Johtopäätökset ja suositukset: uhrin auttaminen ja

4.4. Johtopäätökset ja suositukset: uhrin auttaminen ja maassa

auttamisjärjestel-mään pääsyn edellytykset ja menettelyt säädettäisiin riittävällä tarkkuu-della uhrien auttamisjärjestelmään pääsyn parantamiseksi ja oikeusturvan vahvistamiseksi. Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että aut-tamisjärjestelmään otettaisiin, kun tietyt ohjausryhmässä tai kansallisen ihmiskaupparaportoijan ehdottamassa asiantuntijaelimessä yhteisesti sovi-tut indikaattorit täyttyvät. Nämä indikaattorit ohjaisivat tunnistamista niin, että jo viitteet ihmiskaupassa uhriutumisesta riittäisivät ohjautumisvai-heessa auttamisjärjestelmään pääsyyn. Näin myös ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhrien ohjautuminen auttamisjärjestelmään selkiytyisi. Indikaat-toreita käyttäisivät kaikki mahdollisia ihmiskaupan uhreja kohtaavat tahot, niin viranomaiset kuin kolmannen sektorinkin toimijat. Näiden indikaatto-reiden perusteella mahdollinen ihmiskaupan uhri otettaisiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Sekä viranomaisten että kolmannen sektorin toimijoiden olisi voitava luottaa toistensa osaamiseen ja kykyyn tunnistaa ihmiskaupan uhreja ja tehdä tarvittava ihmiskauppapäätelmä. Osaamista ja kykyjä vahvistettaisiin koulutuksella ja yhteistyöllä.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että kynnys auttamisjär-jestelmään ottamiselle olisi matala. Olennaista olisi kokonaisarvio uhrin tilanteesta, kuten esimerkiksi hänen mahdollisesta velkaantumisestaan johtuvasta riippuvaisuudestaan tai yksilöllisistä ominaisuuksistaan ja ko-kemuksistaan aiheutuvasta turvattomuudestaan. Kansallinen ihmiskaup-paraportoija suosittelee, että indikaattoreiden soveltamisessa tiettyyn yk-sittäiseen tapaukseen otettaisiin huomioon myös tilanteet, joiden yleisellä tasolla tai kansainvälisestä kokemuksesta tiedetään tai epäillään sisältävän ihmiskaupan piirteitä. Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että auttamisjärjestelmästä informoitaisiin jokaista mahdollista ihmiskaupan uhria, jotta tämä osaa tehdä päätöksen auttamisjärjestelmään hakeutumi-sesta. Tämä informaatio annettaisiin heille sekä kirjallisesti että mahdol-lisuuksien mukaan suullisesti kielellä, jota uhri ymmärtää. Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee esitutkintaviranomaisia tekemään yhteis-työtä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tutkiessaan tai valvoessaan toimintaa paikoissa, joissa mahdollisia ihmiskaupan uhreja tiedetään hy-väksikäytettävän. Näin voitaisiin edistää luottamuksen syntymistä esitut-kintaviranomaisten ja uhrien välille. Kolmannen sektorin tekemään etsivää ja neuvontatyötä tuettaisiin taloudellisesti valtion budjetista hallitusohjel-man mukaisesti.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että kaikille auttamisjärjes-telmään ohjatuille ihmiskaupan uhreille, joilla ei ole muuta laillista perus-tetta oleskella maassa, myönnettäisiin heidän niin halutessaan kolmen kuu-kauden harkinta- ja toipumisaika, jonka aikana uhreilla olisi mahdollisuus

toipua kokemuksistaan ja punnita vaihtoehtojaan. Auttamisjärjestelmän pääsyn ja harkinta-ajan myöntämisen ehdoksi ei asetettaisi yhteistyötä esi-tutkintaviranomaisten kanssa,²⁵ mutta harkinta-ajan kuluessa selvitettäisiin mahdollista ihmiskaupassa uhriutumista. Tähän selvittämiseen voisivat osallistua esitutkintaviranomaiset mahdollisen rikosepäilyn osalta ja Maa-hanmuuttovirasto maassa oleskelun perusteiden osalta. Tässä suhteessa menettely rinnastuisi turvapaikanhakujärjestelmään, jossa turvapaikanha-kija joutuu selvittämään suojelun tarpeen perusteensa Maahanmuuttoviras-tolle. Kansallinen ihmiskaupparaportoija kuitenkin suosittelee, että harkin-ta-ajasta varattaisiin mahdollisuuksien mukaan aikaa uhrin toipumiseen ja vaihtoehtoja koskevaan päätöksentekoon. Uhri voisi harkinta-ajan kuluessa jättää oleskelulupahakemuksensa Maahanmuuttovirastolle, johon raportoi-jan mukaan olisi suositeltavaa keskittää ihmiskauppaa koskevat lupaha-kemukset ja jossa koulutettaisiin lupahakemuksia käsittelevä henkilöstö.

Maahanmuuttovirastolle olisi suositeltavaa varata riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit tämän tehtävän hoitamiseksi.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että Maahanmuuttovirasto tekisi päätöksen oleskeluluvan myöntämisestä oman harkintansa perus-teella. Rikosprosessin aloittamisella ei näin ollen olisi merkitystä oles-keluluvan myöntämisprosessissa. Yhteistyötä esitutkintaviranomaisten kanssa ei asettettaisi myöskään oleskeluluvan ehdoksi. Ulkomaalaislaista poistettaisiin ns. uhriluvan perusteeksi asetettu yhteistyövaatimus. Samoin siitä poistettaisiin vaatimus siteiden katkaisemisesta ihmiskaupasta epäil-tyihin, sillä usein ihmiskaupparikoksen tekijät ovat uhrin tuttuja. Mikäli Maahanmuuttoviraston selvityksessä kävisi ilmi, että tapauksessa on sel-västi kysymys järjestelmän väärinkäytöksestä, harkinta-aika voitaisiin kes-keyttää. Tästä harkinta-ajan keskeyttämispäätöksestä tulisi voida valittaa.

Joka tapauksessa laillinen maassa oleskelu päättyisi kolmen kuukauden harkinta-ajan jälkeen, jos Maahanmuuttovirasto päättäisi, ettei oleskelu-lupaa ihmiskaupassa uhriutumisen perusteella myönnettäisi. Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että erikseen määriteltävät vastaanotto-keskukset koordinoisivat ainakin toistaiseksi ihmiskaupan uhrien palve-lujen tuottamista. Lisäksi kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee selkiyttämään kuntien vastuuta ihmiskaupan uhrien auttamisessa (palve-luiden tuottaminen ja siitä johtuvat kustannukset). Pääsääntönä tulisi olla se, että kunnat vastaisivat oleskeluluvan saaneiden ja kotikuntaan sijoitettu-jen ihmiskaupan uhrien palveluista johtuvista kustannuksista. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voisi tarvittaessa kuitenkin tukea taloudellisesti näiden palveluiden järjestämistä ja tarjota kunnille asiantuntija-apua.

25 Ks. myös vähemmistövaltuutetun kannanotto harkinta-ajasta ja oleskeluluvasta säätämisvaihees-sa 1423/65/2005TM 23.6.2005.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee Euroopan neuvoston ihmis-kaupan vastaista toimintaa koskevaa sopimusta (art. 12) mukaillen, että oleskeluluvalla oleskelevilla uhreilla olisi oikeus laajempiin palveluihin kuin harkinta-ajalla oleskelevilla uhreilla, mutta myös harkinta-ajalla oles-kelevilla uhreilla olisi oikeus tuettuun paluuseen. Tuettu paluu kuuluu jo nyt voimassa olevan kotouttamislain mukaisiin palveluihin. Tuetun paluun hankkeita on tällä hetkellä käynnissä useita, ja näistä opittu olisi syytä in-tegroida auttamisjärjestelmän käytäntöihin.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että moniammatillisten arviointiryhmien tarkoitusta ja tehtäviä muutettaisiin. Kansallinen ihmis-kaupparaportoija ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin yksi moniam-matillinen asiantuntijaelin, joka toimisi Maahanmuuttoviraston johdolla.

Asiantuntijaelimen rooli olisi neuvoa-antava ja ohjeistava. Se seuraisi autta-misjärjestelmän toimintaa ja tukisi järjestelmän toimintaa antamalla yleisiä linjauksia ja ohjeistuksia. Asiantuntijaelimellä ei näin ollen olisi roolia yk-sittäisten ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ottamisesta tai poista-misesta tai tarvittavista palveluista päätettäessä, koska ihmiskaupan uhrit otettaisiin auttamisjärjestelmään alhaisella kynnyksellä kolmeksi kuukau-deksi. Asiantuntijaelintä voitaisiin tarvittaessa kuitenkin konsultoida myös yksittäisissä tapauksissa. Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että asiantuntijaelimen toimivalta olisi riittävän vahva, jotta se voisi ohjeis-taa muiden viranomaisten toiminohjeis-taa. Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee, että asiantuntijaelimeen nimitettäisiin jäseniä viranomaisista, kansalaisjärjestöistä ja työmarkkinajärjestöistä, ja kokoonpanossa kiinni-tettäisiin huomiota ihmisoikeusasioiden tuntemukseen. Elimen kokoonpa-no olisi kuitenkin melko suppea. Sillä voisi tarvittaessa olla esimerkiksi laaja ja suppea kokoonpano. Myös kansallisella ihmiskaupparaportoijalla olisi oikeus osallistua tarkkailijana asiantuntijaelimen kokouksiin. Autta-misjärjestelmä tulisi ehdotetussa muodossaan muistuttamaan Hollannin järjestelmää. Kansallinen ihmiskaupparaportoija suosittelee auttamisjär-jestelmää, harkinta-aikoja ja oleskelulupia koskien, että

1. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä säädettäisiin oma lakin-sa, jossa vahvistettaisiin ihmiskaupan uhrien oikeusturvaa ja asian-mukaisen hallintomenettelyn takeita.

2. Auttamisjärjestelmään otettaisiin henkilöt, jotka täyttävät tietyt asiantuntijaelimessä sovitut indikaattorit ihmiskaupasta.

3. Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskukset vastaisivat toistaiseksi pal-veluiden järjestämisestä, mutta myös pääkaupunkiseudulle perustet-taisiin vastaava palveluita koordinoiva taho.

4. Kaikille auttamisjärjestelmään otetuille henkilöille, jotka oleskelevat

maassa ilman laillista oleskelun perustetta, myönnettäisiin heidän niin halutessaan kolmen kuukauden (3 kk tai 90 vrk) harkinta-ai-ka, jonka aikana uhri voisi jättää myös oleskelulupahakemuksen-sa. Sekä harkinta-ajan että ensimmäisen oleskeluluvan myöntäisi Maahanmuuttovirasto.

5. Kolmen kuukauden harkinta-ajan kuluessa Maahanmuuttovirasto puhuttelisi uhria tarkoituksenaan selvittää perusteet uhrin mahdolli-sesti jättämälle oleskelulupahakemukselle.

6. Oleskeluluvan myöntämisessä olennaista olisi riittävä selvitys ihmis-kaupassa uhriutumisesta, jolloin rikosprosessin aloittamista ei ase-tettaisi oleskeluluvan edellytykseksi.

7. Ns. uhriluvan perusteena oleva yhteistyövaatimus esitutkintaviran-omaisten kanssa samoin kuin vaatimus siteiden katkaisemisesta ihmiskaupparikoksesta epäiltyihin poistettaisiin ulkomaalaislais-ta. Uhreja tulisi kuitenkin kannustaa yhteistyöhön viranomaisten kanssa rikosvastuun toteuttamiseksi ihmiskauppaan syyllistyneitä vastaan ja ihmiskaupan ennalta ehkäisemiseksi. Myös muita lupape-rusteita, kuten ulkomaalaislain 52 §:n mukaista lupaperustetta, voi-taisiin käyttää esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa jatkuvaluon-teiselle luvalle on uhrin yksilöllisistä ominaisuuksista, kokemuksista tai muutoin tilanteesta johtuvia tarpeita. Huomioon lupaperusteita harkittaessa otettaisiin myös esimerkiksi uhrin perheenjäseniin mah-dollisesti kohdistuva uhka.

8. Perustettaisiin yksi moniammatillinen asiantuntijaelin, jonka tehtä-vänä olisi ohjata yleisellä tasolla auttamisjärjestelmän toimintaa (ja mahdollisesti kaikkea ihmiskaupan vastaista toimintaa). Elimellä tulisi olla riittävän vahva toimivalta, jotta se voisi ohjeistaa viran-omaisten toimintaa.

9. Moniammatillinen asiantuntijaelin toimisi Maahanmuuttoviraston johdolla, ja siinä olisi edustettuna viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja työmarkkinajärjestöjä. Kansallisella ihmiskaupparaportoijalla oli-si ryhmässä riippumattoman tarkkailijan asema.