Kotihoidon ohjaajien näkemyksiä itsensä johtamisesta

Itsensä johtaminen ja sen kuvaaminen olivat joillekin haastateltaville haasteellisia. Tarken-tavien kysymysten avulla päästiin syvemmälle itsensä johtamisen teemaan. Kotihoidon oh-jaajat kuvasivat itsensä johtamista sekä suhteessa omaan itseensä, että omaan tekemiseensä.

Haastatteluissa itsensä johtamisen osa-alueiksi nousivat esille yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi, oman työn suunnitteleminen ja ajanhallinta, oman toiminnan tarkastele-minen ja uudistutarkastele-minen esimiestyössä (Taulukko 3).

Taulukko 3. Kotihoidon ohjaajien näkemyksiä itsensä johtamisesta.

Alakategoria Yläkategoria Pääkategoria

Itsestä huolehtiminen Oma jaksaminen Vahvuudet ja heikkoudet Työelämän ja yksityiselämän rajaaminen

Psyykkinen ja fyysinen kunto

Oman elämän hallinta Kokonaisvaltainen hyvin-vointi

Työn rajaaminen

Ajanhallinnan haasteet Työn tekeminen annetuissa

ai-karajoissa Oman työn suunnitteleminen

ja ajanhallinta Oman työn priorisointi

Yhteinen näky Oma tärkeysjärjestys

Muiden asettama tärkeysjär-jestys

Reflektio

Valmentava työote Mukana oleminen

Ohjaavan roolissa työskentely

Itsearviointitaidot Oman toiminnan tarkastelemi-nen

Uralla eteneminen Koulutuksen arvostus

Koulutuksen ja osaamisen hyödyntäminen

Ammatillisen osaaminen mer-kitys

Uudistuminen esimiestyössä

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Haastatteluissa nousi esille kotihoidon ohjaajan työn vaativuus. Asiakaskunta on hyvin hoi-dollista ja paineita kotihoidon kehittämiseen tulee monelta puolelta. Kotihoidon ohjaajilta

vaaditaan hyvää paineensietokykyä tämän päivän vaativissa olosuhteissa. Haastateltavat pi-tivätkin omaa kokonaisvaltaista hyvinvointia tärkeänä työssä jaksamisen tukena. Oma fyy-sinen ja psyykkinen kunto ja hyvinvointi takaavat, että jaksaa hyvin hektistä työtä, jossa ollaan ihmisten kanssa vahvasti tekemisissä ja tehdään työtä omalla persoonalla. Haastatte-lussa tuli esille, että painetta helpottaa, kun muistaa johtaessaan olla oma itsensä. Mitä enemmän työssä on painetta, sitä enemmän haastateltavat kokivat kiinnittävänsä vapaa-ajalla huomiota työn rajaamiseen ja kaikkeen hyvinvointiin. Vaikka haastateltavat kertoivat paineensietokyvyn ja stressinsietokyvyn olevan hyvä, omasta itsestä ja omasta jaksamisesta oli opittu pitämään huolta työuran kuluessa. Itsestä huolehtiminen nähtiin sekä yksilön omana asiana, että tärkeänä työyhteisössä. Omien esimieskollegojen kanssa työstä palautu-misesta puhuttiin, joka osoitti, että työssä jaksaminen koettiin tärkeänä.

Osa haastateltavista kertoi tekevänsä paljon ylitöitä sen vuoksi, ettei työaika riitä töiden tekemiseen työajalla. Toisaalta haastateltavat kuvasivat rajaavansa omaa työtä ja yksityis-elämäänsä tarkoituksella. Tällä on vaikutusta yksilön jaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen hy-vinvointiin. Ajatus rajaamisesta ja siitä, että työasiat ovat työasioita lisäsivät hyvinvointia ja jaksamista päivittäisessä työssä.

”Ollaan johtoryhmässä tai esimiespoppoolla puhuttu paljon, varsinkin tästä tau-otuksesta ja lounaista ja palautumisesta.”

”Mä pidän tän mun työelämän ja yksityiselämän aika pitkälti irti toisistaan. Eli teen hyvin vähän ylitöitä.”

”…muistaa rajata sen, että tää ei oo se mun koko elämä vaan tää on se työasia ja nää on asioita, jotka pitää hoitaa.”

Oman työn suunnitteleminen ja ajanhallinta

Hyvin tärkeä asia esimiestyössä on oman työn suunnitteleminen ja ajanhallinta. Työ kuvat-tiin hyvin pirstaleisena ja, ettei se ole tehtävissä siinä ajassa mikä siihen on annettu. Työ-määrän kuvattiin olevan sellainen, että ylitöitä tulee helposti ja ajanhallinta on haastavaa.

Haastateltavat kertoivat tunteesta, että tämän hetken työelämässä pitää olla koko ajan saa-vutettavissa ja esimiehiltä odotetaan nopeaa reagointia moneen asiaan sähköpostilla. Haas-tateltavat kokivatkin, että tästä johtuen yksilön on tärkeä itse kyetä rajaamaan omaa työtään ja jakaa tehtäviä kollegojen kanssa.

Organisaatiossa oli otettu käyttöön mahdollisuus etätyön tekemiseen. Osa haastateltavista koki, että ei aio sitä hyödyntää vaan tekee tehtävän työn työpaikalla eikä kotoa käsin. Osa haastateltavista kuvasi sen mahdollisuutena saada rauhassa keskittyä omiin työtehtäviin.

Kun työtehtävät tulevat etätyön mahdollistamana nopeammin tehtyä kuin toimistolla, ajan-käyttö pysyy paremmin hallinnassa eikä ylitöitä pääse kertymään. Toimistolla työajan ku-vattiin keskeytyvän pitkin päivää jolloin tehokasta työaikaa ei ole samalla tavalla kuin etä-työssä, jossa keskeytyksiä ei tule.

Nykyinen teknologia kuten sähköisten kalenterien käyttö oli osa työtä ja osin kalenterin käytöstä oli tehty organisaatiossa sopimuksia. Vaikka sähköisen kalenterin osalta koettiin haasteita, sen koettiin helpottavan ja sujuvoittavan työtä ja sen avulla oman työn aikatau-luttaminen tuki omaa työn hallinnan tunnetta. Lisäksi muut keinot, kuten vuosikellon käyttö, post-it laput ja perinteiset muovitaskut auttoivat työn suunnittelemisessa.

Kotihoidon ohjaajan työssä priorisointia joutuu haastateltavien mukaan tekemään jatku-vasti, osin ylhäältä tulevien tehtäväksiantojen vuoksi, osin omien tehtävien osalta. Haasta-teltavat pohtivat priorisoinnin tärkeysjärjestystä, se mikä omassa työssä näyttäytyy tär-keänä, ei toisen mielestä ehkä sitä olekaan. Organisaation ylemmältä taholta voidaan pyytää priorisoimaan eri asioita kuin itse lähiesimiestyössä priorisoisi. Ja kun sähköiset kalenterit ovat sovittu yhteisesti hyödynnettäviksi voi ristiriitoja tulla juuri priorisoinnin näkökul-masta.

”Pakko jakaa kuka mitäkin osa-aluetta sitten vahvemmin tekee.”

”En oo lähteny mukaan tällä hetkellä mihinkään etätyö kokeiluihin tai en tee siellä kotoa käsin mitenkään töitä.”

”Etätyöskentelyn kautta sitä, että ne pysyis ne mun aikarajat paremmin.”

”Aikataulutan asioita ja ja tota teen rytmitystä itse työhöni.”

”Kun jos mä itse priorisoin sitä et mitä me tällä hetkellä työstetään, niin se ei välttämättä ookkaan sitten se, että mikä sitten kaikkien näkökulmasta tai olisi sit se, että mitä me työstetään.”

”Ristiriita et mitä mä ite priorisoin, mä nään sitä omaa kokonaisuutta, niin mä priorisoin ne eri tavalla, kun sitten joku joka täyttää sitä mun kalenteria myöskin sieltä.”

Oman toiminnan tarkasteleminen

Itsensä johtamisessa nousi haastatteluissa esille oman toiminnan tarkastelu. Kotihoidon oh-jaajat nostivat haastatteluissa esille reflektoinnin tärkeyden. Tärkeänä nähtiin oman toimin-nan läpikäyminen ja pohdinta siitä, miten olisi voinut joissakin tilanteissa toimia ehkä toi-sin. Toiveita haastateltavilla oli oman itsensä osalta valmentavasta esimiehisyydestä ja sii-hen opettelusta sekä ohjaavan esimiehisyyden kasvusta. Oma toiminta nähtiin esimerkkinä työntekijöille. Tärkeää oli omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja oppiminen omasta itsestään. Opinnoista oli saatu tukea oman itsensä ymmärtämiseen.

”Analysoi … käy reflektoivaa keskustelua itsensä kanssa, että miten olisin voinut toimia toisin.”

”Valmentajuus tässä osana tätä itsensä johtamista minun mielestä, että et ikään kuin mä valmennan myös heitä johtamaan itse itseensä ja yhdessä pelaamaan siellä tiimissä yhteen hiileen.”

”Oppimista itsestään, omista vahvuuksista, omista heikkouksista.”

Uudistuminen esimiestyössä

Haastateltavat totesivat kotihoidon tarvitsevan hyviä ja osaavia kotihoidon ohjaajia myös tulevaisuudessa. Haastateltavat pohtivat koulutuksen merkitystä siinä, miten osaa johtaa.

Haastattelussa nousi esille, että jos oma tausta on ollut vahvasti hoitamisen substanssissa, se saattoi olla rasite ohjaajalle itselleen siirryttäessä esimiestehtäviin ja haastateltavat tun-nistivat tämän itsessään ja kollegoissa. Hyvin usein omaa johtamisosaamista olikin kehitetty työuran varrella. Huolimatta haasteista, vaikka resurssin suhteen, tulevaisuus nähtiin posi-tiivisena ja kehitettävää tunnistettiin löytyvän tulevaisuudessakin. Digitalisaation ja tekno-logian hyödyntäminen kiinnosti ohjaajia ja niiden osalta toivottiin organisaatiolta rohkeutta kokeilla erilaisia asioita. Haastateltavat kuvasivat heikosti omia tavoitteitaan mutta tavoit-teena mainittiin pääseminen korkeampaan asemaan koulutuksen ja työelämäkokemuksen avulla, oman tutkinnon hyödyntäminen tai oman työyhteisön kehittäminen. Erilaiset koulu-tukset ja koulutusmahdollisuudet nousivat esille keskusteluissa.

”Mutta kun ajatellaan et valitaan uusii esimiehiä, niin se koulutustaso, must on hienoa et sitä korotetaan.”

”Ihmiset, joilla on se substanssiosaaminen eivät välttämättä ole ihmisten johtajia, ne on ihmisten hoitajia.”

”Mä nään sen (tulevaisuuden) hyvinkin valoisana … Tapahtuu hienoja selkeyttä-viä uudistuksia.”

”Voitas viel enemmän kehittää uusii tapoi tehä tätä työtä ja myös semmost et millä tavalla digitalisaatio saatas viel enemmän ja teknologiaa mukaan.”

”Tää kotihoito on kuitenkin se tulevaisuus ja paljon on sitä kehitettävää, toisaalta mahdollisuudet on valtaisat. Että, tää on kyllä semmonen paikka missä voi jokai-nen kehittää itseensä.”