Organisaation toiminta on usein ennalta määrättyä ja toisteis-ta. Aivan kuten organisaatiot toimivat kehommekin. Istumme jäykkinä tietokoneen ääressä työskentelemässä katsomatta muihin, käyttämättä omia joustavia aivojamme. Toimintamal-li ja tapa olla työyhteisössä on jähmettynyt, koska ajatellaan, että se tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn ja tuloksen. To-tutut mallit on helppo toistaa kyseenalaistamatta. Työskente-lemme usein samaan tapaan kuin perinteisessä kuntosalihar-joittelussa, jossa toistamme isoissa laitteissa saman kaavan ja mallin ja lisäämme taakkaa yhdelle lihakselle jäykkinä ja pum-pattuina. Yksilön on sulauduttava joukkoon osaksi tätä mallia.
Tällaisessa mallissa on harvoin tilaa uudelleen järjestäytymi-selle tai kyseenalaistamijärjestäytymi-selle, ja siksi organisaatiot koetaan usein kankeina ja hitaina.
Kun työskentelen työyhteisöjen kanssa, koen, että tanssitai-de edustaa niissä konteksteissa hieman vierasta inhimillistä kokemuksellisuutta ja luovaa liikehdintää. Se on kuin vapaan painoharjoittelun tuoma liikelaajuus ja uudet suunnat, joissa otetaan kaikki pienetkin lihakset työskentelemään mukaan
ko-konaisuuteen. Uudenlainen luova liike, kosketus tai muu luova asennoituminen työyhteisöjen dynamiikkaan tai laiminlyötyyn kehollisuuteen muistuttaa taidekokemusta. Uusi asia aiheut-taa kokijassaan todellisuutta ja itseä jäsentävissä käsityksissä uudelleen järjestäytymistä. Käsitys ja ymmärrys maailmasta, toisista ihmisistä, arvoista, oikeasta ja väärästä voivat tar-kentua tai muuttua. Kun koen koskettavan taidekokemuksen, huomaan sen järjestävän pieniä toimintoja itsessäni uudelleen.
Jokin asia kirkastuu, tuntuu oikealta, ymmärrän enemmän ja tunnen selkeämmin. Taidekokemukseen kuuluu näin ollen olennaisesti kokemus taiteen kyvystä kyseenalaistaa, vapaut-taa ja tuntea uudella tavalla. Syntyy uusia näkökulmia. Taiteen luovuus on jaettu kokemus, joka kuitenkin koetaan henkilökoh-taisesti ja jonka seuraukset ovat kullekin omanlaiset.
Kokemukseni Mehiläisessä vahvisti ajatustani, että juuri työntekijän omakohtaiset kokemukset, havaintojen tekeminen, itsetutkiskelu ja erityisesti niiden avaaminen muille auttavat kanssaihmisiä ymmärtämään ja kokemaan toisensa ja ympäris-tönsä paremmin. Taiteilijan herkkyys ja suhtautuminen omaan työhönsä ovat usein hyvin intensiivisiä. Taiteilija pystyy työl-lään luomaan jonkinlaisen wau-hetken, joka synnyttää ainut-kertaisen kokemuksen ja nostaa esiin jotain ennen sanomatonta.
Tämä on sitä, mitä voin taiteilijana tuoda työyhteisökontekstiin.
Kehomme ovat täynnä kokemusta ja tietoa, joka pitää tun-nistaa ja löytää, jotta se saadaan käyttöön. Liike-elämän toi-mintaan kehokokemukset voivat tuoda mukaan rohkeutta seis-tä omilla jaloilla, avoimuutta, persoonallisuutta, joustavuutta ja mukautumiskykyä. Keho on tärkeä, ellei tärkein työväline kaikessa, mitä teemme. Olemisemme todentuu kehoissamme ja sen käytössä. Ihmisen olemuksella on suuri merkitys, kun hänestä muodostetaan ensivaikutelma tai kun arvioidaan, voi-daanko häneen luottaa, kuinka häntä arvostetaan ja minkälai-nen suhde häneen muodostetaan.
Esiin nousee kysymys siitä, voiko totutun toimintatavan rin-nalle herättää kokemuksellista toimintaa: sellaista, joka nos-taisi yksilöt esiin ja jossa jokainen työntekijä kokisi olevansa nähty ja kuultu aktiivinen toimija. Tanssija kehittää itseään aktiivisella ja monipuolisella kehonkäytöllä ja olemisen
tapo-jen tutkiskelulla. Näen, että työntekijän ja työyhteisön on mah-dollista kehittyä samoin ajatuksin ja siten jopa tehdä tulosta.
Joustavuutta, innostusta ja uusia tuloksia! Kehitys ja tulos voi-vat näkyä moneen suuntaan tapahtuvana liikkeenä!
SANOISTA
Koen, että kokemuksen sanoittaminen on tanssitaiteessa haastavaa. Kun yritän sanoittaa kokemusta, tuntuu usein, että kokemus yksipuolistuu ja laimenee. Kokemuksen sanoit-tamista tarvitaan silloin, kun halutaan hyödyntää kokemuk-sen esiintuomia oivalluksia, tunteita ja ideoita. Mehiläikokemuk-sen valmennuksessa kuulemani kommentit herättivät ajatuksia myös itselleni omasta työstäni tanssitaiteilijana. Sain kuulla, miten usein vaikeasti ymmärrettävä abstrakti liikkuminen sai aikaan työntekijöissä konkreettisia oivalluksia työstä ja itses-tä. Liikkeen avulla päästiin käsittelemään sitä osaa ihmisestä, jota on vaikeaa saavuttaa sanoilla.
Luovutin tilanteessa kokemuksen sanallistamisen katsojal-le ja kokijalkatsojal-le. Esiin nousi ajatuksia ja sanoja, joita en odotta-nut ja joita en olisi itse löytänyt. Tekijä, esiintyjä, tarkastelee esitystä eri positiosta kuin katsoja. Taiteen kokemisessa ei ole olemassa oikeaa tai väärää positiota – on vain erilaisia positioita, jotka tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia sanoittaa kokemusta. Kaikissa näissä positioissa kokija tuo oman hen-kilökohtaisen eletyn historiansa ja sisäistämänsä diskurssit osaksi kokemusta ja sen tulkintaa. Ajattelenkin, että tekijän löytämät sanat eivät ole ainoita oikeita sanoja kokemukselle.
Se, että ei ymmärrä liikkeestä mitään, mutta hengittää sitä, on mielestäni syvää ymmärrystä, joka ohittaa sanat. Kokemi-sen ja tulkinnan vapaus, jossa jokainen voi kokea asian omasta kokemuspiiristään käsin, on tärkeää. Minulle tämä oli erittäin tärkeä ja inspiroiva oivallus. Koin myös, että oman taiteenala-ni arvo ymmärrettiin. Koin, että voin luottaa omaan osaami-seeni tanssijana ja että ammattitaidollani on merkitystä myös näyttämön ulkopuolella. Tämä vahvisti intuitiivista kokemus-tani tanssitaiteilijoiden erityisosaamisesta ja sen soveltuvuu-desta ja käyttökelpoisuusoveltuvuu-desta työelämässä.
TULOKSIA
Suomen paras asiakaskokemus 2018 mennessä -hankkeen tu-lokset kertovat muun muassa, että kokemuksellisuus on vaikut-tanut voimakkaasti henkilöstön kokemistapaan ja kulttuuriin.
Päämäärä Suomen parhaasta asiakaskokemuksesta koettiin omakohtaisesti merkitykselliseksi ja osaksi työn tarkoitusta.
Tämä kertoo vahvasta omistautuneisuudesta ja tunnesiteestä päämäärää kohtaan. Asiakaskokemuksessa tapahtuneita muu-toksia on mitattu suositteluhalukkuudesta kertovalla NPS-mit-tauksella (asteikko 0–10). Vuositasolla tarkasteltuna NPS-ar-vosanan 10 antaneiden asiakkaiden lukumäärä on lisääntynyt noin 50 tuhannella asiakkaalla ja indeksi on noussut merkit-tävästi, lähes 10 %. Henkilöstön palaute ja halukkuus sitoutua hankkeeseen oli hyvin positiivista. Henkilöstön kommentteja:
Lähestymistapa koko teemaan oli ainutlaatuinen. Oman oivalluksen kautta ymmärsi eri tehtävien tarkoituksen.
Oivalluksia syntyi syvemmällä tunnetasolla kuin osasin odottaa.
Työyhteisön ja sitä kautta myös asiakkaankin kannalta tällainen valmennustapa on erittäin hyvä.
Erittäin antoisa ja ajatuksia herättävä työskentelytapa.