Uudistus on prosessi, ei projekti.
(Asikainen 2014) Avoimuus ja yleisön osallisuus pakottavat museoita mietti-mään omaa tarkoitustaan, tehtäväänsä ja sisältöjään uudella tavalla, entistä syvemmin. Jussi Koitelan (2014) mukaan
mu-seot etsivät keinoja hälventää rajaa alan ammattilaisten ja yleisön välillä luodakseen uudenlaisia, jaettuun asiantuntijuu-teen nojaavia toimintamalleja. Kansanvalistustehtävää varten aikanaan luodut instituutiot ovat tilanteessa, jossa niiden pi-täisi tehdä yhteistyötä yleisöjensä kanssa muokatakseen toi-mintakulttuuriaan. Museoiden historiallisena painolastina on rooli olla objektiivisena tiedon, taiteen ja perinnön vaalijana ja portinvartijana. Avoimuuteen kohdistuvat odotukset näyttäy-tyvät helposti mustavalkoisena joko–tai-ajatteluna. (Koitela 2014.) Joko museoita nimitetään viihtymiskeskuksiksi tai niille luodaan sosiaalisektorilta paineita hyvinvoinnin ja osallisuu-den verukkeella. Kulttuurilaitoksilta vaaditaan vastuun kan-tamista yhteiskunnan laiminlyömillä alueilla ja unohdetaan instituution perustehtävät. Tätä kaikkea halutaan museoilta, koska niihin halutaan lisää kävijöitä.
Jos tavoitteeksi asetetaan mahdollisimman suuri kävijä-määrä, on ”sosiaalisen tilan” markkinoimisen sijaan koros-tettava museon erityispiirteitä. Muistiorganisaationa museon tehtävä on huolehtia tulevaisuuden yleisöjen oikeudesta kult-tuuriperintöönsä. Museot ovat oman alansa asiantuntijoita, analysoijia ja tallentajia, mutta myös solmukohtia, joissa yleisö ja julkinen tila kohtaavat. Viihtymiskeskuksen sijaan museo on kulttuurisen dialogin kohtaamispaikka. Asiantuntijaorga-nisaationa se tallentaa olemassa olevaa kulttuuria, mutta siinä roolissaan sen ei tarvitse olla luonteeltaan sisäänpäin kään-tynyt. Yleisötyön ja taiteilija-kehittäjän avulla se voi olla ajas-saan kiinni oleva, eräänlainen luovan prosessin laboratorio, jossa katsominen ja kokeminen sekä taiteen ja kulttuuri-ilmi-öiden kanssa oleminen ovat yhtä. Julkinen tila voi olla yhdessä toimimisen ja ajattelemisen vyöhyke, joka mahdollistaa vasta-kohtaisten näkökulmien yhtäaikaisuuden ja päällekkäisyyden, vyöhyke, jossa taide pysäyttää, tekee väliintulon ja lävistää.
Avoimessa museossa syntyy yhteinen jakamisen kokemus, kolmas tila, jota hengitetään yhdessä.
LÄHTEET
Asikainen, Sanna. 2014. Itte tehty historia – paikallismuseota kehittämässä. Julkaisematon loppuraportti. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Yleisötyön ytimessä erikoistumisohjelma 2014.
Erkkilä, Helena. 2008. Ruumiin-kuvia! Suomalainen perfor-manssi- ja kehotaide 1980- ja 1990-luvulla psykoanalyysin valossa. Kuvataiteen keskus-arkisto 15. Valtion taidemuseo.
Helsinki: Valtion taidemuseo.
Haapalainen, Riikka & Nurmen-niemi, Jenni & Koski, Anna-Kaisa (toim.). 2012. Mo-nensuuntaista liikettä, tekstejä kuratoinnin ja näyttelypedago-giikan ympäriltä. Aalto-yliopis-ton julkaisusarja TMA. Helsin-ki: Aalto-yliopisto, Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu.
ICOM – International Council of Museums 2007. Museum de-finition. http://icom.museum/
the-vision/museum-definition/
haettu 8.5.2015.
Itkonen, Satu ym. 2014. ”Hattu-jemme sulat.” Museo: Suomen museoliiton julkaisu 1, 7–11.
Itkonen, Satu. 2015. ”Mitä näem-me kun katsomnäem-me kuvaa?
– Osallisuutta ja uusia näkö-kulmia VTS-menetelmällä.”
Teoksessa Christa Prusskij
& Tiina Salmio (toim.). Ku-vien tarinat – Artikkeleita ja tehtäviä lapsen oikeuksien näkö kulmasta. Helsinki: Plan Suomi Säätiö.
Jakonen, Olli. 2015. ”Kansa-kunnasta kansalliseen kilpailu-kyky-yhteisöön.” Teoksessa Jussi Koitela (toim.). Suomen taidepoliittinen käsikirja. Hel-sinki: Baltic Circle / Check-point Helsinki.
Kallio, Kalle (toim.). 2004. Museo oppimisympäristönä. Helsinki:
Suomen museoliitto.
Kangas, Anita. 2002. ”Uusi kulttuuripolitiikka?” Luento Oulussa syksyllä 2002. https://
www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/
oppiaineet/kup/tekstit/
artikkelit/uusi
Kaverma, Petri. 2012. Tyhjä piha / Häiriö ja hiljaisuus (nyky) taiteessa. Helsinki: Kuvataide-akatemia.
Koitela, Jussi. 2014. ”Institu-tionaalisesta melankoliasta / Avoimuuden haaste.” Teokses-sa Sini Mononen (toim.). Alas-ton totuus taiteesta. Helsinki:
Into.
Koski, Anna-Kaisa. 2012. ”Oli-pa kerran yhteisö, tilanne ja taide.” Teoksessa Riikka Haapalainen ym. (toim.). Mo-nensuuntaista liikettä / tekstejä kuratoinnin ja näyttelypedago-giikan ympäriltä. Aalto-yliopis-ton julkaisusarja TMA. Helsin-ki: Aalto-yliopisto, Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu.
Korhonen, Pekka & Airaksinen Raija (toim.). 2014. Hyvä han-kaus 2.0. Taideyliopisto Ko-kos-julkaisusarja 1. Helsinki:
Draamatyö.
Kuumola, Leena 2013. ”Mikä meni pieleen? Taiteen eteen tuli kaikenlaista toimintaa.”
Taide 6:13, 22–25.
Levanto, Marjatta & Pettersson, Susanna (toim.) 2004. Valistus, museopedagogiikka, oppiminen.
Taidemuseo kohtaa yleisönsä.
Helsinki: Valtion taidemuseo, taidemuseoalan kehittämis-yksikkö Kehys.
Löytönen, Teija (toim.). 2014. Tu-levan tuntumassa. Esseitä tai-dealojen yliopistopedagogiikas-ta. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu TMA 2. Helsinki.
Mononen, Sini (toim.) 2014. Alas-ton totuus taiteesta. Helsinki:
Into.
Museo: Suomen museoliiton julkai-su 1/2014.
Mäki, Teemu. 2005. Näkyvä pimeys. Esseitä taiteesta, filoso-fiasta ja politiikasta. Helsinki:
Kuvataideakatemia.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuk-sen opetussuunnitelman perus-teet 2014. Helsinki: Opetus-hallitus. http://www.oph.fi/
Kult-tuuripolitiikan strategia 2020.
Opetusministeriön julkaisuja
Ramstedt-Salonen, Mirja. 2014.
Yleisötyö Porin taidemuseon toi-minnan vaikuttavuuden tukena.
Julkaisematon loppuraportti.
Taideyliopiston Sibelius-Aka-temian Yleisötyön ytimessä erikoistumisohjelma 2014.
Rautiainen, Pauli. 2008. Suoma-lainen taiteilijatuki. Valtion suora ja välillinen taiteilijatuki taidetoimikuntien perustami-sesta tähän päivään. Taiteen keskustoimikunta. Tutkimus-yksikön julkaisuja No.34, 28-35, http://www.taike.fi/
documents/10921/O/
Rautiainen+34+08.pdf
Rautio, Pessi. 1999. Neljännes-tunnissa nykytaiteen tuntijaksi.
Helsinki: Jack-in-the-Box.
Sandqvist, Ville. 2014. ”Ilmaisu – Havainto – Virhe.” Teoksessa Teija Löytönen (toim.). Tule-van tuntumassa. Esseitä taide-alojen yliopistopedagogiikasta.
Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu TMA 2, Helsinki.
Simon, Nina. 2010. The Partici-patory Museum. Santa Cruz:
Museum 2.0 http://www.
participatorymuseum.org Sorjonen, Hilppa & Sivonen, Outi.
2015. Taide- ja kulttuurilaitos-ten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus. Cuporen verkkojulkaisu 27. Helsinki:
Cupore. http://www.cupore.fi/
verkkojulkaisut_27.php Taide-lehti 6/ 2013.
Turpeinen, Outi. 2005. Merkityk-sellinen museoesine – Kriittinen visuaalisuus kulttuurihistorial-lisen museon näyttelysuunnitte-lussa. Taideteollisen korkea-koulun julkaisu A 63. Helsinki.
Viitala, Sinikka, ym. 2011. Museo-pedagogiikka – oppimista ja opetusta museoissa. Museo-logia. Tutkimus, suunnittelu ja viestintä museossa. 3.5.2011.
http://www.helsinki.fi/
museologia/tutkimuksen_
liitteet/Museopedagogiikka%
20-%20oppimista%20ja%20 opetusta%20museoissa.pdf Wallenius-Korkalo, Sandra. 2011.
”Taiteen ja kulttuurin hyvin-vointivaikutuksia ja vaikutta-vuutta.” Teoksessa Anu-Liisa Rönkä, ym. (toim.) Taide käy työssä – Taidelähtöisiä menetel-miä työyhteisöissä, Lahden am-mattikorkeakoulun julkaisuja.
Sarja C, osa 75. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu.