1800-luvulla immateriaalioikeuksien suojaaminen oli hyvin valtiokohtaista ja vasta 1900-luvulla kasvava kansainvälinen kaupankäynti sai valtiot kiinnostumaan ylikansallisesta, val-tioiden rajat ylittävästä sääntelystä.26 Taustalla vallitsevana ajatuksena oli, että ”- - yhteis-työstä kiinnostuneiden valtioiden tulisi myöntää toisten hankkeessa mukana olevien kansa-laisille sama suoja kuin omille kansakansa-laisilleen.”27 Seuraavaksi käsiteltävät immateriaalioi-keuksia (erityisesti tekijänoikeutta) koskevat yleissopimukset eivät dualististen järjestel-mämme mukaan ole suoraan sovellettavissa Suomessa, vaan valtion tulee lainsäädäntötoi-min saattaa konvention määräykset sovellettaviksi.28 Monissa keski-Euroopan maissa, joissa noudatetaan monistista järjestelmää, yleissopimukset ovat suoraan sovellettavissa.29
Immateriaalioikeuden alalla kaksi merkittävää konventiota, joita maailman henkisen omai-suuden järjestö (WIPO) hallinnoi, ovat Pariisin yleissopimus (1883) ja Bernin yleissopimus
25 Esim. Bruun 2006: ”Mikko Mallikas huumekauppiaana – sallitun parodian rajat ja tekijänoikeus”
26 Haarmann – Mansala 2012, s. 22.
27 Haarmann – Mansala 2012, s. 22-23.
28 Haarmann – Mansala 2012, s. 30.
29 Haarmann – Mansala 2012, s. 30.
(1886).30 WIPO on YK:n alainen järjestö.31 Se perustettiin vuonna 1967, jolloin allekirjoi-tettiin maailman kauppajärjestön perustamissopimus.32 Nykyisin sen piiriin kuuluu 191 so-pimusvaltiota.33 WIPO:n tarkoituksena on johtaa tasapainoisen ja tehokkaan kansainvälisen immateriaalioikeusalan kehitystä mahdollistaen innovaatioiden ja luovuuden hyödyntämi-sen kaikille.34
Teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen ensimmäisen artiklan toi-sen kohdan mukaan ”[t]eollisoikeuden suojelu kohdistuu patentteihin, hyödyllisyysmallei-hin, teollismalleihyödyllisyysmallei-hin, tehtaan- tai kauppamerkkeihyödyllisyysmallei-hin, palvelumerkkeihyödyllisyysmallei-hin, toiminimiin, alku-perää osoittaviin merkintöihin tai nimityksiin sekä vilpillisen kilpailun ehkäisemiseen”. Te-kijänoikeus jää Pariisin yleissopimuksen ulkopuolelle.
Kirjallisten ja taiteellisen teosten suojaamista koskeva Bernin yleissopimus käsittää tekijän-oikeuden. Bernin yleissopimus sisältää kaksi tärkeää periaatetta: kansallisen kohtelun peri-aatteen ja vähimmäissuojan periperi-aatteen. Kansallisen kohtelun periaate takaa samat oikeudet sekä toisen sopimusvaltion teoksille että oman maan teoksille.35 Siten toisen sopimusvaltion teokset eivät ole tietyn sopimusvaltion kansallisia teoksia huonommassa asemassa, vaan mo-lemmat nauttivat samantasoista suojaa.36 Vähimmäissuojan periaatteella puolestaan varmis-tetaan se, että sopimusvaltion on noudatettava yleissopimuksessa asetettua suojaa ja täten taattava kyseinen suojataso toisen sopimukseen liittyneen valtion kansalaisille.37
Tekijänoikeuden rajoitussäännösten, joihin parodia EU-lainsäädännön, kansainvälisten so-pimusten ja oikeuskirjallisuuden perusteella katsotaan myös sisältyvän, tulkinnassa on huo-mioitava Bernin yleissopimuksessa esitetty kolmen kohdan testi (9 artiklan 2 kohta). Bernin yleissopimuksen kolmen kohdan testi koskee pelkästään teosten toisintamista, ts. kappalei-den valmistamista, mutta myöhemmin testiä on laajennettu koskemaan tekijän kaikkia ta-loudellisia oikeuksia.38 Tällaisena tekijän kaikkia taloudellisia oikeuksia koskevana kolmen
30 Suomi allekirjoitti Pariisin yleissopimuksen vuonna 1921 ja Bernin yleissopimuksen vuonna 1928.
31 Harenko – Niiranen – Tarkela 2016, s. 10.
32 SopS 5/1995
33 Ks. WIPOn internetsivut http://www.wipo.int/about-wipo/en/
34 ”Our mission is to lead the development of a balanced and effective international intellectual property (IP) system that enables innovation and creativity for the benefit of all.” Ks. http://www.wipo.int/about-wipo/en/
35Haarmann – Mansala 2012, s. 23.
36 Esimerkkinä kansainvälisestä kohtelusta ovat yhdysvaltalaisen Charles M. Schulzin Ressu-sarjakuvat, jotka saavat Suomessa suojaa Suomen TekOikL:n mukaisesti ja vastaavasti Jaana Kaparin suomenkielinen käännös Harry Potter ja puoliverinen prinssi -teoksesta, joka saa suojaa Yhdysvalloissa liittovaltiotason tekijänoikeus-lain mukaan. Harenko – Niiranen – Tarkela 2016, s. 9.
37 Haarmann – Mansala 2012, s. 23.
38 Haarmann 2005, s. 155.
kohdan testinä se on sisällytetty tietoyhteiskuntadirektiivin39 5 artiklan 5 kohtaan: ”Tämän artiklan 1,2,3 ja 4 kohdan mukaisia poikkeuksia ja rajoituksia sovelletaan vain tietyissä eri-tyistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa teoksen tai muun aineiston tavanomaisen hyö-dyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.” Kol-men kohdan testi edellyttää, että kaikki kolme kriteeriä täyttyvät: 1) kyseessä on erityista-paus, 2) teoksen hyödyntäminen ei saa olla ristiriidassa tavanomaisen hyödyntämisen kanssa ja 3) teoksen käyttö ei saa kohtuuttomasti haitata oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.
UNESCO:n hallinnoima yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus40 perustuu samoille peri-aatteille kuin Pariisin ja Bernin yleissopimukset, mutta sen merkitystä pidetään nykyään vä-häisenä.41 Tätä sopimusta voidaan kuitenkin pitää merkittävänä siitä syystä, että se asetti tekijänoikeudelle tietyt muotovaatimukset ja sai siten USA:n mukaan kansainväliseen teki-jänoikeudelliseen yhteistyöhön.42 Yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen III artiklan ensimmäisen kohdan mukaan muotovaatimus täyttyy, kun julkaistussa teoksessa on seuraa-vat tiedot: tekijänoikeussymboli ©, oikeudenhaltijan nimi ja teoksen julkaisuvuosi.43 GATT-yleissopimus, joka koski tulleja ja kaupankäyntiä, oli nk. TRIPS-sopimuksen (Ag-reement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) edeltäjä kauppapoliitti-sella rintamalla.44 Tekijän- ja teollisoikeuksia koskeva TRIPS-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1993 ja samalla GATT-yleissopimuksen tilalle perustettiin Maailman kauppajärjestö (World Trade Organization, WTO).45 Sitä ennen immateriaalioikeudet eivät kuuluneet sopi-musten alaan. WTO on globaali kansainvälinen järjestö, joka keskittyy jäsenmaiden väliseen
39 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22.päivänä toukokuuta 2001, tekijänoi-keuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa, EYVL N:o L 167/10, 22.6.2001.
40 Universal Copyright Convention (UCC) 1952.
41 Näin Harenko – Niiranen – Tarkela 2016, s. 9.
42 Haarmann – Mansala 2012, s. 24.
43 Yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen III artiklan 1 kohta: ”Any Contracting 'State which, under its domestic law, requires as a condition of copyright, compliance with formalities such as deposit, registration, notice, notarial certificates, payment of fees or manufacture or publication in that Contracting State, shall re-gard these requirements as satisfied with respect to all works protected in accordance with this Convention and first published outside its territory and the author of which is not one of its nationals, if from the time of the first publication all the copies of the work published with the authority of the author or other copyright pro-prietor bear the symbol © accompanied by the name of the copyright propro-prietor and the year of first publication placed in such manner and location as to give reasonable notice of claim of copyright.”
44 Haarmann – Mansala 2012, s. 25.
45 Haarmann – Mansala 2012, s. 25.
kaupankäyntiin liittyviin tekijöihin. Järjestöön kuuluu tällä hetkellä 164 jäsentä46, jotka yh-dessä edustavat yli 95 % maailman kaupankäynnistä.47 Suomi liittyi maailman kauppajär-jestöön vuonna 1995.
TRIPS-sopimuksessa ilmenee kansallisen kohtelun periaatteen lisäksi suosituimmuuskoh-telu. Suosituimmuuskohtelun mukaan WTO-valtion on annettava samat oikeudet, mitkä se antaa toisen WTO-valtion kansalaisille, myös kolmannen WTO-valtion kansalaisille. Tämän periaatteen myötä kahden WTO-valtion väliset keskinäiset sopimukset ovat menettäneet merkityksensä.48
Kolmivaihetesti on sisällytetty myös TRIPS-sopimukseen. TRIPS-sopimuksen II osan artik-lat 9-14 käsittävät tekijänoikeuteen ja lähioikeuksiin liittyviä määräyksiä. Kyseisen osion artikla 13 sisältää rajoitukset ja poikkeukset tekijänoikeuteen. Sen mukaan jäsenvaltiot saa-vat asettaa rajoituksia ja poikkeuksia yksinoikeuteen tietyissä erityistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa teoksen normaalin käytön kanssa ja jotka eivät kohtuuttomasti haittaa oikeu-denhaltijan oikeutettuja etuja. Näin ollen voidaan katsoa, että kyseinen kohta mahdollistaa teoksen käytön parodiatarkoituksessa yksinoikeuden rajoitusperusteena.
TRIPS-sopimusta on kritisoitu sen vuoksi, että jäsenvaltiot ovat eriarvoisissa asemissa kes-kenään. WTO:n jäsenyys hyödyttää erityisesti kehittyneitä maita ja suuria talousmahteja hitysmaiden kustannuksella. Näkemykset ja tarpeet immateriaalioikeudesta ovat erilaiset ke-hittyneillä mailla ja kehitysmailla.49 Kansainväliset sopimukset nojautuvat kansallisen koh-telun periaatteelle, mikä puolestaan johtaa siihen, että vaikka eri jäsenvaltioiden kansalaisia kohdellaankin kuin oman valtion kansalaisia, jäsenvaltioiden säännöt voivat erota toisis-taan.50 Näin ollen ”[l]opputuloksena saattaa olla epäyhtenäinen tulkinta ja epäyhtenäinen suoja.”51
46 WTO:n internetsivujen mukaan 29. heinäkuuta 2016 mennessä WTO:n jäsenluku oli 164.
47 Fergusson, Ian F 2007, s. 2.
48 Haarmann – Mansala 2012, s. 25.
49 Haarmann – Mansala 2012, s. 34.
50 Haarmann – Mansala 2012, s. 35.
51 Haarmann – Mansala 2012, s. 36.