Kotihoidon ohjaajien näkemyksiä toiminnan johtamisesta

Kotihoidon ohjaajien puheissa nousi hyvin vahvasti esille asiakastyön johtaminen. Perin-teisesti ohjaajan työhön on sisältynyt vahvasti elementtejä asiakastyön johtamisesta kuten asiakkuuksista päätettäessä. Haastateltavat kuvasivat, että toimintaa pitää johtaa tiedolla.

Haastateltavat olivat tunnistaneet, että on hyvin tärkeää, että tieto on oikeaa ja riittävän laaja-alaista ja syitä mietitään mahdollisimman laajasti. Tämän hetken resurssit vaikutti-vat vahvasti kotihoidon ohjaajan työn kuormittavuuteen ja työn hallintaan. Osin ehkä tästä johtuen esimiestyön jaettu johtajuus nousi esille. Työhyvinvoinnin ja työturvalli-suuden johtaminen kuulostivat haastatteluissa olevan arkipäivää jo kotihoitotyön luon-teenkin vuoksi. (Taulukko 5.)

Taulukko 5. Kotihoidon ohjaajien näkemyksiä toiminnan johtamisesta.

Alakategoria Yläkategoria Pääkategoria

Asiakaskokemuksen johtami-nen

Asiakkaiden tapaaminen Verkostojen johtaminen

Asiakasyhteyden säilyttämi-nen

Tilanteen tasalla pysyminen

Asiakastyö ja tiedolla johtami-nen

Tiedon tuottaminen Tilastojen seuraaminen Toiminnan arviointi

Tietoon perustuva johtaminen Arvioinnin merkitys

Henkilöstön riittävyys Rajojen asettaminen

Hoitohenkilökunnan mitoitus

Riittävät resurssit

Asiakasvirran rajaaminen Resurssien vaikutus työn kuormittavuuteen ja työn hal-lintaan

Kehittämisen tiellä olevia es-teitä

Hajanainen työnkuva

Työn hallinnan kokemus Työn pirstaleisuus Työn ja johtamisen

jakautumi-nen

Työpariajattelu

Jaettu johtaminen Yhteisjohtaminen Työajan vapautuminen

Esimiestyön jaettu johtaminen

Asioihin vaikuttaminen Työhyvinvointiin vaikuttavat asiat

Työhyvinvointiin vaikuttami-nen

Työhyvinvointi ja työturvalli-suus johtamisen näkökulmasta Työturvallisuuden

kehittämi-nen kotihoidossa Ohjeistukset Organisaation mallit Ennakointi

Ohjeiden ja mallien noudatta-minen osana työturvallisuutta

Asiakastyö ja tiedolla johtaminen

Asiakastyön johtaminen nähtiin tärkeänä osana kotihoidon ohjaajan työtä ja asiakaskäyn-neillä käymisen koettiin tukevan johtamista ja osa haastateltavista koki, ettei voi johtaa omaa yksikköään tapaamatta asiakkaita. Haastateltavien mukaan tiimit hoitavat päivittäisen organisoinnin asiakastyön suhteen, siihen ei kotihoidon ohjaajaa tarvita mutta kotihoidon ohjaajaa tarvitaan, kun tehdään linjauksia asiakastyön suhteen. Toisaalta kotihoidon ohjaa-jat pohtivat tarvitaanko kotihoitotyön johtamisessa välttämättä suoria asiakaskontakteja.

Kotihoidon ohjaajan työhön liittyy paljon hallinnollista työtä ja haastateltavat kokivat, että jos uppoutuu asiakastyöhön, muu esimiestyö kärsii. Asiakastyön osalta oli osin tullut muu-tosta kehitettäessä keskitettyä asiakasohjausta.

Haastateltavat kokivat tärkeänä, että kotihoitoa johdetaan tiedolla ja, että tuotettu tieto on oikeaa. Haastateltavat seurasivat ja tuottivat erilaisia tilastoja. Haastatteluissa korostui, että tilastojen tulkinta on tärkeää, usein pelkät luvut eivät kerro kaikkea Haastateltavat kuvasi-vat, että monesti lukuja tarkastellaan irrallisena asiayhteydestä tai välttämättä ei osata kertoa lukuja pyydettäessä mihin tietoja tullaan käyttämään. Näin ollen luvut eivät välttämättä täy-sin anna täyttä kuvaa jostakin tilanteesta koska useimmiten lukujen vertailuun tarvitaan muutakin tietoa. Lukujen ja tilastojen lisäksi toiminnan arviointi koettiin haastateltavien taholta tärkeänä. Monesti toimintaa oli kehitetty siten, että arviointiin ei oltu kiinnitetty huo-miota.

”Mä oon tosi paljon ollu kotikäynneillä, et en voi tehdä työtä ilman, että mä ta-paan asiakkaita tai omaisia.”

”…jotta sitä toimintaa pystyy hyvin johtamaan niin kyl mä sit nään tärkeenä, että mä sit aina sillon tällöin käyn myös asiakaskäynneillä.”

”Mitä enempi sinne asiakastyöhön menee … ettei lähe liikaa koska sit taas kärsii nää ohjaajan työt.”

”Kylhän meiän täytyy sitten pystyy tuottamaan sitä oikeeta tietoo.”

”Tilastojaki ku täällä seurataan niin niistä vaan katsotaan ne tietyt asiat et niitä pitäs osata vähä enemmän peilata ja vähän niitä syy-seuraussuhteita miettiä et mistä se johtuu ja ja mitä mitä ne luvut kertoo ja ei et jotenki semmost vähä sem-most syvällisempää mietiskelyä.”

”Toiminnan johtamista on se, että arvioidaan myös ja kehitetään.”

Resurssien vaikutus työn kuormittavuuteen ja työn hallintaan

Haastateltavat nostivat esille hyvin vahvasti resurssien vaikutuksen johtamiseen ja työn hal-lintaan. Henkilöstön saatavuudessa on suuria haasteita ja se, että kotihoito ei voi hallita asi-akkuuksia resurssien mukaan kuormitti haastateltavia. He näkivät, että henkilöstö kuormit-tuu, kun hoitajia ei riitä hoitamaan laadukkaasti sitä asiakasmäärää, joka on asiakkuudessa.

Henkilökunnan mitoitus nousi esille useamman haastateltavan kertomana. Mitoituksella nähtiin olevan vaikutusta työn kehittämiseen. Kun henkilöstö ei ole riittävä perustehtävän suorittamiseen, kehittämiseen ei jää aikaa eikä voimia. Toisaalta kotihoidon ohjaajan työ koostuu hyvin monesta osasta, jolloin työ näyttäytyi haastateltaville hajanaiselta ja he jou-tuivat miettimään, miten jakaa aikansa ja mihin aika riittää.

”Meillä ei hoitajat riitä tähän työhön, jolloin se on tosi kuormittavaa esimie-helle.”

”Et ku täs ei pysty tekee sellasia suunnitelmia, että miten me kehitetään kun ei meil oo aikaa juur pysähtyy mihinkään semmoseen pohdintaan.”

”Se on semmost sillisalaattii et mihinkään ei oikeen pysty keskittyy kunnolla.”

Esimiestyön jaettu johtaminen

Oman työn hallintaa haastateltavat miettivät jaetun johtajuuden kautta. Useammassa haas-tattelussa tuli esille se, miten kollegat johtivat ainakin osin yhdessä lähellä olevia yksiköitä tai töitä oli jaettu eri esimiesten vahvuuksien mukaan. Etuina jaetussa johtajuudessa kuvat-tiin yksilöiden eri vahvuuksien käyttäminen koko työyhteisön hyväksi ja ajan vapautuminen johonkin muuhun. Joissakin yksiköissä jaettu johtaminen oli jo otettu käyttöön sovitusti ja joissakin toimintamalli nähtiin hyvinkin positiivisena mahdollisuutena ja kokeilun arvoi-sena.

”Me johdetaankin yhdessä näit kahta aluetta.”

”Sit se esimiesten välinen juttu, jaettu johtajuus.”

”Meill on hyvin paljon tällast yhteisjohtamista.”

”Jos vaikka toiselle tulis, välillä tehtäis niin, että toinen hankkis niit sijaisii ja toinen vapautus muuhun.”

Työhyvinvointi ja työturvallisuus johtamisen näkökulmasta

Työhyvinvointiin liittyen haastateltavat puhuivat siitä, mikä kenellekin on työhyvinvointia.

Haastateltavat kuvasivat, että työhyvinvoinnista puhuttaessa usein puhutaan riittävästä hen-kilöstöstä. Toisaalta osalle työntekijöistä motivoivat työtehtävät tuovat työhyvinvointia ja joku kokee työhyvinvointia voidessaan vaikuttaa asioihin ja kokiessaan arvostusta. Työtur-vallisuus puolestaan nousi esille ihan jokapäiväisinä ohjeistuksina ja ohjeistusten muistut-tamisina. Organisaation toimintamallit olivat selkeästi haastateltavilla tiedossa ja yksiköissä käytiin läpi esille nousseita tilanteita. Vaikuttavana asiana oli kotihoidon työn luonne, eli hoitajat liikkuvat yksinään asiakkaiden luona ja kotihoidon ohjaaja ei ole työtä eikä vaara-tilanteita näkemässä. Haastateltavat kuvasivat hallitsevansa vaara-tilanteita ennakoinnilla ja oh-jeistuksilla. Työtä on kehitetty ottamalla turvallisuutta lisääviä välineitä käyttöön.

”Työhyvinvointiin myös se, että mitä sitten kun ihmiselle tulee se tunne, että voi vaikuttaa voi jotain asioihin tiettyihin et mielipide kuunnellaan.”

”Sitte työhyvinvointina et joillekin se on vaan jotain juhlahumua ja toisille se on sitä et ei he välitäkään sellasista, jos ne työtehtävät on motivoivia ja heitä arvos-tetaan.”

”Muistutan niit just ohjeistuksist.”

”Säännöllisesti käydään tietysti näit työturvallisuusohjeita ohjeita läpi.”