokilla se, että oppilas omak-suu ja ymmärtää lukualueen 0–1000. Peruslaskutoimitusten tavoitteena on esi-, 1- ja 2-luokilla se, että oppilas oppii yhteenlaskun, vähennyslaskun, kertolaskua, jakolaskua sekä yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskualgorit-meja. Geometrian ja avaruudellisen hahmottamisen tavoitteina on esi-, 1- ja 2-luokilla, että oppilas oppii peruskuvioita, peruskappaleita sekä viivan, suo-ran, janan ja pisteen. Mittaamisen tavoitteina on esi-, 1- ja 2-luokilla oppia mittoja, painoja, kellonaika, lämpötilan merkitseminen, rahayksiköt sekä pie-noismalli. Kaikilla luokka-asteilla tilastojen ja todennäköisyyden osa-alueen tavoitteina tähdennetään pylväsdiagrammien, tilastojen ja todennäköisyyksi-en ymmärtämistä:

”oppilas osaa kerätä, järjestää ja kuvailla havaintoja pylväsdiagrammin avul-la”,

”oppilas osaa laatia, lukea ja tulkita tilastoja” ja

”oppilas tutkii kokeellisesti todennäköisyyden ominaisuuksia”.

Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena korostuu oppimaan oppiminen.

”Olennaisinta on oppimaan oppiminen: kuvailu, havainnointi, oivaltaminen, ihmettely ja ymmärrys.”

Oppiaineen keskeisten sisältöjen avulla harjoitellaan luonnontieteellisessä tutkimuksessa tarvittavia taitoja. Näitä taitoja ovat kysyminen, ennustaminen ja oletusten teko. Lisäksi niitä ovat havaintojen teko, mittaaminen, muuttujien käsittely sekä tulosten palkitseminen ja arviointi tieteellisin perustein. Ympä-ristö ja luonnontiedon keskeiset sisällöt ovat elämän edellytykset, eliöt ja niiden elinympäristöt, ihminen ja elinympäristö sekä maapallo ja sen kuvaa-minen. Esi-, 1- ja 2-luokilla elämän edellytyksistä käsitellään vettä, ilmaa, maata ja aineiden kiertokulun perusteita. Eliöistä ja elinympäristöistä sisäl-töinä ovat rakenne, elämänkaari ja suhde ympäristöön sekä ihmisestä ja elin-ympäristöstä ihminen fyysisenä ja sosiaalisena olentona. Maapallon ja sen kuvaamisen sisältöaiheisiin kuuluvat kartta, kotikaupunginosa ja kotikaupun-ki, Suomi sekä maapallo ja avaruus.

Uskonnon keskeisenä tehtävänä on opetussuunnitelman mukaan tarjota oppilaalle tietoa uskonnosta ja uskonnon vaikutuksista. Koulun uskonnon opetukselle on asetettu useita tavoitteita, joissa korostuu paitsi uskonnollisen sivistyksen merkitys niin myös uskontoa koskevien tietojen ja taitojen omak-suminen uskontoa koskevissa asioissa.

”Oppilas saa uskonnollisen yleissivistyksen.”

”Oppilaalla on riittävästi tietoa uskontoa koskevista asioista.”

”Oppilaalla on valmiudet hankkia lisää tietoa.”

”Oppilas osaa arvioida ja soveltaa tietojaan.”

”Oppilaalla on valmiuksia ymmärtää uskontoa ja uskonnollisia ilmiöitä.”

”Oppilas pystyy perustelemaan uskomuksensa.”

”Oppilas arvostaa uskonnon merkitystä yksilön elämässä ja yhteiskunnassa.”

”Oppilaalla on muutosvalmiutta.”

”Oppilas oppii ottamaan vastuun elämästään.”

Evankelisluterilaisen uskonnon sisältö jakautuu kolmeen laajaan kokonai-suuteen, joita ovat suuri kertomus, uskon tulkinta ja arvokas elämä. Esi-, 1- ja

2-luokilla suuri kertomus -kokonaisuuden sisältöjä ovat Raamatun osat, Jee-suksen kotimaa sekä Uusi testamentti, Jumala taivaan isänä, Luojana ja kaik-kivaltiaana, Jeesus auttajana ja opettajana sekä pääsiäisen ilo, rukouksia eri tilanteissa, oppilaiden omat kysymykset ja keskustelut. Uskon tulkinnan kokonaisuuden sisältöinä ovat kirkkorakennuksen ominaispiirteet, oma seu-rakunta ja lapset, ortodoksisuus, luokkatovereiden uskontoon tutustuminen, kirkkovuoden keskeiset juhlat, kirkon musiikki ja lapset (esimerkiksi lasten virsiä ja hengellisiä lauluja ja lasten messu), keskeiset kristilliset symbolit (risti, kastemekko, alttari) sekä rukous. Arvokkaan elämän sisältökokonai-suuteen kuuluu arkipäivän etiikka, lapsen oma elämäntapa, ihmisarvo, omas-sa luokkayhteisössä eläminen, elämän kunnioittaminen ja suojeleminen, op-pilaan omat kysymykset, ajankohtaiset eettiset kysymykset, moraalidilemmat, sadut, aiheeseen liittyvät käsitteet, arkipäivän lähimmäisenrakkaus, muista huolehtiminen ja lasten diakonia.

Elämänkatsomustieto tukee opetussuunnitelman mukaan oppilaan elä-mänkatsomuksen muotoutumista ja antaa oppilaalle mahdollisuuden omaksua maailman perusluonnetta ja arvoja jäsentäviä lähestymistapoja, joita hän voi käyttää ongelmien ratkaisemisessa. Sisältöalueiden tavoitteina ovat katso-muksellisten näkökulmien ymmärtäminen ja eritteleminen sekä katsomuksel-lisen yleissivistyksen muodostaminen.

”Oppilas ymmärtää erilaisia näkökulmia ja osaa eritellä katsomuksellisten ky-symysten ratkaisuja ihmisoikeusetiikan perustalta.”

”Oppilas tutkii eurooppalaisia ja muiden kulttuurien perinteitä.”

” Oppilas saa tukea elämänkatsomuksen muodostumiselle.”

Elämänkatsomustiedon sisällöt on ryhmitelty kolmeksi osa-alueeksi: ihmis-suhteet ja moraalinen kasvu, kulttuuri-identiteetti sekä yhteiskuntasuhde ja kansalaisetiikka, näille osa-alueille on opetussuunnitelmassa lueteltu monia aihekokonaisuuksia. Esi-, 1- ja 2-luokilla ihmissuhteiden ja moraalin sisältöjä ovat ystävyys, riita ja sovinto, yhteiset pelisäännöt, onnistuminen ja epäon-nistuminen, hyvä ja paha tarinoissa, perhe ja suku sekä yhteistyö. Kulttuuri-identiteetin sisältöinä ovat elämää ennen meitä, maalla ja kaupungissa elämi-nen, juhlat, muinaissuomalaisia satuhahmoja ja tarinoita maailman synnystä.

Yhteiskuntasuhteen ja kansalaisetiikan osa-alueen sisältöjä ovat sen sijaan kodin työt, oikeuksia ja velvollisuuksia, lapsen oikeudet, muiden maiden lasten elämää ja erilaisia ihmisiä, uhanalaisia kasveja eläimiä sekä tulevai-suuskuvia.

Musiikin tavoitteiden osalta opetussuunnitelmassa käsitellään ensin mu-siikkikasvatuksen luonnetta ja tehtävää yleensä. Opetussuunnitelmassa mai-nitaan musiikin opetuksen tavoitteina paitsi kiinnostuksen herättäminen, niin myös taitojen ja ilmaisun kehittäminen.

”Oppilaan kiinnostuksen virittäminen musiikkiin.”

”Oppilaan taitojen kehittäminen musiikin eri osa-alueilla.”

”Oppilaan luovan musiikillisen ilmaisun kehittäminen.”

Tavoitteissa korostetaan myös yhteistoiminnallisuutta ja harrastuneisuutta.

Sisällön valinnan perusteissa todetaan, että erityisesti esi- ja alkuopetuksessa otetaan huomioon kokonaisopetus, joka tukee eri oppiaineiden välistä eheyt-tämistä. Musiikin oppiaines esi- , 1- ja 2-luokilla kehittää opetussuunnitelman mukaan etenkin oppilaan rytmi, harmonia- ja muototajua etupäässä korva-kuulolta. Esi- ja alkuopetuksen aikana opitaan myös perinteiset tärkeimpiin juhlapyhiin liittyvät laulut. Musiikin sisältöalueina ovat dynamiikka, sointivä-ri, rytmi ja tempo, melodia ja harmonia, soitto sekä musiikin tyylilajit.

Kuvaamataidon yleisenä tavoitteena on opetussuunnitelman mukaan oppilaan johdattaminen kuvataiteeseen:

”opastaa oppilas kuvan ja taiteen maailmaan”.

Kuvaamataidon opetuksen lähtökohtana on kuvallisen ilmaisun ja kuvallisen ajattelun mahdollistaminen. Lisäksi opetussuunnitelmassa kerrotaan kuvaa-mataidon sisällön valinnan perusteista, opetusjärjestelyistä, työtavoista sekä oppiaineksesta. Kuvaamataidon opetussisällöissä korostetaan esi- 1- ja 2-luokalla leikkiä, kokeilemista, havainnoimista ja tutkimista sekä eläytymistä.

Kuvataiteen avulla kehitetään oppilaan muoto- ja väritajua sekä sommittelu-taitoa. Esi- ja alkuopetuksen aikana tarkoituksena on oppia kuvaamataidon välineiden käytön alkeet ja käyttää tietokonetta kuvaamataidon opetuksessa.

Lisäksi kuvaamataidon sisältöinä mainitaan opetussuunnitelmassa taiteen tuntemus, ympäristökasvatus ja yhdeksänneksi viestintäkasvatus.

Käsityön tavoitteina korostuu kestävä kehitys ja muuttuvassa maailmas-sa tarvittavat valmiudet.

”Pyrkimyksenä on toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuk-sia selviytyä muuttuvassa maailmassa.”

Näitä opetussuunnitelman tarkoittamia valmiuksia ovat esine- ja ympäristö-kulttuurin ylläpitäminen, kehittäminen ja luominen. Oppiaineen tavoitteena on oppilaan persoonallisuuden kasvu ja vastuuntunnon kehittäminen, työn

kelvollinen suorittaminen, oppilaan myönteinen suhtautuminen työntekoon ja teknologiaan sekä tiedollisen ja esteettisen todellisuuden hahmottaminen.

Oppiainekuvauksessa kerrotaan myös työtavoista ja toimintamuodoista sekä oppiaineksesta, joka koostuu tekstiilityöstä, fysiikasta ja ympäristöopista, sähköopista, puuteknologiasta, metalliteknologiasta, muoviteknologiasta, askartelusta, pahvi- ja kartonki materiaalina aihepiiristä sekä suunnittelu- ja ongelmanratkaisusta.

Liikunnan tehtävänä on opetussuunnitelman mukaan antaa oppilaille sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joiden pohjalta syntyy liikunnallinen elämäntapa. Opetussuunnitelman mukaan liikunnan yleisenä tavoitteena on huolehtia oppilaan persoonallisuuden toiminnallisen alueen kehittämisestä.

Se merkitsee oppilaan kunnon ja taitopohjan kehittämistä sekä pyrkimystä herättää uusia liikuntaharrastuksia opettamalla eri liikuntataitoja ja -tietoja että tarjoamalla mahdollisuuksia yhteistyökykyisyyden kehittämiseen, oma-toimisuuteen kasvamiseen sekä sukupuolten välisen tasa-arvoisuuden edistä-miseen. Esi- ja alkuopetuksessa oppiaineen painopiste on liikunnassa tarvit-tavissa perustaidoissa:

”taitavuuden (erityisesti rytmi-, tasapaino-, reaktio-, erottelu-, suuntautumis-, muuntelu- sekä yhdistelylykyvyn), motoristen perustaitojen ja fyysisten ominai-suuksien (nopeus, voima, liikkuvuus) kehittämisessä”.

Liikunnan oppiaines on esi- ja alkuopetusluokkaa koskevassa opetussuunni-telmassa jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, joita ovat järjestäytymismuodot ja leikit, voimistelu (erikseen telinevoimistelu, välinevoimistelu ja tanssi), palloilu, yleisurheilu, maastoleikit, suunnistus ja retkeily, talvilajit (maasto-hiihto ja laskettelun alkeet sekä (maasto-hiihto) ja uinti.

Lopuksi tulkitsen vielä koulun esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetus-suunnitelmaa vertaamalla sitä valtakunnalliseen Esiopetuksen opetussuunni-telman perusteisiin (1996). Esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitel-man yhtäläisyydet valtakunnallisen opetussuunnitelopetussuunnitel-man perusteiden (Esi-opetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) kanssa osoittavat, mitä ylei-sesti tärkeinä pidettyjä asioita pidettiin myös koulun esiopetuksessa keskeisi-nä. Tutkimusryhmäni (TR 4) opetussuunnitelman ominaisuudet, joita ei ole kirjattu valtakunnallisiin perusteisiin, tulkitsen koulun esiopetuksen omiksi erityispiirteiksi.

Esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) koskeva opetussuunnitelma pohjasi valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin (Peruskoulun opetussuun-nitelman perusteet 1994 ja Esiopetuksen opetussuunopetussuun-nitelman perusteet 1996).

Verrattaessa esi- ja alkuopetusluokan opetussuunnitelman ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1996) yleisiä osia keskenään kiinnittyy huomio siihen, että esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) koskevassa opetussuun-nitelmassa on ilmaistu toiminta-ajatus ja esi- ja alkuopetukselle yleiset kas-vatustavoitteet, mutta Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1996) ei ilmaista kasvatuksen päämäärää. Koulun opetussuunnitelman esi- ja alku-opetusta koskevassa yleisessä osassa kerrotaan, että esiopetus integroidaan alkuopetukseen ja sen tavoitteet ovat yhteiset , 1- ja 2-luokille, joten esi-oppilaiden tavoitteen asettelu kiinnittyy kouluopetuksen kokonaisuuteen.

Keskeistä yleisissä tavoitteissa on niin esi- kuin alkuoppilaiden oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen lisäksi myös koululaisen roolin omaksumi-sen ohella perinteiset luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Koulun esi- ja alkuope-tusluokan (TR 4) opetussuunnitelmassa esiopetus kiinnittyy siis vahvasti alkuopetukseen, sen sijaan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1996) esiopetus liitetään kiinteästi alkuopetuksen lisäksi varhaiskasvatuk-seenkin.

Myös toiminnan toteutuksen suhteen opetussuunnitelmat eroavat toisis-taan. Valtakunnallisissa perusteissa (Esiopetuksen opetussuunnitelman pe-rusteet 1996) sitoudutaan oppiainejaottomaan teematyöskentelyyn. Koulun esi- ja alkuopetuksen toiminnassa ei puolestaan sitouduta oppiainejaottomaan toimintatapaan, vaan opetussuunnitelmassa puhutaan eheyttämisen periaat-teesta sekä suositellaan ympäristö- ja luonnontietoa eheyttäväksi oppiaineek-si.

Yhteistä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1996) ja esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelman yleiselle osalle on se, että mo-lemmissa korostetaan lasta / oppilasta aktiivisena oppijana, jonka oppimisen perustan muodostavat omat kokemukset, tiedot ja taidot. Opetussuunnitelmia erottaa sen sijaan näkemys oppimisympäristöstä, joka ei nouse näkyvään asemaan esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelmassa. Siinä oppi-misympäristön sijaan keskeiseen rooliin nousee oppilas ja hänen oppimisen-sa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa (Esiopetuksen opetus-suunnitelman perusteet 1996) tavoitteet asetetaan oppimisympäristölle, esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) koskevassa opetussuunnitelmassa tavoitteenaset-telu niin yleis- kuin oppiainekohtaisissa tavoitteissa kohdistuu oppilaan op-pimiseen.

Opetussuunnitelmien erityiset osat ovat sekä lähtökohdiltaan että sisäl-töalueiden yksityiskohdiltaan hyvin erilaisia. Esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelma on osa koulun opetussuunnitelmaa ja esiopetuksen osalta

sitoudutaan perusopetuksen opetussuunnitelmallisiin lähtökohtiin. Sisältö-aluenimikkeet sekä niiden tavoitteet että sisällöt poikkeavat toisistaan paljon.

Esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) sisältöalueet ovat koulun oppiaineita, niinpä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1996) oleva kieli ja kommuni-kaatio on tutkimusryhmän (TR 4) opetussuunnitelmassa nimeltään äidinkieli, matemaattiset käsitteet nimeltään matematiikka, luonto- ja ympäristötieto nimeltään ympäristö- ja luonnontieto, uskonto ja etiikka nimeltään uskonto ja elämänkatsomustieto, eri taidemuodot ovat nimiltään kuvaamataito, musiikki ja käsityö. Ainoastaan liikunta on molemmissa opetussuunnitelmissa saman-nimisenä. Terveyden sisältöalue (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) on koulun ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelmassa esi-opetuksen tärkein läpäisyaine.

Opetussuunnitelmat eroavat erityiseltä osaltaan toisistaan ratkaisevasti siinä, että Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Esiopetuksen ope-tussuunnitelman perusteet 1996) ei sisältöalueiden nimeämisen lisäksi ole lainkaan eritelty, mitä aiheita eri sisältöalueissa tulisi esiopetuksessa käsitellä.

Koulun esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuunnitelman oppiaineiden kuvauksessa eritellään tarkasti niin tavoitteet kuin sisällöt. Seuraavaksi tar-kastelen mahdollisia yhteisiä sisältöalueiden yhteneväisyyksiä. Kielen ja kommunikaation (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) ja äidin-kielen (TR 4) tavoitteissa on löydettävissä yksi vain yhteinen tavoite: mo-lemmissa korostetaan halua, rohkeutta ja taitoa ilmaista ajatuksia. Muuta yhteistä ei opetussuunnitelmissa ole kielen ja kommunikaation sisältöalueen ja äidinkielen oppiaineen välillä. Matemaattisten käsitteiden ja matematiikan tavoitteissa yhteisenä piirteenä on se, että molemmissa opetussuunnitelmissa esiintyvät ongelmanratkaisu, lukukäsite ja geometria matematiikan osa-alueina, mutta valtakunnallisissa perusteissa ei ole osa-alueiden tavoitteita tai sisältöjä eritelty. Näin on tehty esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetussuun-nitelmassa, lisäksi siinä on vielä viisi muuta matematiikan osa-aluetta tavoit-teineen ja sisältöaiheineen. Luonto- ja ympäristötiedon (Esiopetuksen opetus-suunnitelman perusteet 1996) ja ympäristö- ja luonnontiedon (TR 4) tavoit-teissa on yhteistä luonnontieteellisten taitojen kehittämisessä havaintojen, mittausten ja yksinkertaisten kokeiden teko, muilta osin tavoitteenasettelu ja keskeiset sisällöt poikkeavat. Koulun esi- ja alkuopetusluokan (TR 4) opetus-suunnitelmassa tavoitteet ja sisällöt ovat yksityiskohtaisesti eritelty.

Uskonnon tavoitteina on sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perus-teissa (1996) että esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) koskevassa opetussuunni-telmassa kehittää valmiuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita ja antaa

mahdollisuus kohdata hartautta. Muilta osin tavoitteenasettelu ja sisältöaihe-kuvaus poikkeavat siten, että myös uskonnon tavoitteet ja sisällöt ovat yksi-tyiskohtaisesti kuvattu koulun esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) koskevassa opetussuunnitelmassa. Etiikka (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1996) ja elämänkatsomustieto (TR 4) ovat lähtökohdiltaan erilaiset. Etiikka sisältöalueena korostaa tavoitteena tekojen ja töiden tarkastelua ja arvosta-mista eettisestä näkökulmasta ja elämänkatsomustieto oppiaineena korostaa tavoitteena katsomuksellista yleissivistystä. Yhteisenä sisältönä molemmissa mainitaan muut kulttuurit ja ihmiset.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1996) on omana sisältö-alueena eri taidemuodot, esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) koskevassa

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1996) on omana sisältö-alueena eri taidemuodot, esi- ja alkuopetusluokkaa (TR 4) koskevassa

In document Esiopetuksen toimintakulttuuri lapsen näkökulmasta (sivua 133-145)