Kaupunkimaisema, esteettisyys ja kaupungin historia

Kaupunkimaisemaan, esteettisyyteen ja kaupungin historiaan liittyvät intressit ovat intressejä, joi-den tavoitteena on joko kehittää tai ylläpitää edellä mainittuja asioita. Maiseman, esteettisyyjoi-den ja kaupungin historian asettaminen yhdeksi intressikokonaisuudeksi johtuu siitä, että niiden tavoittee-na on sama asia: esteettisesti miellyttävä, vivahteikas ja vaihteleva kaupunkimaisema, jonka raken-nuksista pystyy aistimaan kaupungin historiaa.

Mäntysalon ja Schmidt-Thomén (2008, s.13) mukaan rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli paikallisista ja alueellisista yksiköistä saatujen käsitysten muokkaajina. Rakennettua ympäristöä saatetaan käyttää hyväksi markkinoinnissa ja turistien, uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemi-sessa paikkakunnalle. Vastaavasti rakennetun ympäristön hyvä laatu on omiaan juurruttamaan asukkaita kotikaupunkiinsa ja naapurustoonsa. Paikallisen rakennetun ympäristön ylläpito ja

kor-jaaminen voi olla myös paikallinen tulonlähde, sillä se voi tarjota työtä osaaville paikallisille puuse-pille ja kiinteistönhuoltajille. (emt.)

Mäntysalon ja Schmidt-Thomén havaintoa tukee Sakan edustajan ilmaisema huoli Joensuun histori-an säilymisestä. Edustajhistori-an mielestä Joensuun kaavoituksessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, ettei menneisyyden virheitä toistettaisi. Tällä hän viittaa selvästi 1960–1970 -lukujen massiiviseen puu-talojen purkuoperaatioon, jonka seurauksena valtaosa puutalokaupungista on kadonnut ja ruutukaa-va-alue on täynnä 3- ja 4-kerroksisia neliskanttisia kerrostaloja. Sakan edustajan mielestä merkkejä eri vuosikausilta pitäisi säilyttää, jotta ihmiset voisivat juurtua kaupunkiin ja kokea, että kaupungilla ja heillä itsellään on kaupungissa jokin historia. Se on ehdoton edellytys, jotta ihminen voi kokea kuuluvansa johonkin ja sitoutua ympäristöönsä. Kaikista kriittisintä olisi säilyttää puutalo-Joensuu.

Haastatellun tutkijan intressit ovat liitoksissa Joensuun kehityshistorian merkkien säilyttämiseen.

Tutkijan intressien mukaista olisi suojella sellaisia kohteita, jotka ilmentävät Joensuun historiaa kauppakaupunkina ja idän ja lännen kohtauspaikkana. Tärkeintä olisi säilyttää puukaupungin vahva historia. Kaavoituksessa historiallisia intressejä merkittävämmäksi nousevat kokonaisvaltaisemmat ja maisemalliset intressit. Kaavoitusarkkitehdin mukaan osayleiskaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, rakennussuojelun ajantasalle saattaminen, liikenteen ongelmien ratkaiseminen keskustassa ja kaupunkikuvallinen tavoite. Tavoitteena on sopusuhtainen, rauhallinen keskustakuva, jonka horisontti on noussut nykyisestä pari kerrosta. Siluetti on vuonna 2030 samalla tavalla rauhallinen kuin nykyäänkin. Kaavan tavoite vastaa paremmin viihtyisän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen intresseihin kuin yksinään kaupungin rakennushistorian säilymisen intresseihin.

Haastateltu tutkija lähti laatimaan kulttuuri- ja rakennushistoriallista selvitystä mielessään Joensuun kaupungin luonne ja ruutukaavan luonne. Hänellä oli ajatus, että Joensuu on aina ollut kauppakau-punki ja siitä tulisi säilyä merkkejä. Joensuu on ollut itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspaikka, tänne on tullut kauppiaita ja asukkaita kaikista suunnista. Eri aikakausilta pitäisi säilyttää niiden omia tyypillisyyksiä, kuten esimerkiksi 50-luvulta puisia omakotitaloja. Uskonnolliset toimijat ja henkilöautoistuminen tulisi näkyä, samoin työläiskaupunkihistoria. Joensuu on ollut hallinto- ja koulukaupunki ja sen pitäisi näkyä, samoin paikallisten suunnittelijoiden kädenjälki.

Luonnonystävien mielestä Sepänkatu 14:n rakennus ansaitsisi selvityksen tietojen perusteella tulla suojelluksi. Kauppakatu 3b:n Sininen talo pitäisi suojella sillä se on hieno ja Luonnonystävien linja

on se, että kaikki ne puurakennukset, jotka ovat vielä siinä kunnossa, että ne kyetään säilyttämään, tulee säilyttää.

Haastatellun tutkijan mukaan kaupungilla on useita erilaisia intressejä rakennussuojelussa, esimer-kiksi kaupunkilaisten viihtyvyys ja kaupungin identiteetti. Kaupungin identiteettiä tuodaan ilmi mu-seoimalla osia kaupungin historiasta. Kaupunkikuva on pysyvä näyttely kaupungin historiasta.

Tutkijan mielestä kaupungit imagomielessäkin suojelevat kohteita ja kaupungit, jotka ovat onnistu-neet säilyttämään historiallisia rakennuskokonaisuuksia käyttävät niitä markkinointiin. Joensuun keskustassa sijaitsevaa Taitokorttelia, esimerkiksi, käytetään estoitta hyväksi kaupungin mainonnas-sa ja profiilin kohottamisesmainonnas-sa.

Rakennussuojelukysymyksissä kaupungin tavoitteena on säilyttää sellaisia kohteita, jotka on rakennettu ennen 60-lukua ja jotka edustavat omaa aikaansa. Kohteiden on sovittava tiettyyn kriteeristöön ja lisäksi niihin liittyviä tietoja ja intressejä yritetään sovittaa yhteen.

Rakennussuojelukohteita valitessa on olemassa laaja paletti eri asioita, jotka on otettava huomioon.

Kohteita päätettäessä yritetään sovittaa yhteen yksityisen ja yleisen edun ristiriitoja ja yritetään ratkoa liikenteellisiä ja kaupunkikuvallisia kysymyksiä.

Tutkija olisi suojellut kaikki selvityksessä suojeltavaksi esittämänsä kohteet. Kaikki khr -merkinnän saaneet kohteet olisi voinut suojella. Tutkija mainitsee kaupungin kaavoituspäällikön, JuhaPekka Vartiaisen, todenneen khr kohteiden olevan hankalia kohteita, jotka voisivat olla sr -kohteita, elleivät ne olisi vaikeita omistajien tai suunnittelijoiden näkökulmasta.

Savo-Karjalan luontopiirin näkökulmasta kaikki Joensuun keskustassa on niin vähän vanhoja puuta-loja jäljellä, että ne, mitkä vielä ovat jäljellä, olisi pitänyt saada suojeluun. Toki uudessa osayleis-kaavassa on päästy hyvin eteenpäin, 30–60 -luvuilta peräisin olevien funkkistalojen suojelussa, ja toki nekin on tärkeää saada pelastettua. Usein niissä on myös se, että ne on rakennettu paremmin kuin 60-luvulta eteenpäin rakennetut elementtihökkelit, jolloin niiden peruskorjaaminen, historialli-sia arvoja kunnioittaen, esimerkiksi energiatehokkaammiksi, on mahdollista.

Tutkija suojelisi Sepänkatu 14:n konttori- ja asuinrakennuksen. Se sijaitsee isolla tontilla ja tilaa täydennysrakentamiselle olisi, joten rakennuksen voisi säilyttää. Hän ei usko, että siitä syntyisi omistajallekaan hirveän isoja tappioita. Rakennus sopii 2-kerroksisten rakennusten miljööseen ja on kaupunkikuvallisesti ihan hyvännäköinen rakennus. Tutkijan mukaan se edustaa pienteollisuudelle

ja autoliikenteelle ominaista 50-luvun rakentamista. Kauppakatu 3b:n Sininen talo puolestaan on tärkeää säilyttää siksi, että se edustaa niin sanottua tavallisten kaupunkilaisten rakentamista, toisin kuin esimerkiksi Rantakadun puutalot. Sininen talo edustaa omalle ajalleen tyypillistä mutta nyky-ään harvinaista rakennuskantaa. Siinä on jugend-piirteitä, joita ei enää Joensuussa puu- tai kivira-kennuksissakaan ole.

Torikatu 10 ja 12:n päärakennukset tutkija näkisi myös tärkeäksi säilyttää. Ne kuuluvat osaksi puu-talokorttelia ja niissä näkyy idän ja lännen vaikutus. Torikatu 10:een tuli Laatokan Karjalasta orto-doksikauppias ja rakennus edustaa karjalaista kauppiasperinnettä ja pienkauppiasrakennuskantaa.

Torikadun rakennusten lisäksi sellaisia rakennuksia edustaa vain Kahilan talo. Torikatu 10 ja 12:n purkamisuhka kasvaa koko ajan rakennusten rapistuessa.