Milgromin ja Robertsin mallin pohjalta henkilöstökustannussäästöihin pyrkivä ja siis teknologiavetoinen lähestymistapa ei näytä saavuttavan täysimääräistä tuote-esittelyiden tiheyttä (r) (vrt. esim. eräkoko ja uusien ja muokattujen tuotteiden osuus tuotannosta).
Tuote-esittelyiden tiheyteen vaikuttavat suunnittelutoiminnan tehokkuus, tuotannon joustavuus sekä työvoiman koulutus (kaavassa 5). Joko teknologiavetoiset yritykset eivät ole saavuttaneet suunnittelutoiminnan tehostumista (e) tai tuotannon joustavuuden lisääntymistä (m) pelkän teknologisen muutoksen kautta, tai sitten puutteellinen panostus työvoiman kykyihin hidastaa tuote-esittelyiden tiheyden kasvua.
Myöskään henkilöstövetoinen, pääomasäästöihin pyrkivä, lähestymistapa ei näytä johtavan sekään täysimääräiseen kykyyn tuottaa tuoteinnovaatioita. Vaikka vertailtaessa henkilöstö
jä teknologiavetoista lähestymistapaa henkilöstövetoinen kykenee laajentamaan omaa kykyään tuottaa uusia tuoteinnovaatioita enemmän kuin teknologiavetoinen, näkyy tarkemmin riippuvuuksia regressioilla tutkittaessa toisaalta pääomasäästämiselle ja toisaalta
myös henkilöstösäästämiselle tyypillisten muuttujien ja yrityksen uusien tuotteiden esittelyä kuvaavan (uusien ja muokattujen tuotteiden osuus tuotannosta) mittarin välillä negatiivinen riippuvuus.
Tuotannon joustavuuden ja suunnittelutoiminnan tehokkuuden parantaminen ja siten uusien tuotteiden esittelykyvyn parantaminen onnistunevat siis henkilöstövetoisesti paremmin kuin teknologiavetoisesti. Molemmat tavat ovat kuitenkin puutteellisia. Parhaaseen tulokseen päästäneen kolmannella sekä teknologiaa että modernia työvoimastrategiaa hyödyntävällä lähestymistavalla. Tämä olisi mallinkin kannalta odotettavissa oleva tulos.
8 Johtopäätökset
Tutkimuksessa havaittiin joustavan tuotantoteknologian ja siihen liittyvien organisaatio- ja työsuunnittelumuutosten suunnittelu-ja käyttöönottoprosessin erilaisten lähestymistapojen ja yksiköiden tavoitteenasetannan välinen yhteys. Teknologiavetoisempaa lähestymistapaa näyttävät soveltavan henkilöstökustannussäästöihin pyrkivät yksiköt, kun taas henkilöstövetoisempaa lähestymistapaa suosivat pääomasäästöihin pyrkivät yksiköt.
Sekä puhtaasti henkilöstö- että puhtaasti teknologiavetoinen lähestymistapa kärsivät tutkimuksen mukaan yksipuolisuudestaan. Laajemmalla sekä teknologiaa että moderneja työvoimakäytäntöjä hyödyntävällä tasapainoisella lähestymistavalla näyttää olevan tehokkaampi vaikutus yrityksen kykyyn saattaa tuotantoon uusia tuoteinnovaatioita. Tulos on yhdenmukainen teoreettisen tarkastelun kanssa.
Tasapainoisemman lähestymistavan pohjalta muodostettiin kolmas, uusi lähestymistapa, jonka mukaan muutos toteutetaan sekä teknologiaa että työvoimakäytäntöjen kehittämistä käyttäen. Tämän lähestymistavan olemassa olosta erillisenä ei saatu todisteita. Se voi olla myös vain tehokkaampi tapa toteuttaa kahta aiempaa lähestymistapaa. Toisaalta kolmas lähestymistapa on jossain määrin ristiriidassa molempien aiempien lähestymistapojen kanssa.
Joustavan tuotantoteknologian ja yrityksen organisaation ja työsuunnittelun välinen suhde on monimutkainen, eikä tässä tutkimuksessa pystytty tuottamaan yksiselitteisiä tuloksia.
Tulokset ovat luonteeltaan suuntaa antavia. Ne ovat kuitenkin hyvin yhteneviä vallitsevan tietämyksen kanssa, ja siten ne todennäköisesti ovat ainakin lähellä totuutta.
9 Lähdeluettelo
Alasoini, Tuomo 1993. Transformation of Work Organization in Time-Based Production Management: The Case of Three Finnish Electronics Plants. International Journal of Human Factors in Manufacturing 3:4. 319-333.
Alasoini, Tuomo 1996. A Learning Factory: Experimenting with Adaptable Production in Finnish Engineering Workshops. International Journal of Human Factors in Manufacturing 6:1. 3 - 19.
Badham, Richard 1993. Introduction: New Technology and the Implementation Process.
International Journal of Human Factors in Manufacturing 3:1. 3 - 13.
Badham, Richard & Schallock, Burkhard 1991. Human Factors in CIM: A Human-Centered Perspective from Europe. International Journal of Human Factors in Manufacturing 1:2.
121 - 141.
Badham, Richard & Wilson, Simon 1993. Smart Sociotechnical CIM Systems: Beyond Island Solutions and Turnkey Philosophies. International Journal of Human Factors in Manufacturing 3:2. 117 - 133.
Bamber, Greg 1986. Technological change and unions. Teoksessa Graversen, Gert &
Lansbury, Russell D. (toim.) New Technology and Industrial Relations in Scandinavia.
Avebury, Hants. 57-69.
Barfield, Woodrow & Hwang, Sheue-Ling & Chang, Tien-Chien 1986. Human-Computer Supervisory Performance in the Operation and Control of Flexible Manufacturing Systems.
Teoksessa Kusiak, Andrew (toim.) Flexible Manufacturing Systems: Methods and Studies.
Sarjassa Studies in Management Science and Systems, Volume 12. Elsevier Scince Publishers B.V. Amsterdam. 377 - 408.
Bengtsson, L. & Berggren, C. 1986. Workers’ Future Role in the Computerized Engineering Industry. Teoksessa Brödner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing,
Proceedings of the IF AC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 89 - 96.
Berger, Anders 1994. Balancing Technological, Organizational, and Human Aspects in Manufacturing Development. International Journal of Human Factors in Manufacturing 4:3. 261 -280.
Bessant, John 1994. Towards total integrated manufacturing. International Journal of Production Economics 34:3. 237 -251.
Bessant, J. & Haywood, B. 1986. Flexible Skills for Flexible Manufacturing. Teoksessa Brödner, P (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IFAC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 13 - 16.
Bessant, John & Haywood, Bill 1988. Islands, archipelagoes and continents: Progress on the road to computer-integrated manufacturing. Research Policy 17:6. 349 - 362.
Bessant, John & Levy, Paul & Ley, Clive & Smith, Stuart & Tranfield, David 1991. A New Paradigm for the Organisation of Manufacturing. Integrated Manufacturing Systems 2:2. 14
-21.
Bessant, John & Levy, Paul & Ley, Clive & Smith, Stuart & Tranfield, David 1992.
Organizational Design for Factory 2000. International Journal of Human Factors in Manufacturing 2:2. 95 - 125.
Bessant, John & Levy, Paul & Ley, Clive & Smith, Stuart & Tranfield, David 1993.
Organization Design Implications of Computer-Integrated Technologies. International Journal of Human Factors in Manufacturing 3:2. 169- 182.
Bohnhoff, Armin & Brandt, Dietrich & Henning, Klaus 1992. The Dual Design Approach as a Tool for the Interdisciplinary Design of Human-Centered Systems. International Journal of Human Factors in Manufacturing 2:3. 289-301.
Bolk, Henk 1992. Inroducing Manufacturing Technologies: The Quest for Methods and Tools. International Journal of Human Factors in Manufacturing 2:3. 229 - 241.
Brödner, P. 1986. Summing Up the Workshop. Teoksessa Brodner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IFAC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 117 - 122.
Brödner, Peter 1991. Design of Work and Technology in Manufacturing. International Journal of Human Factors in Manufacturing 1:1. 1 - 16.
Bumes, Bernard & Fitter, Mike 1987. Control of Advanced Manufacturing Technology:
Supervision Without Supervisors? Teoksessa Wall, Toby D & Clegg, Chris W. & Kemp, Nigel J. (toim.) The Human Side of Advanced Manufacturing Technology. Saijassa Wiley Series in Psychology and Productivity at Work. John Wiley & Sons Ltd, Chichester. 83 - 99.
Bumes, Bernard & Hakeem, James 1992. Human Factors in Manufacturing: The Need for a Consistent Strategy. International Journal of Human Factors in Manufacturing 2:1. 67 - 79.
Börjesson, Sofia 1991. Work Organization in FMS: Two Case Descriptions. International Journal of Human Factors in Manufacturing 1:1. 75 - 86.
Caulkin, Simon & Ingersoll Engineers 1989. The Human Factor in IT: Man and Machine.
Multinational Business -: 1. 1 - 9.
Child, John 1987. Organizational Design for Advanced Manufacturing Technology.
Teoksessa Wall, Toby D. & Clegg, Chris W. & Kemp, Nigel J. (toim.) The Human Side of Advanced Manufacturing Technology. Saijassa Wiley Series in Psychology and Productivity
at Work. John Wiley & Sons Ltd, Chichester. 101 - 133.
Cummings, Thomas & Blumberg, Melvin 1987. Advanced Manufacturing Technology and Work Design. Teoksessa Wall, Toby D. & Clegg, Chris W. & Kemp, Nigel J. (toim.) The
Human Side of Advanced Manufacturing Technology. Saijassa Wiley Series in Psychology and Productivity at Work. John Wiley & Sons Ltd, Chichester. 37 - 60.
Ebel, Karl-H. 1985. Social and labour implications of flexible manufacturing systems.
International Labour Review 124:2. 133 - 145.
Ebel, Karl-H. 1990. Computer-Integrated Manufacturing: The social dimension.
International Labour Office, Geneva.
Fleck, James 1993. Configuration: Crystallizing Contingency. International Journal of Human Factors in Manufacturing 3:1. 15-36.
Gebbert, V. 1986. Group Work and Workstationrelated Workers’ Participation as Modernisation Strategy in Times of Crisis. Teoksessa Brödner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IF AC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 83 - 87.
Goldhar, Joel D & Lei, David 1994. Organizing and managing the CIM/FMS firm for maximum competitive advantage. International Journal of Technology Management 9:5/6/7. 709- 732.
Goldman, Steven L. & Nagel, Roger N. 1993 Management, technology and agility: the emergence of a new era in manufacturing. International Journal of Technology Management 8:1/2. 18-38.
Graver sen, Gert 1986. New technology - goals, control and participation. Teoksessa Graversen, Gert & Lansbury, Russell D. (toim.) New Technology and Industrial Relations in Scandinavia. Avebury, Hants. 13 - 24.
Greene, William H. 1993. Econometric Analysis. Macmillan Publishing Company, New York.
Gupta, Yash P. & Parsaei, Hamid R. 1994. Guest Editorial: Implementation of Advanced Technological Systems. International Journal of Human Factors in Manufacturing 4:1. 21
-22.
Havn, Erling 1991. In Search of New Structures: Issues in Designing Integrated Manufacturing Systems. International Journal of Human Factors in Manufacturing 1:4.
339 - 350.
Hayes, Robert H. & Jaikumar, Ramchandran 1988. Manufacturing’s Crisis: New Technologies, Obsolete Organizations. Harvard Business Review -: September-October. 77 - 85.
Hirsch-Kreinsen, H. & Schultz-Wild, R. 1986. Implementation Processes of New Technologies - Managerial Objectives and Interests. Teoksessa Brödner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IF AC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 109 - 112.
Hyötyläinen, Raimo & Simons, Magnus & Tuominen, Leena & Ruuhilehto, Kaarin &
Aronen, Kauko 1991. Tuotannollinen muutos ja organisaatioinnovaatiot. Valtion teknillinen tutkimuskeskus & Suomen kaupunkiliitto, Helsinki.
Hörte, Sven Åke & Lindberg, Per 1991. Implementation of Advanced Manufacturing Technologies: Swedish FMS Experiences. International Journal of Human Factors in Manufacturing 1:1. 55 - 73.
Hörte, Sven Åke & Lindberg, Per 1994. Performance Effects of Human and Organizational Development and Technological Development. International Journal of Human Factors in Manufacturing 4:3. 243 - 259.
Jaikumar, Ramchandran 1986. Postindustrial manufacturing. Harvard Business Review - : November-December. 69 - 76.
Johnson, Gerry & Scholes, Kevan 1993. Exploring Corporate Strategy. 3. Painos. Prentice Hall International (UK) Ltd, Hertfordshire.
Kidd, P.T. 1991 Human and Computer Integrated Manufacturing: A Manufacturing Strategy Based on Organization, People, and Technology. International Journal of Human Factors in Manufacturing 1:1. 17-32.
Krafcik, John F. 1988. Triumph of the Lean Production System. Sloan Management Review -:Fall. 41-52.
Köhler, E. 1986. Technological Development, Work Organisation, and Employees in Automated Manufacturing. Teoksessa Brödner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IF AC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 103 - 107.
Lansbury, Russell D. 1986. Technological change and industrial relations: An international comparison. Teoksessa Graversen, Gert & Lansbury, Russell D. (toim.) New Technology and Industrial Relations in Scandinavia. Avebury, Hants. 47 - 56.
Lei, David & Goldhar, Joel D. 1993. Implementation of CEM Technology: The Key Role of Organizational Learning. International Journal of Human Factors in Manufacturing 3:3.
217-230.
MacDuffie, John Paul 1995. Human Resource Bundles and Manufacturing Performance:
Organizational Logic and Flexible Production Systems in the World Auto Industry.
Industrial and Labor Relations Review 48:2. 197 - 221.
McLoughlin, Ian 1993. Organizational Politics, Advanced Engineering Systems, and Human Factors. International Journal of Human Factors in Manufacturing 3:1. 37 - 52.
Meredith, Jack R. 1987. Implementing New Manufacturing Technologies: Managerial Lessons over the FMS Life Cycle. Interfaces 17:6. 51 - 62.
Milgrom, Paul & Roberts, John 1990. The Economics of Modem Manufacturing:
Technology, Strategy, and Organization. The American Economic Review 80:3. 511 - 528.
Milgrom, Paul & Roberts, John 1992. Economics, Organization and Management. Prentice Hall Inc, New Jersey.
Milgrom, Paul & Roberts, John 1995. Complementarles and fit. Strategy, structure, and organizational change in manufacturing. Journal of Accounting & Economics 19:2&3. 179 - 208.
Mårtensson, L. 1986. FMS - Flexibility for Man and System. Teoksessa Brödner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IF AC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 43 - 46.
Mårtensson, Lena 1996. The Operator’s Requirements for Working with Automated Systems. International Journal of Human Factors in Manufacturing 6:1. 29 - 39.
Nadler, Gerald & Robinson, Gordon 1987. Planning, Designing, and Implementing Advanced Manufacturing Technology. Teoksessa Wall, Toby D. & Clegg, Chris W. &
Kemp, Nigel J. (toim.) The Human Side of Advanced Manufacturing Technology. Saijassa Wiley Series in Psychology and Productivity at Work. John Wiley & Sons Ltd, Chichester.
15-36.
Noori, Hamid 1990. Managing the Dynamics of New Technology, Issues in Manufacturing Management. Prentice Hall, Inc. New Jersey.
Parthasarthy, Raghavan & Sethi, S. Prakash 1992. The Impact of Flexible Automation on Business Strategy and Organizational Structure. Academy of Management Review 17:1. 86 -
111.
Pasmore, William A. 1988. Designing Effective Organizations: The Sociotechnical Systems Perspective. Sarjassa Wiley Series on Organizational Assessment and Change. John Wiley &
Sons, Inc. New York.
Pohjola, Matti 1988. Työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuus. Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen katsaus 16:4. 69- 92.
Pohjola Matti 1989. Työelämän muutokset ja tulopolitiikka. Kansantaloudellinen aikakauskirja 85:3. 271 - 283.
Rothwell, Sheila 1987. Selection and Training for Advanced Manufacturing Technology.
Teoksessa Wall, Toby D. & Clegg, Chris W. & Kemp, Nigel J. (toim.) The Human Side of Advanced Manufacturing Technology. Saijassa Wiley Series in Psychology and Productivity at Work. John Wiley & Sons Ltd, Chichester. 61 - 82.
Rush, Howard & Bessant, John 1992. Revolution in Three-quarter Time: Lessons from the Diffusion of Advanced Manufacturing Technologies. Technology Analysis & Strategic Management 4:1. 3-19.
Seppälä, Pentti & Tuominen, Eva & Koskinen, Paavo 1992. Impact of Flexible Production Philosophy and Advanced Manufacturing Technology on Organizations and Jobs.
International Journal of Human Factors in Manufacturing 2:2. 177 - 192.
Sheridan, John H. 1993. Agile Manufacturing, Stepping Beyond Lean Production. Industry Week 242:8. 30-46.
Suarez, Fernando F. & Cusumano, Michael A. & Fine, Charles, H. 1995. An Empirical Study of Flexibility in Manufacturing. Sloan Management Review -:Fall. 25 - 32.
Loikka, K. 1986. Development of Work in FMS - Case Study on New Manpower Strategy.
Teoksessa Brödner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IFAC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 7 - 12.
Upton, David M 1995. What Really Makes Factories Flexible? Harvard Business Review - : July-August. 74 - 84.
Vickery, Graham & Campbell, Duncan 1991. Managing Manpower for Advanced Manufacturing Technology. Organisation for Economic Co-operation and Development
(OECD), Pariisi.
Vonderembse, Mark A. & White, Gregory P. 1996. Operation Management, Concepts, Methods, and Strategies. 3. painos. West Publishing Company, St. Paul.
Voss, Christopher A. 1988. Success and failure in advanced manufacturing technology.
International Journal of Technology Management 3:3. 285 - 297.
Wall, Toby & Kemp, Nigel 1987. The Nature and Implications of Advanced Manufacturing Technology: Introduction. Teoksessa Wall, Toby D. & Clegg, Chris W. & Kemp, Nigel J.
(toim.) The Human Side of Advanced Manufacturing Technology. Saijassa Wiley Series in Psychology and Productivity at Work. John Wiley & Sons Ltd, Chichester. 1 - 14.
Walton, Richard E. & Susman, Gerald I. 1987. People policies for the new machines.
Harvard Business Review -: March-April. 98 - 106.
Weber, W. & Resch, M. & Volbert, W. 1986. Prospective Evaluation of Working Tasks in a Flexible Manufacturing System. Teoksessa Brödner, P. (toim.) Skill Based Automated Manufacturing, Proceedings of the IFAC Workshop, Karlsruhe, Federal Republic of Germany, 3-5 September 1986. Pergamon Press, Oxford 1987. 23 - 27.
Zammuto, Raymond F. & O’Connor, Edward J. 1992. Gaining Advanced Manufacturing Technologies’ Benefits: the Roles of Organizational Design and Culture. Academy of Management Review 17:4. 701 - 728.
Liite - Aineiston muokkaus
Kustakin aineiston osa-alueesta poimittiin tutkimuksen kannalta mielenkiintoiset ja riittävän paljon vastauksia sisältävät kysymykset. Näiden pohjalta muodostettiin varsinainen tutkimuksen aineisto. Muutamassa tapauksessa koostettiin useasta puutteellisia vastauksia sisältävästä kysymyksestä yksi kattava muuttuja.
Muuttujan koostaminen puutteellisista tekijöistä suoritettiin valikoimalla useita (pääomankäytön tehostuminen 7 kpl ja laadun parannus 3 kpl) epätäydellisiä muuttujia, suhteuttamalla näiden vastaukset siten, että kunkin yksikön vastaukset vaihtelevat välillä 0 - 1, arvoltaan suurimman vastauksen saadessa arvon 1 ja pienimmän arvon 0. Tämän jälkeen yhdistettävistä muuttujista laskettiin yrityskohtainen aritmeettinen keskiarvo, jättäen huomiotta puuttuvat havainnot. Suhteutus käännettiin lopuksi, tarpeen vaatiessa, niin, että suurin arvo (1) liittyi edellä käsitellyn teorian mukaisesti ihmiskeskeisempään lähestymistapaan ja pienin arvo (0) teknologiakeskeiseen lähestymistapaan.
Yksi muuttuja muodostettiin jakamalla tietyn muuttujan arvo toisen muuttujan arvolla (Tuotannossa olevien tuotteiden lkm/Jäijestelmään suunniteltujen tuotteiden lkm).
Selittävien muuttujien muokkaus
Poimitut ja koostetut muuttujat jaettiin mm. teoreettisten tarkastelujen pohjalta alustavasti selitettäviin ja selittäviin muuttujiin. Kaikki selittävät muuttujat suhteutettiin em. tavalla.
Tämän jälkeen kaikista muuttujista otettiin luonnolliset logaritmit ja selitettävät muuttujat jätettiin odottamaan tilastollista käsittelyä. Luonnollisten logaritmien ottamisen yhteydessä sellaiset muuttujat, jotka saivat negatiivisia arvoja (Työvoiman yksikkökustannuksen muutos) suhteutettiin em. tavalla. Lisäksi muuttujan arvoa 0 aproksimoitiin kaikissa tapauksissa luvulla 0,000001.
Suhteutettujen ja logaritmoitujen selittävien muuttujien muokkaus aloitettiin laskemalla niiden väliset korrelaatiokertoimet. Näissä korrelaatiolaskelmissa havaittujen voimakkaimpien muuttujien välisten korrelaatioiden ja toisaalta teoreettisen tarkastelun luomien ennakkokäsitysten pohjalta selittäjät ryhmiteltiin kuuteen ryhmään, joita oli tarkoitus
käyttää varsinaisina selittäjinä (Järjestelmän monimutkaisuus, Palkkaus, Organisaation pyrkimys tiedolliseen omavaraisuuteen, Organisaation moderni työvoimastrategia, Työnkuvan laajentuminen ja teoretisoituminen sekä Tuotannon koko). Muuttujaa Organisaation julkituotu lähestymistapa ei sisällytetty mihinkään selittävään muuttujaryhmään sen korkeiden mallin sisäisten korrelaatioiden vuoksi.
Taulukko 1. Selittävien muuttujien koostumus
Selittävä muuttuja Koostumus
Järjestelmän monimutkaisuus Järjestelmän monimutkaisuus (koko)
Järjestelmän monimutkaisuus (työkalujen lkm) Järjestelmän monimutkaisuus (integraatio)
Palkkaus Ryhmäpalkkaus (0 ei, 1 kyllä)
Palkkaustapa (0 aika, 1 lisäarvo)
Organisaation pyrkimys tiedolliseen Sisäinen / ulkoinen järjestelmän suunnittelu ja
omavaraisuuteen käyttöönotto
Suunnittelijoiden osallistuminen käytöönottoon Operaattoreiden koulutus
Organisaation moderni Operaattoreiden osallistuminen järjestelmän työvoimastrategia toteutuksen päätöksentekoon
Ylimmän johdon osallistuminen järjestelmän toteutuksen päätöksentekoon
Työtehtävien vaihtelu Työvoiman koulutustaso
Irtisanomisten laajuus (0 laaja, 1 suppea) Työnkuvan laajentuminen ja Tuotanto- / toimihenkilöiden suhde teoretisoituminen Työn teoreettisempi luonne
Tuotannon koko Vuosittaiset tuotantomäärät
Vuosittainen myynti
Selittävien muuttujien ryhmämuuttujien muodostaminen toteutettiin laskemalla yrityskohtaisesti suhteutetuista, mutta logaritmoimattomista muuttujien arvoista aritmeettiset keskiarvot, jättäen puuttuvat arvot huomioimatta. Tämän jälkeen nämä muuttujat logaritmoitiin ja lisättiin aiempaan korrelaatiokerrointauluun (taulukko liitteenä).
Aineiston luokittelu teknologiavetoiseen ja ihmisvetoiseen lähestymitapaan
Keskiarvotestien suorittamiseksi lopullisten muuttujien (selitettävät ja selittävät) logaritmoimattomista arvoista muodostettiin aineisto, joka luokiteltiin muuttujan Organisaation julkituotu lähestymistapa mukaan kolmeen ryhmään. Ryhmään yksi tulivat ne yritykset, jotka eivät olleet vastanneet kysymykseen. Tämän ryhmän näytteet poistettiin aineistosta. Toisen ryhmän muodostivat ne yritykset (11 kpl), jotka olivat ilmoittaneet noudattaneensa teknologial ähtöistä järjestelmän suunnittelu- ja käyttöönottomallia.
Kolmannen ryhmän muodostivat ne yritykset (5 kpl), jotka ilmoittivat käyttäneensä ihmislähtöistä lähestymistapaa.
Kahdelle viimeiselle ryhmälle laskettiin kunkin muuttujan (poimitut, muodostetut, muokatut sekä suhteutetut) aritmeettinen keskiarvo (jättäen huomiotta puuttuvat vastaukset, mutta koijaten otosten kokoja muuttuja kohtaisesti näytteiden todellisen lukumäärän mukaan) ja varianssi sekä näiden kahden ryhmän kunkin muuttujan keskiarvojen erotus. Tämän jälkeen kunkin muuttujan kohdalla suoritettiin otosten varianssien vertailu kaksipuolisella varianssitestillä (F-arvo). Varianssien eri-/samansuuruuksien perusteella laskettiin otosten keskiarvoille, niiden erotuksen merkittävyyden toteamiseksi, sekä kaksi- että yksipuoliset keskiarvotestit (t-testi). Saadut arvot ovat liitteenä.
Regressioyhtälöt
Lopullisista logaritmoiduista (luokittelemattomista) muuttujien arvoista muodostettiin regressioyhtälöt, joissa kutakin selitettäväksi luokiteltua muuttujaa selitettiin kaikilla kuudella selittävällä ryhmämuuttujalla. Muuttujaa Tuotteen hinta ei voitu käyttää toisaalta liian useiden puuttuvien havaintojen ja toisaalta sen liian suurten mallinsisäisten korrelaatioiden vuoksi.
Ennen regressiokertoimien määrittämistä, kunkin yhtälön osalta erikseen, poistettiin kokonaisuudessaan ne näytteet, joista puuttui selitettävän muuttujan arvo (näin eri yhtälöiden otoskoot vaihtelevat) (Greene 1993, 275). Puuttuvat selittävien muuttujien arvot arvioitiin yhtälökohtaisesti, em. puutteellisten näytteiden poistamisen jälkeen, muodostamalla näytekohtaisesti regressioyhtälöt kunkin puuttuvan selittävän muuttujan arvon ja täydellisten muuttujien arvon välille (Greene 1993, 276). Nämä estimoitiin käyttäen perinteistä pienimmän neliösumman menetelmää. Tulosten merkittävyyteen ei keskitetty sen enempää huomiota. Näin saaduista täydellisistä selittävistä muuttujista muodostettiin oma korrelaatiokerrointaulunsa (liitteenä).
Multikollineaarisuus
Selittävien muuttujien korrelaatiotaulussa ei ole ainuttakaan erityisen merkittävää korrelaatiota (kaikkien kertoimien itseisarvot alle 0,6). Tältä pohjalta erityisiä mallin sisäisiä korrelaatioita ei ollut odotettavissa. Kuitenkin muodostettaessa yhtälöitä kaikilla kuudella selittävällä muuttujalla havaittiin joidenkin yhtälöiden kohdalla korkeita selityskertoimia R2 vaikka mikään selittävistä muuttujista ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tätä pidettiin merkkinä multikollineaarisuudesta aineistossa.
Multikollineaarisuuden välttämiseksi ja tilastollisen merkitsevyyden saamiseksi (merkitsevyystasolla p < 0.1) tärkeimmille muuttujille mahdollisimman monessa yhtälössä, poistettiin ensin kaikki tilastollisesti merkitsemättömät kontrollimuuttujat (Järjestelmän monimutkaisuus ja Tuotannon koko). Tämän jälkeen poistettiin selittäviä muuttujia tilastollisen merkitsemättömyyden järjestyksessä kunnes kussakin tapauksessa maksimimäärä selittäviä muuttujia oli tilastollisesti merkitseviä. Näin päädyttiin lopullisiin regressioyhtälöihin (rajatut tulosteet liitteenä).
Aineiston pienen näytemäärän vuoksi malleille ei tehty heteroskedastisuustestejä. Lisäksi aineiston poikkileikkausluonteesta johtuen autokorrelaatiotestit eivät ole aiheellisia.
uuttujienkorrelaatiotauluSivu1/3 I0.073344I
0,4049075 -0.10536 -0.32089 c
-0.11829; 0.4491991 0.2842481 -0.0361 -0.170651 c £
-0.13756 0,00864 0.445045 -0.20145 0.221106 -0.02561 0.062484 i
0,347522 0.279714 1 -0.09214 -0,18393
$
0.193735 0.138348 0.361096 -0.34225 0.33015 0,301263 -0,00617 -0.16686 1
0.556549 -0.37718 0.26708 0,065546 0.259135 0,23534]
I-0,11951 0,266552 0,060855 -0,27152VT О
-0.11156 0,118586 -0,08317 0.39845 0,399136 0,14813 0,238648 [5/168186 rsо
0.008231 0,480001 -0.17755 0.26039 0,252631 0.68793 0,4320461
I0,061032 0,099454 -0,2605 0,188902 -0,02957 о -0,12065
1
0,318424 0,399136 0,404109 0,010531 0.45274 -0,13158 0.08794 -0,06273 -0,10702 0,117695 -0,070841 0,356314 0,641932 -0.07793 -0.14984 0,053604 0,066921 0,010379 0,618593 0,120444 -0,04701 0,009765 0,075656 -0.15653 -0,17896 -0.46836 0,18634 -0,15631 0,261669 -0,16905 -0,13782 -0.06413 0,435381 -0,13117 -0,17247 0,200914 -0,27542 0,209781 o o 0,530972
co 0,247023] 0,098056 0,469725
i
I-0,15674 0,439785 0,361576 -0,06017
§
9" 0,221616 -0,03145 0,318424 0,39845 0,21834 0,3833821 0,232006, -0,21904 0,120384 0,598287 0,004252 -0,03466 -0,00558] 0,190989 -0,10227 ХГ
1
o* 0,269658 -0,11765 S
ггоэго-| 0,48087 0,219219 -0,30357 0,13026 0,025518 0,03671 -0,21328 -0,12394 0,290416 0,1116 0,055039 -0,22565 -0,23198 0,198326 -0,04798 -0,13501 -0,18524 -0,15752 0,168059 K o' 0,251126CD
9 0,639413 -0,21638 0,078362 -0,03979 0,363014 0,0660211
I0,534711 0,053606 0,094423 -0,1064 0,211888 -0,27956 0,003133 -0,03145 -0,17588 -0,08317 0,177778
1
0,293233 0,120759 -0,16855 -0,28316 0,609117 0,416332i
1 -0,00588 0,05601 -0,37629 0,133466
I I
0,061406 0,221916 0,395918 0,359188, -0,27668 0,216234in93 -0,06453 0,509313 0,445128 0,338107 0,075467 0,388007o 0,030964 0,21506 0,334066 o- 0,293566
COo CO
-0,1331 -0,16386 -0,02784 -0,08365 Г0,735497 0,221873 0,003133 S
0,214486 -0,40836 -0,02373 0,620062 0,045377 O
!-0,03281 I0,005724 -0,23917 -0,03463 -0,23043 -0,40233 -0,0975 -0,01512 0,398684 rr oO)
0,330471I -0,27083 -0,18323 -0,17568 0,141892 -0,4145 0,04081 0,010611 0,256316 0,377786 0,144607 -0,02278 -0,12709 -0,24419 -0,03501 -0,1097 o‘ -0,32144] -0,049711
-0,0951 I0,314349 I-0,04441 0,37694 0,123208 0,221873 I-0,27956
o' o' -0,11156 I-0,03522 I-0,01112 I-0,21179 I0,371855 I-0,25219 0,057804 0,012053 -0,29259 I-0,0289 -0,35857 I-0,23212
CNo' -0,06764 -0,61552 I-0,44343 I-0,06238 -0,32724 I-0,18957 Г-0,02241 I0,320949 -0,18661 I0,0355051 0,070447 0,140937 -0,09875! 0,2021311 -0,341131 -0,334681 -0,245291 -0,21462] 0,321373 -0,05926 -0,18088 -0,13956 0,369486 -0,19597]
1
-0,23159 -0,388661 -0,21691 -0,39631 -0,32679 -0.276051 -0.35611 I0,319486 I0,069797 I-0,47891 I-0,17079 I0,123208 I0,735497I 1
I0,033202 0,276688 0,063617 I-0,20798 I-0,2422 10,427691 I0,020517 I0,150387 I0,312955 I-0,20147 -0,07261 I0,342876
&
I-0,08937 10,050383, 0,373547 I-0,134381 I0,3821011
1 0,557607] 0,219209] 0,0291621 0,0889561
S
-0,29563 -0,041 -0,10955 0,654809 0,07941 0,19836]
1 1 -0,037451 -0,14817] -0,080321
$ -0,009771 0,34065]
0,158299 I0,331786 J-0,26894 I-0,17079 I0,37694 I-0,08365 I-0,1064 1-0,06017 I0,188902 I-0,27152 I'
I0,219317 I0,168073 I0,05992 I0,469992 I0,030278 I0,2395641 o
I0,023126 I0,337917 I0,09851 I0,273246 1-0,10626 o
I-0,48826 I-0,07023 I-0,26894 I-0,47891 I-0,04441 I-0,02784 0,094423 I0,361576 I-0,2605 I0,060855 1-0,0133 I0,207055 I-0,00603 I0,105755 I0,046945 I0,131338 I-0,01721 1-0,10376 I0,379743 10,039891 I-0,15719 I0,175145 I0,369908 I-0,02341 I-0,16255 I-0,27353 I-0,03386 I-0,48265 I-0,12067ф
1-0,04607CO
-0,034621 -0,118921 -0,35651 -0,4813] -0,29253] -0,39299]
9" 9 -0,03921 -0,07361 -0,04659 -0,47921 0,017423]
I
1 -0,06906] 0,193187] -0,167961 -0,059371
o- -0,016161 -0.04162]
I-0,12236 I-0,07023 I0,331786 I0,069797 I0,314349 I-0,16386 I0,053606 I0,439785
I
I0,266552 0,739353 I0,432972 I0,408692 8
I-0,17539 I-0,233851 I-0,11906 I0,191279 I-0,39379 I-0,3706 I-0,2785 I0,078916 I0,251335 I-0,23883 I0,401102 0,032024; 0,0031561
1-0,12236 I-0,48826 I0,158299 I0,319486 I-0,0951 I-0,1331 I0,534711 I-0,15674 I0,061032 I-0,11951 I0,165654 I0,30407 I0,073344 I0,734565 0,3062 1-0,13703 I0,307162 I0,246766, 1-0,45088 I-0,013591 10,225902 I-0,15114 I-0,55656 I0,387336 I0,64718 I0,253092 I0,459977
£ cf
l0,739248 I-0,29403
1
10,5135861 10,1587761 1-0,2186| I-0,04363] I0,0484731 I0,524843! I0,3942861 I0,551486] I0,597439] 0,237032 0,243684 0,153889 0,597637 8
9' 0,3773071 -0,13659] 0,2019661 0,2571681 0,0488161 -0,21678] 0,542359] 0,4862811
1
entoinninajallinen"kesto(y) lisääntymisenmerkitys nussäästön(työvoima)merkitys nussäästön(materiaalit)merkitys asaastön(koneet)merkitys asaastön(rakennukset)merkitys asaastön(varastot)merkitys kehittymisenmerkitys ikoimanlaajentumisenmerkitys aikojenlyhenemisenmerkitys palvelunparanemisenmerkitys naosuudenkasvunmerkitys jatuloksenparanemisenmerkitys intuottoasteenmerkitys (US$) aksuaika(у) nossaolevientuotteidenlkm/suunniteltujenlkm ättömänajonmaksimikesto intojenlaajuus ansuhteellinenvahenema antuottavuudensuhteellinenkasvu nyksikkökustannuksenmuutos kaytöntehostuminen(suhteutettu) ääräisenasetusajansuhteellinenlyheneminen erakoko jamuokattujentuotteidenosuuskoko tuotannosta parannus(suhteutettu) llönlaajentuminen(suhteutettu) ankierronmuutos(suhteellinenosuusajassa:ennen-jälkeen) änmonimutkaisuus(koko)(suhteutettu) änmonimutkaisuus(työkalujenlkm)(suhteutettu) änmonimutkaisuus(integraatio)(suhteutettu) änmonimutkaisuus(edellistenkeskiarvo) nlaajuus(suhteutettu)muunnospieni-huono,iso-hyvä alkkauksenlaajuus(suhteutettu) tapa(suhteutettu0=aika,1lisäarvo) (edellistenkeskiarvo) /ulkoinenjärjestelmänsuunnittelujakäyttöönotto(suhteutettu) elijoidenosallistuminenkäyttöönottoon(suhteutettu) ationpyrkimystiedolliseenomavaraisuuteen reidenosallistuminensuunnitteluunjakäyttööottoon(suht.) osallistuminensuunnitteluunjakäyttöönottoon(suht.) aationmodernityOvoimastrategia lu♦koulutustaso+irtisanomiset aationjulkituotulähestymistapa(CHeknologiavetoinen;1=henkilost0vetolnen) ienvaihtelu(suhteutettu) nväheneminen(suhteutettu) laajentuminenjateoretisoituminen toreidenkoulutusaika(m) -Toimihenkilö-työntekijöidensuhde(suhteutettu) nkoulutustaso(suhteutettu) reettisempiluonne(suhteutettu) isettuotantomäärät(suhteutettu) (tuotannon)myynti(suhteutettu) koko(edellistenkeskiarvo)
1-0,043631 0,216794 -0,3565 0,374899 -0,09875 g
-0,26005 0,290416 0,18634 -0,07827 0,034042 -0,18393 0,103697 -0,27894 i
-0,07324 0,204938 0,07189 0,047331 SS -0,101481 0,00752 -0,34274
°o -0,14438 0,028837 g
-0,14872 -0,30345 5
1-0,2186 0,140753 -0,11892 -U.zyöö1 0,382101 0,140937 0,398684 0,162314 -0,12394 -0,46836 0,0653
d -0,09214 -0,320891 -0,1786 -0,54739 -0,3334 0,175542 -0,42312 U,1ОУУЧО! -0,14929 u.zuoouy 0,190134 0,405894 -0,38244 -0,28818 S O o"
9 ¡
U.U04Z40 -0,18101 0,294732 -0,63421 -0,20527 0,099425 -0,07833 0,361985 -0,33971 0,058266 -0,08452 0,371076
?'o-0,122947 -0,24371
o f
0,131154 -0,40208 -0,43738 0,155458 0,131488 -0,03569 -0,28212 -0,1687]
I0,158776
o -0,03462 -0,13438 0,070447 -0,01512 0,446297 -0,21328 -0,178961 -0,261421
?
0,193604 -0,10536 -0,12329 -0,10954 -0,01264 0,457501 2 § i
? 9 l S O* Cp" -0,21108
S
-0,29751 -0,15378O J О I U.UDDO/O 0,336269 0,425176 -0,15333 -0,08519 0,099425!1896600- 0,347696 -0,12745ino"CN ! O* BfeD O1O 0,505164 0,255679 -0,17463So" -0,16487 0,926566O -0,342081 -0.32621I0,513586 0,003156 0,110143 0,373547 0,035505 -0,0975 0,458959 0,03671 -0,15653 -0,20546 0,603138 0,279714 I.
0,574832 -0,12887 -0,24163 0,027302 S!
-0,09265 0,46664 0,117405 0,312777 0,093453 0,346 0,483516 -0,21433 -0,11869 0,077968 0,286592 1
I0,605485 0,032024 9'i
и.иочстоу 0,050383 99810-1 -0,402331 0,216234 0,025510 0,075656 -0,11186 0,466127 CO
U,lUOUfч -0,08937 0,320949 0,021087 -0,27668 0,13026 0,009765 1
-0,16686 I0,045145 10,011379 I0,063322 -0,29316 -0,13626 -0,0532
|j>-|-i
0,000701 -0,17893] -0,17779 -0,24255 -0,10164 2 g>
;.d
ÿ|--0,02241 -0,23043 0,359188 -0,30357 9’ -0,1724
1 9 0,062484S
oS o
I0,85572 0,192276 I-0,03465 -0,15507
0,321785 0,578056 0,0253291 0,273376 0,316988 0,2294811
ФO o -0,1037] 0,29476] 0,247509]
I0,76458 0,251335 -0,48265 U,Z/DZ40 0,342876 I-0,18957 -0,03463
1 I
I
o" I0,301263 I-0,02561CO 1I0,331968 1 1 I0,532153CO
§ i
?‘S-c
U,4Df UDy 0,23222 -0,391 ÍR
1 0,390953 0,328571 0,371219
!
I0,433539 0,330248 10,035878 I0,034246 [0,299436 I0,477897 0,40521 0,2980311 0,390858] 0,706424 il
0,268358 0,6448351 0,37509 0,489241
!
-0,06159 0,287842] 0,066375] 0,126146] 0,2972541 0,1132811 0,107349]
I0,459977 0,078916
I0,170517 0,148884 -0,08962 I-0,1646 Su Ss
I-0,07228 I0,169927 in85
a>
it-ZS00'0-I
D O
p" O* -0,26857 I-0,06951 I0,575228 I0,032837 li
I-0,45988 I0,526445 I0,50703, I-0,29751 1
I0,387336 I-0,39379 -0,02341 0,150387 I-0,61552 SR I0,276745 o
-0,38244] 0,058867] -0,01541 0,525217 0,303187]
œ
-0,22853 -0,22213] -0,270021 -0,355271 -0,15111]
1
0,033755] -0,21555] -0,07702] 0,0727811 -0,09224] 0,11622]
I-0,15114 I-0,11906 0,175145
-0,096411 -0,020241 -0,08522] -0,2432] -0,20139] -0,18538] -0,267691
9'
I0,225902 I-0,23385 o" *
u,¿uyuoo -0,2422 I-0,23212 I-0,02373 I0,05601 1-0,10227 f
f O
I-0,1084 0,163108 0,005815 0,433777 ]0,100283] 0,470648 -0,7031 n-loom 0,316411 "1 0,077036 1-0,11318 0,926679
9'e 0,801UUy -0,22801 0,076961 -0,30415] -0,44806 -0,08121g
§ -0,191681 -0,114851
S
-0,27855| -0,21094 Ç ¡8
H -0,359021 -0,62156] CN
s -0,23118] -0,31022]
!
-0,45299] -0,11562] -0,22805] 0,701226] 0,013885] -0,01495]
I-0,01359 I-0,17539
I-0,29315 I-0,170651 0,0485671 0,0624951 -0,03345 -0,20674] -0,079221
”
0,056979] 0,1863011 0,249778] -0,05233] -0,14929] 0,0473311 0,094221] 0,2750821 -0,06103] 0,0838981
°"c 0,027626] 0,261346| 0,019811
g i.
0,283455] -0,10259] 0,42127] 0,0945321 0,216291] 0,107067] 0,401112] 0,014556]
I-0,45088 I-0,06529 0,379743 ПKRKfH tO Щ
I-0,0289
I
! I-0,00558 I-0,07084 10,443085, I-0,298931 1-0,03611 I-0,092131 0,1412971 -0,33489] o-0,123911 0,130691 со c
Ю -r -0,19791] 0,0320831 -0,13855] 0,139945]
1
0,0787461 0,0279391 -0,12662] -0,06632] 0,015819] 0,0320991 0,117898]
I0,246766 I-0,07052 I-0,29259 I-0,10078 I0,416332 I-0,03466 I0,117695 10,107296 I0,609921 I0,284248 I0,366488, 1-0,15972 1-0,22377] I0,079021
§ I
o>
! o c
-0,35515 0,185027 0,505699] 0,732555]
o'
0,033202 I0,012053 I-0,04376 I0,609117 I0,004252 I-0,10702 I-0,15529 I0,134776 I0,449199 I0,362272 I-0,0233 1-0,10475, -0,12486¡
P )" cp" ^
\3
-0,03127] -0,050611 -0,00574] 0,453273 -0,1646
г 9" -0,0532] -0,15656] 0,0273021 0,4575011 0,1755421 0,204938] 0,107032|
I0,495808 I-0,28316 I0,598287 I-0,06273 I-0,05938 -0,24036 I-0,11829 I-0,20573 I-0,12779! I0,545975] 0,07902 .nПАПЙ1
: 1 i
0,013187 I-0,181431 I0,030127] I-0,289651 I0,163015|
I E
-0,00129 -0,01551 -0,11926 0,499415] 0,293049 -0,15539] -0,00043] -0,06955] -0,11327] -0,22248 -0,14668] -0,21468] -0,25879]
0,3062 I-0,11159
uuttujienkorrelaaliotauluSivu3/3
‘il о
I!
SS
tion^dkilausutun lähestymistavan mukaanluokitettu aineistoITeknologiavetoinen lähestymistapaHenkilöstövetoinen lähestymistapa
Hill
Mili3 a> ë 1 s S
ф "5 й S
liiti
I ! = Ä! s=TyypinI-virheen todennäköisyysalle20% *=TyypinI-virheen todennköisyysalle10% ** =TyypinI-virheen todennäköisyysalle5%
TuotannonkokoI 0,4241544021 -0,086907231 0,264703406|
1
9
1
Työnkuvanlaajentuminenja teoretisoituminen| 0,092250264| 0,1674720051 -0,026906075]
§
palkkaus 0,112986929 0,023457157 -0,048739442 8
Liite - Regressioajojen tuloste
YHTEENVETO TULOSTUS
Implementoinnin kesto (vain org. muuttujat - palkkaus) Reçressiotunnusluvut
Regressio 3 4.31817661 1.439392203 2.157030093 0.142225286
13 8.674936296 0.667302792
Yhteensä 16 12.99311291
Kertoimet Keskivirhe t Tunnusluvut P-arvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95.000% Ylin 95.000%
Leikkauspiste
Organisaation pyrkimys tiedolliseen omavaraisuuteen Organisaation moderni tyflvoimastrategia Työnkuvan laajentuminen ja teoretisoitummen
0.927798013
Kustannussäästö (henkilöstö) vain org. - Organisaation moderni työvoimastrat.
Reçressiotunnusluvut
Regressio 3 0.2233119 0.0744373 3.177955051 0.052696998
16 0.374768296 0.023423019
Yhteensä 19 0.598080197
Kertoimet Keskivirhe f Tunnusluvut P-arvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95.000% Ylin 95.000%
Leikkauspiste 1.313782963 0.0689689 19.04891848 2.02548E-12 1.167575459 1,459990468 1.167575459 1.459990468
-0,023808934 0,009119473 -2.610779623 0.018921747 -0,043141349 -0.00447652 -0.043141349 -0.00447652 Organisaation pyrkimys tiedolliseen omavaraisuuteen -0,045722832 0,035821517 -1,276406902 0.220028352 -0.12166104 0.030215375 -0.12166104 0.030215375 Työnkuvan laajentuminen ja teoretisoitummen 0.04778466 0.037060563 1.289366812 0.215599089 -0,030780206 0.126349526 -0.030780206 0.126349526
YHTEENVETO TULOSTUS
3 2.911618503 0.970539501 5.778598817 0.006503322
Jäännös 17 2.855220104 0.167954124
Yhteensä 20 5.766838607
Kertoimet Keskivirhe t Tunnusluvut P-arvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95.000% Ylin 95.000%
Leikkauspiste palkkaus
Työnkuvan laajentuminen ja teoretisoituminen Tuotannon koko
Regressio 3 2.266623602 0.755541201 2.187184475 0,131975961
15 5.181601341 0.345440089
Yhteensä 18 7.448224943
Kertoimet Keskivirhe Í Tunnusluvut P-arvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95.000% Ylin 95.000%
Leikkauspiste
Organisaation pyrkimys tiedolliseen omavaraisuuteen Työnkuvan laajentuminen ja teoretisoituminen
0.294096518
Regressio 4 0.907481483 0.226870371 6.661964645 0.002354168
Jäännös 16 0.54487319 0.034054574
Yhteensä 20 1.452354673
Kertoimet Keskivirhe t Tunnusluvut P-arvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95.000% Ylin 95.000%
1.515086664 2.262689799
Liite - Regressioajqjen tuloste
YHTEENVETO TULOSTUS Myynnin ja tuloksen paranemisen merkitys
Regressiotunnusluvut
Regressio 3 1.458188371 0,48606279 2.607203967 0,08750001
Jäännös 16 2.982890769 0,186430673
Yhteensä 19 4.44107914
Kertoimet Keskivirhe t Tunnusluvut P-atvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95.000% Ylin 95.000%
Leikkauspiste
Organisaation pyrkimys tiedolliseen omavaraisuuteen Organisaation moderni työvoimastrategia
Regressio 2 3.519909199 1,759954599 4.239317888 0.033316715
16 6.642406711 0,415150419
Yhteensä 18 10.16231591
Kertoimet Keskivirhe t Tunnusluvut P-arvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95 000% Ylin 95.000%
Leikkauspiste
4 0,914295942 0,228573986 1,941506329 0.173567253 11 1.295032524 0.117730229
Yhteensä 15 2.209328466
Kertoimet Keskivirhe t Tunnusluvut P-arvo Alin 95% Ylin 95% Alin 95.000% Ylin 95.000%
Leikkauspiste
Organisaation pyrkimys tiedoKseen omavaraisuuteen Organisaation moderni työvoima strategia Tuotannon koko
Tuotannossa olevien tuotteiden Ikm/suurtrutcHut Regressiotunnusluvut
Regressio 2 29.522976 14,761488 1,986904375 0,162073641
Jäännös 21 156,0171954 7,429390255
Yhteensä 23 185.5401714
Leikkauspiste
Organisaation pyrkimys tiedolliseen omavaraisuuteen
Organisaation pyrkimys tiedolliseen omavaraisuuteen