Johdanto

Suomessa ihmiskauppaa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä voi prostituution lisäksi esiintyä myös työmarkkinoiden eri sektoreilla. Ihmiskaupan ja sii-hen liittyvän hyväksikäytön piirteitä ilmenee muun muassa ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien hyväksikäytössä esimerkiksi ravintola-, rakennus- ja siivousaloilla, puutarha-alalla ja marjanpoiminnassa sekä kotityössä. Kan-sallinen ihmiskaupparaportoija on ensimmäisen toimintavuotensa aikana pyrkinyt selvittämään ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä mahdolli-sia ongelmia tarkastelemalla sellaimahdolli-sia tuomioistuinratkaisuja työsyrjinnästä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, joissa asianomistajana on ollut ulko-maalaistaustainen henkilö tai joissa on ollut havaittavissa ihmiskauppaan viittaavia seikkoja. Ratkaisuja on pyydetty myös kiskonnasta ja kiristyk-sestä silloin, kun tapauksiin on liittynyt ulkomaalaisia tai seikkoja, jotka voivat viitata ihmiskauppaan. Tarkasteltuja ratkaisuja on ollut yhteensä neljätoista kappaletta. Tuomioistuimiin edenneiden juttujen vähäisyyden vuoksi ihmiskaupparaportoija on tarkastellut joitakin työsuojelupiirien po-liisille esitutkintaa varten tekemiä ilmoituksia ja muuta kirjallista aineistoa.

Kirjallista aineistoa kansallinen ihmiskaupparaportoija on täydentänyt ra-portissa aikaisemmin mainitulla laajalla kuulemiskierroksella.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että ulkomaisen työvoiman käyt-töön liittyy Suomessa työperäiseen ihmiskauppaan ja siihen liittyvään työvoiman hyväksikäyttöön viittaavia piirteitä. Karkeasti jaoteltuna ih-miskaupparaportoijan tietoon tulleet hyväksikäyttötapaukset jakautuvat kolmeen osaan. Yksi osa tapauksista näyttää olevan sellaisia, joissa suo-malainen työnantaja hyväksikäyttää ulkomaalaisen työntekijän heikkoa asemaa sekä mahdollista tietämättömyyttä omista oikeuksistaan ja teettää hänellä esimerkiksi ylipitkiä työpäiviä ja -viikkoja ilman eri korvausta. Toi-saalta suuri osa tapauksista näyttää liittyvän hyväksikäyttöön niin sanotun saman etnisen ryhmän sisällä niin, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt järjestävät synnyinmaansa kansalaisia Suomeen töihin ja käyttävät hyväk-seen heidän heikkoa ja riippuvaista asemaansa sekä mahdollista tietämät-tömyyttään Suomen työlainsäädännöstä. Näissä tapauksissa henkilöiden välisillä sukulaisuus- tai perhesuhteilla on tärkeä merkitys, sillä vastaajat ja asianomistajat sekä heidän perheensä ovat keskenään tuttuja. Kolman-neksi tarkastelussa tuli esiin tapauksia, joissa saman kansalaisuuden omaa-vat henkilöt oomaa-vat perustaneet Suomeen yrityksen ja järjestäneet asiat niin, että yksi henkilöistä toimii työnantajana ja muut työntekijöinä. Työntekijät saattavat näissäkin tapauksissa tehdä pitkiä työpäiviä ja -viikkoja ilman eri korvausta, eikä toiminta muiltakaan osin täysin noudata työlainsäädäntöä.

Näissä tapauksissa asianomistajat eivät kuitenkaan yleensä vaadi vastaajal-le rangaistusta, eikä heillä ovastaajal-le korvausvaatimuksia työantajaansa kohtaan.

Ulkomaisen työvoiman käytön ongelmista keskusteltaessa nostetaan usein esiin se, etteivät ulkomaalaiset työntekijät tunne Suomen työlainsäädäntöä.

Vaikka tämä hyvin usein voikin pitää paikkansa, on tärkeää huomata, että työntekijän mahdollinen tietämättömyys omista oikeuksistaan on vain hy-väksikäyttöä helpottava seikka. Varsinainen hyväksikäyttö perustuu ennen kaikkea epätasa-arvoisen valtasuhteen ja riippuvaisen aseman hyödyntämi-seen: työantaja pyrkii hyötymään siitä, että ulkomaalaiset työntekijät ovat Suomessa usein varsin heikossa asemassa ja mahdollisesti lähes täysin riip-puvaisia työnantajastaan. Tästä syystä kansallinen ihmiskaupparaportoija huomauttaa, että vaikka työlainsäädännöstä ja työntekijöiden oikeuksista tiedottaminen on tärkeä keino ennaltaehkäistä hyväksikäyttötilanteita, on olennaista havaita, ettei tieto oikeuksista vielä sellaisenaan riitä. Mikäli työntekijä on alisteisessa asemassa työnantajaansa nähden esimerkiksi per-hesuhteiden kautta tai siten, että hänen maassa oleskelunsa on työsuhtee-seen tai työantajaan sidottu, ei työntekijällä välttämättä ole realistisia mah-dollisuuksia irtaantua hyväksikäyttösuhteesta. Tällaisissa tilanteissa tieto omista oikeuksista voi auttaa työntekijää ymmärtämään, ettei tilanne ole Suomen lain mukainen. Huomiota tulisi kuitenkin aikaisempaa selkeäm-min kiinnittää siihen, että ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi vaikeuksia kohdatessaan tosiasiallinen mahdollisuus sekä irtaantua

hyväksikäyttösuh-teesta että pyytää ja saada viranomaisilta tarvitsemaansa apua ilman pel-koa maasta poistamisesta.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija on ensimmäisen toimintavuotensa aikana havainnut tehottomuutta työelämään liittyvässä lainsäädännössä.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija katsoo, että voimassa olevan lainsää-dännön riittävyyttä tulisi tarkemmin arvioida ihmiskaupan ennalta eh-käisemisen ja uhrien tunnistamisen näkökulmasta yhteistyössä työmark-kinajärjestöjen kanssa. Kansallinen ihmiskaupparaportoija pitää myös tehokasta ja viranomaisaloitteista jälkivalvontaa ihmiskaupan uhrien tun-nistamisessa ja auttamisjärjestelmään ohjautumisessa keskeisenä. Hallituk-sen esityksessä laeiksi ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta (HE 269/2009) ei esitetä konkreettisia ehdotuksia työ-ehtojen noudattamisen jälkivalvonnasta. Kansallinen ihmiskaupparapor-toija katsoo, että sekä ennakkovalvontaa että jälkivalvontaa tulisi voida suorittaa riittävässä määrin turvaamaan ulkomaalaisten työntekijöiden oi-keusturvaa. Tulisi lisäksi varmistua siitä, että jälkivalvontaa suorittaville viranomaisille taataan riittävät resurssit valvonnan suorittamiseen. Myös ennakkovalvontaa tekeville viranomaisille (ulkomaalaislain muutosehdo-tuksen mukaan Maahanmuuttovirastolle) tulee sitoutua antamaan lisäre-sursseja ja koulutusta myös ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä työelämän hyväksikäyttötilanteista.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija katsoo, että muiden valvontaviran-omaisten lisäksi työsuojelutarkastajilla on mahdollisuus havaita ihmis-kauppaan viittaavia seikkoja, vaikka heidän tarkastuksensa kohdistuukin pääasiassa työnantajaan. Työsuojeluhallinnon lausunnot ovat arvokkaita työperäistä ihmiskauppaa ja siihen liittyvää työvoiman hyväksikäyttöä koskevien juttujen esitutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä. Valvontaa kohden-netaan myös työnantajiin, joiden palveluksessa on ulkomaalaista työvoimaa sekä toimeksiantajiin, jotka käyttävät ulkomaista alihankinta- tai vuokra-työvoimaa. Tarkastuksilla valvotaan, että kaikilla työnantajan palveluk-sessa olevilla ulkomaalaisilla työntekijöillä on työnteko-oikeus Suomessa.

Lisäksi valvonnalla pyritään siihen, että Suomessa kaikilla työntekijöillä, kansallisuudesta tai etnisestä alkuperästä riippumatta, on lailliset ja sa-manlaiset työehdot. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tietojen mukaan vuonna 2009 valvontaa suunnattiin erityisesti rakennus-, siivous-, kulje-tus-, majoitus- ja ravintola-aloille sekä metalliteollisuuteen. Tarkastuksia tehtiin sekä työsuojelupiirin omasta aloitteesta eli viranomaisaloitteisesti että piiriin tulleiden yhteydenottojen perusteella. Kansallinen ihmiskaup-paraportoija katsoo, että tutkintaa ja valvontaa on edelleen tehostettava ja yhteistyötä eri viranomaisten kesken tiivistettävä ihmiskaupan uhrien tun-nistamisen parantamiseksi ja rikostorjunnan vahvistamiseksi.

Tutkimusta työperäisestä ihmiskaupasta on Suomessa tehty vähän, ja tie-to tilanteesta on sirpaloitunutta.⁴⁸ Kansallisen ihmiskaupparaportoijan selvitystä työperäisestä ihmiskaupasta ja siihen liittyvästä työvoiman hy-väksikäytöstä on pidettävä yleisluontoisena kartoituksena ja keskustelun avaajana pikemmin kuin tyhjentävänä selvityksenä tilanteesta. Osa hy-väksikäyttötilanteista on kansallisen ihmiskaupparaportoijan näkemyksen mukaan vakavia ja haastavat suomalaista yhteiskuntaa tarttumaan ongel-maan aikaisempaa määrätietoisemmin. Kansallinen ihmiskaupparaportoija pitää alustavan kartoituksensa perusteella todennäköisenä, että ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät ongelmat kasvavat ja pahenevat, ellei ilmi-öön pikaisesti kohdisteta riittävää huomiota ja viranomaisvalvontaa sekä pohdita, miten työperäistä ihmiskauppaa ja siihen liittyvää työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin vastaisuudessa ennaltaehkäistä ja torjua entistä tehokkaammin. Kansallinen ihmiskaupparaportoija katsoo, että talousri-kollisuuden lisäksi esitutkinnassa tulisi panostaa myös yksittäisiin työn-tekijöihin kohdistuviin oikeudenloukkauksiin. Tulevissa raporteissaan kansallisen ihmiskaupparaportoijan on tarkoitus käsitellä työperäistä ih-miskauppaa ja siihen liittyviä hyväksikäyttöilmiöitä nyt käsillä olevaa sel-vitystä seikkaperäisemmin.