5 TULOKSET
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Opettajat kuvasivat ammattihistorian opetusta pidettävän itsestäänselvyytenä, mikä on ilmeisesti yksi syy sen ohjaavalta tasolta puuttumiselle. Tiedonantajien keski-ikä oli 54 vuotta. Se, mikä tämän ikäpolven opettajille on itsestään selvää, ei välttämättä ole sitä enää tuleville opettajille. Aihe olisi hyvä saada nostettua näkyväksi ohjaavalle tasolle ja asia korostuikin sekä tulevaisuuden näkymissä ja esteenä aiheen opettamiselle.
Kouluissa opetetaan yleistä historiaa ja sotahistoriaa. Ihmisellä pitäisi kuitenkin olla käsitys myös oman ammattinsa historiasta. Historian tuntemuksen merkitystä käytän-nön, johtamisen ja opetuksen yhteydessä ei tulisi ohittaa.
Opettajat olivat jokseenkin yksimielisiä opetuksen määrästä nykyisin sekä tulevaisuu-dessa. Käytettävillä tuntimäärillä aiheen opettamisen käytänteitä on mietittävä tarkasti.
Kansallinen yhteistyö olisi todennäköisesti antoisaa ja eri organisaatioita helpottavaa.
Digitalisaatio helpottaa yhteistyötä. Opetuksen sijoittumiselle on tuskin yhtä oikeaa rat-kaisua. Tällä hetkellä useammassa ammattikorkeakoulussa käytäntönä on opettaa ai-hetta heti opintojen alkaessa, myöhemmin kertauksena ja lisäksi integroituneena mui-hin opintoimui-hin läpi opintojen. Kaikille vaihtoehdoille mainittiin omia hyötyjä ja haittoja.
Opetuksen toimijaksi lienee järkevintä valita tulosten mukaisesti aiheesta kiinnostunut opettaja.
Opetuksen sisältö on laaja, mikä aiheuttaa paineita sopivien opetusmenetelmien ja oppimateriaalien valinnassa. Opetusmenetelmät ja oppimateriaalit korostuivat vah-vasti tutkimustuloksissa. Tämän voidaan nähdä olevan yksittäisten opettajien ratkaisu-jen kannalta keskeinen asia, jolle ei koeta olevan riittävästi aikaa. Aiheen opetuksessa suositellaan käytettäväksi opiskelijoita aktivoivia opetusmenetelmiä. Tutkimustulokset antavat uusia ideoita aiheen monipuolisesta opettamisesta. Tämän tutkimuksen tulok-sissa esiin nousseiden opetusmenetelmien ja oppimateriaalin voidaan nähdä jatkos-sakin helpottavan aiheen opetusta. Tuloksissa esiin nostetut oppimateriaalit ovat yksi
mahdollisuus ammattihistorian itseopiskeluun. Niitä on mahdollista yhdistää eri ope-tusmenetelmillä sosiaaliseen oppimiseen ja tekniikkaan muun muassa lukupiirien ja verkkokeskustelujen muodossa. Aiemmat ja tämän tutkimuksen tulokset tukevat hoi-totyön historian museoiden hyödyntämistä aiheen lähiopetuksessa. Aiempien tutki-mustulosten mukaisesti käytännön syistä kuten etäisyyksien ja kustannuksien vuoksi jatkossa on syytä hyödyntää teknologiaa esimerkiksi virtuaalitoteutuksilla. Näin toisten organisaatioiden, kaupunkien ja sairaaloiden museot olisivat mahdollisesti muidenkin hyödynnettävissä. Mitään opetusmenetelmiä ei voida pitää ehdottomasti muita parem-pana. Verkko-opinnot on kuitenkin yksi hyvä vaihtoehto saada ammattihistorian ope-tusta sisällytettyä opintoihin tiukkojen resurssien aikoina, samoin opinnäytetöiden te-keminen aiheesta.
Tietyt aiheen opetuksen esteiksi nostetut asiat ovat ratkaistavissa, toiset eivät. Am-mattihistorian nostaminen opetussuunnitelmiin on suhteellisen helposti ratkaistavissa oleva este. Aiheen nostamiseksi EU-direktiiveihin tai ylipäänsä kansainvälisen yhteis-työn suhteen on mahdollista esittää mielipiteitä. Yksittäisen opettajan ja organisaation vaikutusmahdollisuudet resurssien käytön suhteen ovat rajalliset. Vähäiset resurssit eivät todennäköisesti mahdollista historian tutkimukseen liittyvää metodologista opet-tamista jatkossakaan. Arvomaailmaan liittyvät esteet kuten työyhteisön ja yksittäisen opettajan intresseihin liittyvät tekijät ovat ratkaistavissa, mikäli asiaan ollaan haluk-kaita.
On tärkeää huomata, kuinka iso merkitys yhden pienen aihealueen opetuksella on.
Tämä vahvistaa tuloksissa esille noussutta seikkaa, että laadullinen oppiminen on vä-hintäänkin yhtä tärkeää kuin määrällinen oppiminen, joka on esimerkiksi EU-direktii-vien myötä opintoja hallitseva asia. Tutkimustulosten perusteella voidaan otaksua, että kätilöopiskelijoiden lisäksi ammattihistorian tuntemus vahvistaisi valmiiden ammatissa toimivien kätilöidenkin ammatillisuutta. Tämä edistäisi ohjattujen harjoittelujen ohjaajia tukemaan opiskelijoita aiheen äärelle ja keskustelemaan siitä. Moniammatillinen toi-minta on aina ollut vahva osa hoitotyön historiaa ja on sitä nykyisinkin. Kätilöiden ja lääkäreiden moniammatillisella yhteistyöllä on pitkä historia. Historian saatossa muo-toutuneet toimintatavat vaikuttavat vielä nykyisinkin yhteistyöhön ja hoitotuloksiin. Am-mattihistorian opetuksen yhtenä sisältönä ja merkityksenä voidaan nähdä tuon
yhteis-työn kuvaaminen, mistä voidaan oppia asioita tulevaa yhteistyötä varten. Ammattihis-torian opetusta ei ole tarvetta järjestää moniammatillisesti, joskin sen sisällön tulisi tä-män tutkimuksen tulosten mukaan olla poikkitieteellistä. Moniammatillinen opiskelu ammattiaineissa on nykyaikaa ja sitä tulisi kehittää hoito- ja lääketieteen opiskelijoiden koulutuksessa, minkä voidaan nähdä helpottavan yhteistyötä tulevaisuuden amma-teissa.
Ammattihistorian tuntemuksesta ei voida aiempien tai tämän tutkimuksen tulosten mu-kaan nimetä haittoja - merkitykset ovat sitäkin suuremmat. Historian opettamisen tär-keys hoitotyön koulutuksessa on tunnistettu, mutta käytännössä sen opettaminen kou-lutuksen aikana on vähäistä ja sen merkitystä on tutkittu niukasti. Keskustelua aiheen opetuksen tärkeydestä hoitoalalla tulee jatkaa. Eri ammattikorkeakoulujen välinen yh-teistyö tulee nähdä tärkeässä roolissa, mikäli hoitotyön historian opettamiselle halu-taan luoda kansallinen malli tai suositus. Kansainvälisiä malleja aiheen opettamisesta tulee hyödyntää soveltuvin osin. Esimerkiksi hoitotieteen maisteriopiskelijoita on mah-dollista hyödyntää rakennettaessa hoito- ja kätilötyön historiasta verkkokursseja itse-opiskelua varten. Ammatillisesti historiallista materiaalia löytyy ympäri Suomen eri kou-luista ja sairaaloista. Materiaalin taltiointiin ja virtuaaliseen muotoon muuttamiseen voi-daan haastaa kätilöitä. Suomen Kätilöliitto voisi olla omalta osaltaan organisoimassa ja turvaamassa kätilötyön historian opetusta koulutuksen aikana sekä korostaa aiheen tuntemuksen merkitystä valmiille kätilöille esimerkiksi täydennyskoulutuksen muo-dossa. Asiaa tulee esittää ammattijärjestölle. Historiallisesti merkittävät juhlavuodet ovat korostaneet aihetta ja jättäneet sen elämään aiempaa vahvempana, mitä tulee hyödyntää jatkossakin.
Hoitotyön historiantutkimuksen vähyys ja tutkimisen työläys nousi esiin useista tutki-muksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimustietoa aihealueesta tarvitaan kui-tenkin lisää. On tärkeää tutkia sekä yleisesti hoitotyön että kätilötyön historian opetta-mista koulutuksen aikana niin opettajien kuin aiheen oppiopetta-mista opiskelijoiden näkökul-masta. Opetussuunnitelmien tarkasteleminen ja jatkuva kehittäminen tulee nähdä yh-tenä keskeisenä jatkotutkimusaiheena. Hoitotieteen didaktista tutkimusta, joka liittyy erilaisiin oppimisympäristöihin ja opetusmenetelmiin, tarvitaan lisää. Historian opetta-misella nähdään olevan yhteys opiskelijoiden ammatti-identiteetin muodostumiselle,
minkä nähdään vaikuttavan joko alalla pysymiseen tai sen vaihtamiseen. Ammattihis-torian oppimisen tärkeyttä tulee tutkia edelleen nimenomaan ammatti-identiteetin ja ammatillisuuden rakentumisen näkökulmasta. Yhtä tärkeää on tutkia moniammatillisen yhteistyön historiaa hoitotyön ja lääketieteen yhteydessä, jotta aihetta pystytään opet-tamaan näyttöön perustuen koulutuksissa. Aihepiiristä löytyy vähän laadukasta tutki-musta, ja olisikin tärkeää saada kovatasoista hoitotyön ammattihistorian opettamisen vaikuttavuutta mittaavaa pitkittäistutkimusta.
LÄHTEET
Ala-Luhtala R, Valkama S, Hoffrén P. 2016. MAUSTE-hankkeessa edistetään maa-hanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten seksuaalitervey-den ja turvataitojen osaamista. Teoksessa Raussi-Lehto, E & Ryttyläinen-Korhonen K (toim.) 2016. Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 36-43.
Allotey JC. 2011. English midwives’ responses to the medicalization of childbirth (1671-1795). Midwifery. 27, 532-538.
Berglund M, Häsänen M, Nirkkonen-Mannila A, Ahonen P, Paltta H. 2016. Projektit osana kätilöopintoja Turun ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Raussi-Lehto, E &
Ryttyläinen-Korhonen K (toim.) 2016. Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta. Vamma-lan Kirjapaino Oy, Sastamala, 62-70.
Brooks J & Rafferty AM. 2010. Degrees of ambivalence: Attitudes towards pre-regis-tration university education for nurses in Britain, 1930-1960. Nurse Education Today.
30, 579-583.
Coster S, Norman I, Murrells T, Kitchen S, Meerabeau E, Sooboodoo E, d´Avray L.
2008. Interprofessional attitudes amongst undergraduate students in the health pro-fessions: A longitudinal questionnaire survey. International Journal of Nursing Stud-ies. 45, 1667-1681.
Didier A, Campbell J, Franco L, Serex M, Staffoni-Donadini L, Gachoud D, Zumstein-Shaha M. 2017. Patient perspectives on interprofessional collaboration between healthcare professionals during hospitalization: a qualitative systematic review proto-col. JBI Database of Systematic Reviews and Implementation Reports.
Elo S & Kyngäs H. 2007. The Qualitative content analysis process. Journal of Advan-ced Nursing. 62(1), 107-115.
Elomaa-Krapu M. 2015. Hoitamisen halusta ja velvollisuuden tunnosta. Lääkintälot-tien kokemukset koulutuksesta ja hoitotyöstä Suomen sodissa vuosina 1939-1945.
Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
Elomaa-Krapu M, Kaunonen M, Åstedt-Kurki P. 2017. Muistitietotutkimusmenetelmän käyttö hoitotieteellisissä tutkimuksissa – esimerkkinä lääkintälottien kokemukset kou-lutuksesta ja sota-ajan sairaanhoidosta. Hoitotiede. 29(1), 64-74.
Eloranta S & Kuusela M. 2011. Moniammatillinen yhteistyö – katsaus suomalaisiin hoitotieteellisiin opinnäytetöihin. Tutkiva Hoitotyö. 9(3). 4-13.
ETENE 2010. Kannanotto synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettisistä pe-rusteista. https://etene.fi/lausunnot_ja_kannanotot_2010 Luettu 14.5.2019.
Felstead I. 2013. Role modelling and students´ professional development. British Journal of Nursing. 22(4).
Gilkison A, Pairman S, Kensington M. 2016. Midwifery education in New Zealand:
Education, practice and autonomy. Midwifery. 33, 31-33.
Graneheim UH & Lundman B. 2003. Qualitative content analysis in nursing research:
concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education To-day. 24, 105-112.
Grönroos A. 1993. Sydänääniä. Kätilö-terveydenhoitaja Anja Grönroos muistelee.
Huittisten seudun invalidit Oy, Huittinen.
Haapalainen T. 2007. Roikonen H. (toim.). Taisteleva kätilö. Media Doc Oy, Jyväs-kylä.
Hakekaa kätilö! 2012. Ensimmäinen tuotantokausi. TV/Draama-sarja. BBC.
Hakekaa kätilö! 2013. Toinen tuotantokausi. TV/Draama-sarja. BBC.
Hakekaa kätilö! 2014. Kolmas tuotantokausi. TV/Draama-sarja. BBC.
Hakekaa kätilö! 2015. Neljäs tuotantokausi. TV/Draama-sarja. BBC.
Hoffrén P & Tuovinen R. 2016. Kansainvälisyys kätilön tutkinto-ohjelmassa – esi-merkkinä Savonia ammattikorkeakoulu. Teoksessa Raussi-Lehto, E & Ryttyläinen-Korhonen K (toim.) 2016. Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 107-111.
Holmes CA. 2008. Historical enquiry and understanding our past. Contemporary Nurse. 30(2), 101-105.
Hood K, Cant R, Baulch J, Gilbee A, Leech M, Anderson A, Davies K. 2014. Prior ex-perience of interprofessional learning enhances undergraduate nursing and
healthcare students´ professional identity and attitudes to teamwork. Nurse Educa-tion in Practice. 14, 117-122.
Hänninen S-L. 1965. Kätilötyön vaiheita. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.
Jamk 2018. Kätilötyön opetussuunnitelma. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto- opas-amk/tutkinto-ohjelmat-ja-opintotarjonta/suomenkieliset-opsit/2017-2018/katilo-kevat-2018/ Luettu 17.4.2018.
Kallio H, Pietilä A-M, Johnson M, Kangasniemi M. 2016. Systematic methodological review: developing a framework for a qualitative semi-structured interview guide.
Journal of Advanced Nursing. 72(12), 2954.2965.
Kangasharju K. 2013. Marian malja. Kätilö Maria Uutisen elämä 1845-1905. Media-pinta.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Karttunen P & Vallimies-Patomäki M. 2015. Kätilökoulutukselle uusi suunta. Selvitys rakennevaihtoehdoista. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityk-siä 2015:11.
Kelly J, Watson R, Watson J, Needham M, Driscoll LO. 2017. Studying the old mas-ters of nursing: A critical student experience for developing nursing identity. Nurse Education in Practice. 26, 121-125.
Kelly J & Watson R. 2015. An integrative review of the literature on the teaching of the history of nursing in pre-registration adult nursing education in the UK. Nurse Education Today. 35, 360-365.
Koivula M. 2016a. Koulutuksen suunnittelu. Teoksessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L. 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 57-70.
Koivula M. 2016b. Monikulttuurisuuden haasteet terveydenhuollossa ja koulutuk-sessa. Teoksessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L. (toim.) 2016. Terveys-alan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 167-177.
Koivula M & Salminen L. 2016. Hoitotieteen didaktiikka. Teoksessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L. 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 50-56.
Koski P & Wikberg A. 2016. Mitä pohjoismaisten kätilöiden väitöskirjat kertovat moni-kulttuurisuudesta ja intermoni-kulttuurisuudesta? Teoksessa Raussi-Lehto, E & Ryttyläi-nen-Korhonen K (toim.) Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 84-106.
Kosonen J, Miettinen T, Sutela M, Turtiainen M. 2015. Ammattikorkeakoululaki.
Kauppakamari, Viro.
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M, Kanste O. 2011. Sisällönanalyysi suomalai-sessa hoitotieteellisessä tutkimuksuomalai-sessa. Hoitotiede. 23(2), 138-148.
Laiho A. (toim.) 1991. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Kätilökoulutus Suo-messa 175 vuotta. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Lane K. 2012. When is collaboration not collaboration? When it’s militarized. Women and Birth. 25, 29-38.
Latvala E & Vanhanen-Nuutinen L. 2001. Laadullisen hoitotieteellisen tutkimuksen perusprosessi: Sisällönanalyysi. Teoksessa Janhonen S & Nikkonen M (toim.). 2001.
Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. WS Bookwell Oy, Juva, 21-43.
Lukkarinen H. 2001. Ihmisten kokemukset hoitotieteellisenä tutkimusilmiönä: fenome-nologinen lähestymistapa. Teoksessa Janhonen S & Nikkonen M (toim.). 2001. Laa-dulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. WSOY, Juva, 116-164.
Luoto A. 1991. Kun ei ollut rahaa tehtiin lapsi. Kunnankätilö muistelee. 2. lyhentämä-tön painos. Tammi, Helsinki.
Luoto A. 1999. Kätilö-LIINU. Myllylahti Oy, Keuruu.
Luyben AG, Wijnen HAA, Perrenoud P. 2013. The current state of midwifery and de-velopment of midwifery research in four European countries. Midwifery. 29, 417-424.
Macdonald D, Campbell-Yeo M, Snelgrove-Clarke E, Aston M, Helwig M, Baker KA.
2014. The experience of midwives and nurses collaborating to provide birthing care:
a systematic review protocol. JBI Database of Systematic Reviews & Implementation Reports. 12(12), 10-26.
Madsen W, McAllister M, Godden J, Greenhill J, Reed R 2009. Nursing’s orphans:
How the system of nursing education in Australia is undermining professional iden-tity. Contemporary Nurse, 32(1-2), 9-18.
McAllister M, Madsen W, Godden J, Greenhill J, Reed R. 2010a. Teaching nursing´s history: A national survey of Australian Schools of Nursing, 2007-2008. Nurse Educa-tion Today. 30, 370-375.
McAllister M, Greenhill J, Madsen W, Godden J. 2010b. Generating ideas for the teaching of nursing´s history in Australia. Collegian. 17, 13-22.
McIntosh T. 2016. Attrition from midwifery programmes at a midwifery school in the English midlands 1939-1973: A historical study. Nurse Education Today 45, 63-68.
Metropolia amk kätilötyön opetussuunnitelma 2018. http://opinto-opas-ops.metropo-lia.fi/index.php/fi/16183/fi/70307 Luettu 17.4.2018.
Mikkonen K & Kääriäinen M. 2016. Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaus harjoitte-luissa. Teoksessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L (toim.) 2016. Terveys-alan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 216-223.
Mäenpää K. 2011.Tehtäväksi annettu. Mediapinta.
Nieminen H. 1997. Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa Paunonen M
& Vehviläinen-Julkunen K. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY, Juva, 215-221.
Niiranen A. 1996. Voiko kätilö tulla? Maalaiskätilön muistelmia 50 vuoden takaa. Nä-köispainos vuonna 1935 ilmestyneestä ensimmäisestä painoksesta. Finnreklama Oy, Sulkava.
Oulun amk 2018. Kätilötyön opetussuunnitelma. opas/opintojen-sisalto/opetussuunni-telmat?koulutus=kat2019sp&lk=s2019 Luettu 16.5.2019.
Paananen U. 2015. Kätilötyön historia. Teoksessa Paananen UK, Pietiläinen S, Raussi-Lehto E, Väyrynen P, Äimälä A-M (toim.) 2015. Kätilötyö. 6. uudistettu pai-nos. Edita, Keuruu, 16-25.
Paasivaara L. 2004. Historiantutkimuksen haasteellisuus ja merkitys hoitotieteessä.
Hoitotiede. 16(6), 258-265.
Paasivaara L & Nikkonen M. 2004. Muistitieto hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoi-totiede. 16(4), 168-174.
Padilha MI & Nelson S. 2009. Teaching nursing history: The Santa Catarina, Brazil, experience. Nursing Inquiry. 16(2), 171-180.
Pienimaa A-K. 2014. Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus. Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Metropolia amk.
Polit DF & Beck CT. 2017. Nursing Research. Generating and Assessing Evidence for Nursing Practice. 10. painos. Wolters Kluwer, Kiina.
Porkka-Helenius A. 2013. Kätilön käsissä. Tuntevat kädet, kuunteleva sydän. Kus-tannusosakeyhtiö Hai, Tampere.
Rajajärvi L. 1992. Kaari Elämää eli erään kätilön muistelmat. Kirjapaino Paino-S Ky, Tampere.
Raussi-Lehto E & Ryttyläinen-Korhonen K. 2016. Esipuhe. Teoksessa Raussi-Lehto, E & Ryttyläinen-Korhonen K (toim.) Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 9-15.
Reiger KM & Lane KL. 2009. Working together: collaboration between midwives and doctors in public hospitals. Australian Health Review. 33(2), 315-324.
Ruotsalainen H & Kääriäinen m. 2016. Opiskelijan arviointi. Teoksessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L (toim.). 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosa-noma, Tallinna, 245-261.
Sajaniemi P. 2017. Sairaanhoitajattarena Suomessa vuosina 1933-1940. Tapaustut-kimus lähestymistapana. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto.
Salminen L & Saaranen T. 2016a. Moniammatillisen osaamisen oppiminen. Teok-sessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L (toim.). 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna. 155-166.
Salminen L & Saaranen T. 2016b. Reflektio osana oppimista. Teoksessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L (toim.). 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tieto-sanoma, Tallinna, 181-192.
Salminen L, Saaranen T, Sormunen M. 2016. Oppimisympäristöt ja opetusmenetel-mät opettajan työssä. Teoksessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L. 2016.
Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 99-105.
Savonia amk 2018. Kätilötyön opetussuunnitelma 2018. http://portal.savo-nia.fi/amk/fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat/tulostinversio?krtid=1112 Luettu 17.4.2018.
Smith KM, Brown A, Crookes PA. 2015. History as reflective practice: A model for in-tegrating historical studies into nurse education. Collegian 22, 341-347.
Sormunen M & Saaranen T. 2016. Tieto ja viestintätekniikka opetuksessa. Teok-sessa Saaranen T, Ruotsalainen H, Salminen L (toim.). 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 106-113.
Streubert HJ. & Carpenter DR. 2011. Qualitative Research in Nursing. Advancing the humanistic Imperative. 5. painos. Wolters Kluwer, Kiina.
Suomen Kätilöliitto. 2018a. http://www.suomenkatiloliitto.fi/katilon-tyo. Luettu 17.4.2018.
Suomen Kätilöliitto. 2018b. https://www.suomenkatiloliitto.fi/historia. Luettu 17.4.2018.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammattikorkeakoulukoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0033. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.1.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akop/2017/akop_2017_2018-04-18_tie_001_fi.html Tallberg M. 1997. Historiantutkimusmenetelmä. Teoksessa Paunonen M & Vehviläi-nen-Julkunen K. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY, Juva, 187-204.
Tamk 2018. Kätilötyön opetussuunnitelma 2018. http://opinto-opas-ops.tamk.fi/in-dex.php/fi/167/fi/49593/16KL/year/2018. Luettu 17.4.2018.
TENK 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutki-muksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Helsinki.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010).
THL 2018. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2017. Tilas-toraportti 38/2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018103146930 Luettu1.5.2019.
THL 2015. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 16/2015. Kuntien ter-veys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015070210543. Luettu 3.1.2019.
Tierney O, Sweet L, Houston D, Ebert L. 2018. A historical account of the govern-ance of midwifery education in Australia and the evolution of the Continuity of Care Experience. Women and Birth. 31, 210-215.
Tietosuojalaki 1050/2018.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2018 Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. TAMMI, Hel-sinki.
Turun amk 2018. Kätilötyön opetussuunnitelma 2018. https://opinto-opas.tur-kuamk.fi/index.php/fi/21632/fi/21703/PKC384TIS18/year/2018. Luettu 17.4.2018.
UEF. 2018. https://www.uef.fi/fi/web/tietosuoja/tietosuoja-tutkimuksessa. Luettu 17.12.2018.
Vaajoki A & Saaranen T. 2016. Simulaatio-oppiminen. Teoksessa Saaranen T, Ruot-salainen H, Salminen L (toim.). 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 114-123.
Vainio-Korhonen K. 2012. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen histo-riaa. WSOY, Helsinki.
Vallimies-Patomäki M. 2016. Kätilökoulutus katsoo tulevaan. Teoksessa Raussi-Lehto, E & Ryttyläinen-Korhonen K (toim.) Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta.
Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala, 112-125.
Valtonen B. 1984. Kätilönä Karjalassa. 5. painos. Tammi, Jyväskylä.
Valvanne L. 1986. Rakkautta pyytämättä. Valtakunnan kätilö muistelee. Tammi, Hel-sinki.
Van der Lee N, Driessen EW, Houwaart ES, Caccia NC, Scheele F. 2014. An exami-nation of the historical context of interprofessional collaboration in Dutch obstetrical care. Journal of Interprofessional Care. 28(2), 123-127.
Van der Lee N, Driessen EW, Scheele F. 2016. How the past influences interprofes-sional collaboration between obstetricians and midwives in the Netherlands: Findings from a secondary analysis. Journal of Interprofessional Care. 30(1), 71-76.
Vehviläinen-Julkunen K. 1997. Hoitotieteellisen tutkimuksen etiikka. Teoksessa Pau-nonen M & Vehviläinen-Julkunen K. 1997. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY, Juva, 26-34.
WHO 2010. Framework for action on interprofessional education and collaborative practice. WHO/HRH/HPN/10.3. https://www.who.int/hrh/resources/framework_ac-tion/en/ Luettu 12.5.2019.
Worth J. 2012. Hakekaa kätilö! Tervonen E. (suom.). Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu.
Worth J. 2014. Hakekaa kätilö! Kaupungin varjoissa. Tervonen E. (suom.). Kustan-nusosakeyhtiö Otava, Keuruu.
Worth J. 2015. Hakekaa kätilö! Jäähyväiset nunnille. Iso-Markku J. (suom.). Kustan-nusosakeyhtiö Otava, Keuruu.
YSA. Yleinen suomalainen asiasanasto. https://finto.fi/ysa/fi/. Luettu 18.4.2018.
Zabalegui A & Cabrera E. 2009. New nursing education structure in Spain. Nurse Ed-ucation Today. 29, 500-504.
Liitetaulukko 1. Tiedonhakutaulukko.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Tulokset Karsinnat otsi-kon/abstraktin/koko tekstin perusteella Cinahl midwi* AND (educat* OR
teach* OR curriculum OR learn*) AND histor*
Otsikon perusteella: 9, Abstraktin perusteella:
6 (karsiutuneista 1 ei vastaa tutkimuskysy-myksiin, 2 ei saatavilla), Koko tekstin perus-teella: 6
Cochrane midwi* AND (educat* OR teach* OR curriculum OR learn) AND histor*
Otsikon perusteella: 0/0
Eric midwi* AND (educat* OR teach* OR curriculum OR learn*) AND histor*
(midwi* OR nurs*) AND (educat* OR teach* OR curriculum OR learn*) AND histor*
Otsikon perusteella: 0/0
Otsikon perusteella: 0/0
JBI midwi* AND (educat* OR teach* OR curriculum OR learn) AND histor*
2008-2018 166 (13.9.18) 168 (21.4.19)
Otsikon perusteella: 0/2 Abstraktin perusteella:
2
Koko tekstin perus-teella: 2
Medic (kätilötyö OR hoitotyö) AND opet* AND historia midwi* AND (educat* OR teach* OR curriculum OR learn*) AND histor*
2008-2018,
Otsikon perusteella: 6 Abstraktin perusteella:
2
(karsiutuneista 4 ei vas-taa tutkimuskysymyk-siin)
Koko tekstin perus-teella: 2
Melinda (kätilötyö OR hoitotyö) AND opet? AND historia midwi? AND (educat?
OR teach? OR curricu-lum OR learn) AND his-tor?
Otsikon perusteella: 0/0 Otsikon perusteella: 0/0
PsycInfo midwi* AND (educat* OR teach* OR curriculum OR learn*) AND histor*
2008-2018, perus-teella: 2 (karsiutuneista 1 ei tutkimus, 1 ei vas-taa tutkimuskysymyk-siin)
Koko tekstin perus-teella: 2
Pubmed midwi* AND (educat* OR teach* OR curriculum OR learn*) AND histor*
2008-2018, humans
394 (13.9.18) 461 (21.4.19)
Otsikon perusteella: 32, Abstraktin perusteella:
15 (karsiutuneista 11 ei tutkimuksia, 3 ei vastaa tutkimuskysymyksiin, 3 ei saatavilla)
Koko tekstin perus-teella: 10 (karsiutu-neista 5 ei vastaa tutki-muskysymyksiin) Scopus midwi* AND (educat* OR
teach* OR curriculum OR learn*) AND histor*
2008-2018,
Otsikon perusteella: 33, Abstraktin perusteella:
12 (karsiutuneista ei tutkimuksia 10, ohi ai-heen 9, ei saatavilla 2) Koko tekstin
Turku hoitotiede -08-18 UEF/hoitotiede -08-18
Oulu hoitotiede -08-18 Systemaattisen haun tut-kimusten lähteistä
0 1
Otsikon, abstraktin &
koko tekstin perus-teella: 1
-
Otsikon, abstraktin &
koko tekstin perus-teella: 1
- 6
Yhteensä Kaikki
hakutu-lokset jälkeen: 13 + manuaali-haulla 9
Yhteensä: 22 tutki-musta
Tekijä(t),
Menetelmä Päätulokset
Teema-
• Kätilöt olivat huolissaan kätilöiden ja lääkärien yhteis-työstä, synnytysten medikalisaatiosta ja sen vaikutuk-sista perheiden terveyteen jo satoja vuosia sitten
• He peräänkuuluttivat riittävää opetuksen tasoa esimer-kiksi anatomiasta ja synnytysmekanismista, jotta pystyi-vät perustelemaan ratkaisujaan lääkäreille
3, 14
Ei ole kuvattu • Kirjallisuuskat-saus, osa isom-paa tutkimusta
• Analyysimenetel-miä ei ole ku-vattu kunnolla
• Hoitotyön koulutuksen siirtyminen yliopistoihin on herät-tänyt vuosien saatossa paljon keskustelua akateemis-ten ja käytännön taitojen välisen tasapainon vuoksi
• Lääkäreiden ja hoitajien välisen kiinteän yhteistyön vuoksi myös lääkärit ovat halunneet vaikuttaa hoitajien koulutukseen liittyviin asioihin
3, 13, 14
• Tilastolliset menetelmät
• Hoitajaopiskelijat suhtautuvat koulutuksen aikana lää-käriopiskelijoita positiivisemmin moniammatilliseen ope-tukseen
• Moniammatillista opetusta olisi tärkeä tutkia ja tehdä siitä laadukasta ja tarpeita vastaavaa, ettei sillä lisätä negatiivista suhtautumista moniammatillista toimintaa kohtaan
3, 14
Englanti,
• Metasynteesi • Asiakkaat/potilaat kohtaavat hoitonsa aikana epäonnis-tunutta moniammatillista yhteistyötä
• Epäonnistunut yhteistyö huonontaa hoitotuloksia ai-heuttaen vaaratilanteita
• Lisäksi se aiheuttaa asiakkaissa/potilaissa ahdistusta, pelkoa ja epäluottamusta
3, 14 teemahaas-tattelut ja muuna materiaalina esi-merkiksi oppikir-jat, lehdet, päi-väkirjat ja valo-kuvat
• Hoitotieteellinen muistitietotutki-mus
• Haastateltavat vaikenivat kokonaan tietyistä araksi
• Haastateltavat vaikenivat kokonaan tietyistä araksi