Isien ja poikien arviot roolikasvatuksesta 157

Pojan saaman sukupuoliroolikasvatuksen piirteiden selvittä­

miseksi isiltä pyydettiin arviota heidän toiminnastaan:

"Kuinka usein arvionne mukaan Te olette rohkaissut poikaa tekemään seuraavia asioita?" (kysymykset 55 - 74). Pojilta tiedusteltiin, kuinka tärkeinä kunkin isä pitää tiettyjä sukupuolirooleihin liittyviä asioita (kysymykset 41 - 52).

Lisäksi isiltä pyydettiin arviota suhtautumisestaan pehmei­

siin ja koviin piirteisiin pojassaan (kysymykset 39 ja 40), ja pojilta arviota isänsä suhtautumisesta ns. miesten ja naisten töihin (kysymykset 9 - 11).

1₁ Kuvion 32 osittaiskorrelaatiot ovat Pearsonin tulo­

momenttikorrelaatioita, joten ne poikkeavat itseisarvoltaan senkin vuoksi aikaisemmin samoissa yhteyksissä käytetyistä 4>-kertoimista.

Pojan vastauk.sista muodostettiin kolme sumrnamuuttuj aa seu­

raavasti:

- mip: pojan arvio siitä, kuinka tärkeänä isä pitää maskuliinisuutta (korkea pistemäärä = tärkeänä) - fip: pojan arvio siitä, kuinka tärkeänä isä pitää

feminiinisyyttä (korkea pistemäärä = tärkeänä) - sp: pojan arvio isän sukupuoliroolisidonnaisuudesta

(korkea pistemäärä = suuri sidonnaisuus).

Isän vastauksista muodostettiin seuraavat kaksi sumrna-muuttuj aa:

mii: isän arvio siitä, kuinka usein hän on rohkaissut poikaansa maskuliiniseen käyttäytymiseen (korkea piste­

määrä = rohkaissut usein)

- fii: isän arvio siitä, kuinka usein hän on rohkaissut poikaansa feminiiniseen käyttäytymiseen ( korkea pistemäärä

= rohkaissut usein). isä pitää maskuliinisuutta

FIP = pojan arvio siitä, kuinka tärkeänä isä pitää feminiinisyyttä

3.25

KUVIO 28. Sumrnamuuttujien mip ja fip jakaumat poikien aineistossa (n = 106)

Poikien vastausten perusteella muodostettujen summamuut­

tujien mip ja fip jakaumista voidaan päätellä (kuvio 28), että pojat arvioivat isän pitävän feminiinisiä käyttäytymi­

sen piirteitä keskimäärin tärkeämpinä kuin maskuliinisia, tai sitten feminiinisiksi käyttäyttymisen piirteiksi on tässä tutkimuksessa valiutunut yleensäkin suotavampina pidettyjä asioita (ks. liite 6). Kun yksittäisten osioiden vaihteluväli oli 1 - 3, tuli keskiarvomuuttujan mip keskiar­

voksi poikien keskuudessa 1.72 ja muuttujan fip keskiarvoksi 2.10.

Kuviosta 29 huomataan, että isät myös rohkaisevat poikiaan keskimäärin useammin feminiinisiin kuin maskuliinisiin toi­

mintoihin ( keskiarvot 2 .16 ja 2. 45). ·Tämäkin tulos voi j oh­

tua siitä, että feminiinisiksi asioiksi on valiutunut masku­

liinisia suotavampia asioita.

F R E K V E N s s

T

0 0.75 1. 25 1.75

MII -FIi

2.25 2.75 3.25 3.75

MII = isän arvio siitä, kuinka usein hän on rohkaissut maskuliinisuuteen

FII = isän arvio siitä, kuinka usein hän on rohkaissut feminiinisyyteen

KUVIO 29. Summamuuttujien mii ja fii jakaumat isien aineistossa (n = 106)

4.25

Isän sukupuoliroolisidonnaisuutta mittaamaan tarkoitetut, pojille suunnatut kaksi kysymystä osoittivat, että yleensä pojat eivät joko todellakaan osanneet tai eivät halunneet sanoa mitään isänsä sukupuoliroolisidonnaisuudesta: valtaosa käytti vaihtoehtoa "en osaa sanoa" (kuvio 30). Kyselytilan­

teissa näytti lisäksi siltä, että jotkut pojat eivät todel­

lakaan ymmärtäneet käsitteitä "miesten ja naisten työt".

FREKVENSSIT 140

120 100 80 60 40 20

0 El EN OSAA SANOA KYt.:LÄ

"PITÄÄKÖ ISÄSI .JOITAKIN TÖITÄ ... "

� MIESTEN TÖINÄ � NAISTEN TÖINÄ

KUVIO 30. Poikien (n = 176) vastaukset kysymyksiin:

"Pitääkö isäsi joitakin töitä a) miesten töinä b) naisten töinä?"

Näistä syistä isän sukupuoliroolisidonnaisuutta mittaava summamuuttuja ^sp osoittautui teknisesti ongelmalliseksi.

Koska se koostui vain kahdesta kysymyksestä, joiden hajonnat olivat vielä verraten pieniä, jäi sen reliaabelius melko matalaksi (a = .66; taulukko 15). Mahdollisesti tästä syystä myös sen korrelaatiot muihin muuttujiin jäivät vähäisiksi;

tai sitten riippuvuuksia ei todellisuudessakaan ole. Summa­

muuttuja ^sp korreloi tilastollisesti merkitsevästi vain muuttujaan ki: r�.� = .24 (p = .01), eli isän kontrolloivuus näyttäisi liittyvän hänen sukupuoliroolisidonnaisuuteensa siten, että paljon kontrolloivat isät ovat myös usein roo­

lisidonnaisia.

5.4.2 Minkälaiset isät kasvattavat maskuliinisuuteen ja millaiset feminiinisyyteen?

Taulukkoon 28 on koottu sekä tausta- ja vuorovaikutusmuuttu­

jien että isän sukupuoliroolisuuntautumisen korrelaatiot roolikasvatusmuuttujiin.

TAULUKKO 28. Isän eräiden taustamuuttujien, vuorovaikutus­

muuttuj ien ja isän sukupuoliroolisuuntautumisen tulomomenttikorrelaatiot roolikasvatukseen

(n = 106)

mip

y7 ikä .22

y8 pohjakoulutus -.08

y9 ammatillinen koulutus -.11

yl0 ammattistatus .12

yp yhdessäolo (pojan arvio) .22

1>1ihavoiduissa korrelaatioissa p < .05

fip

Pojan arvio siitä, kuinka tärkeänä hänen isänsä pitää joitakin maskuliinisen käyttäytymisen piirteitä (mip), korreloi positiivisesti isän syntymävuoteen, yhdessäolon määrään (yp), vuorovaikutuksen lämpimyyteen (lp) sekä isän kontrolloivuuteen ( kp). Korrelaatio isän feminiinisyyteen ( fi) on sen sijaan negatiivinen. Kaikki mainitut riippu­

vuudet ovat kuitenkin verraten lieviä (.20 - .29), vaikka ovatkin tilastollisesti melkein merkitseviä (taulukko 28).

Pojan arvio siitä, kuinka tärkeänä hänen isänsä pitää joitakin feminiinisen käyttäytymisen piirteitä (fip), näyt­

tää korreloivan isän ikää lukuun ottamatta samalla tavoin samoihin vuorovaikutusmuuttujiin kuin

Nämä korrelaatiot ovat jopa korkeampia

summamuuttuja mip.

(.29 - .48). Isän sukupuoliroolisuuntautuminen ei kuitenkaan ole yhteydessä tähän pojan arvioon.

Jos näiden korrelaatioiden pohjalta yritetään hahmottaa kokonaiskuvaa, voitaneen todeta seuraavasti:

Poikien vastausten mukaan maskuli:i,nista roolikasvatusta painottavat isät ovat etupäässä nuoria, ovat pojan ilmoi­

tuksen mukaan lämpimiä ja kontrolloivia ja ovat paljon poikansa kanssa. Feminiinistä roolikasvatusta tärkeänä pitävät isät ovat muuten samanlaisia, mutta he eivät ole välttämättä nuoria.

Kun tarkastellaan isän arvioita siitä, minkä verran hän on todella rohkaissut poikaansa maskuliiniseen tai feminii­

niseen käyttäytymiseen (mii; fii), taulukosta 28 havaitaan, että isän taustamuuttujista ammatillisella koulutuksella on siihen jonkin verran yhteyttä: koulutetummat isät rohkaise­

vat useammin. Samoin ne isät, joilla on lämmin ja kontrol­

loiva suhde poikaansa, rohkaisevat muita enemmän poikaansa sekä maskuliiniseen että feminiiniseen käyttäytymiseen.

Lisäksi maskuliinisuuteen rohkaiseminen on yhteydessä isän maskuliinisuuteen ( . 20) ja feminiinisyyteen rohkaiseminen isän feminiinisyyteen (.33).

Isän sosiaalinen sukupuoli ja maskuliinisuuteen (mii) ja feminiinisyyteen ( fii) rohkaiseminen. Muuttujan mii

kes-kiarvot sosiaaliselta sukupuoleltaan erilaisilla isillä oli­

vat suuruusjärjestyksessä seuraavat:

- maskuliiniset isät 2.22 (n = 28) - androgyyniset isät 2.21 (n = 28) - feminiiniset isät 2.17 (n = 23) - eriytymättömät isät 2.03 (n = 27).

Vaikka keskiarvojen erot eivät tässä tapauksessa olleet tilastollisesti merkitseviä, ne ovat loogisia: ne isät, joiden omassa sosiaalisessa sukupuolessa maskuliinisuus on vahvana, rohkaisevat muita enemmän myös poikaansa masku­

liiniseen käyttäyttymiseen.

Aivan vastaavasti voidaan sanoa myös isän feminiinisyy­

destä ja hänen rohkaisemisestaan feminiinisyyteen ( fii).

Feminiiniseen käyttäytymiseen rohkaisevat poikaansa eniten feminiiniset ja androgyyniset isät, eriytymättömät rohkaise­

vat kaikkein vähiten (kuvio 31).

D

KESKI HAJONTA --¾-- KESKIARVO

F 1 1 - P I STEMÄÄRÄ

3.5 ---3 ... .

2.5 -=····=--··--�--^--;1:::·

·--·=···=--····=---�--··rt··· ... ..

2 ... .. ... ..

1.5

1 ... . 0.5 o _____ ..__ _____ _,__ _____ _._ _____ __,_ __ _

ERIYT. FEMIN. MASK, ANOR.

ISÄN SOSIAALINEN SUKUPUOLI

F-SUHDE ⁼ 3.69, P ⁼ .01

KUVIO 31. Pojan rohkaiseminen feminiinisyyteen (fii) sosi­

aaliselta sukupuoleltaan erilaisissa isäryhrnissä Näyttää siltä, että androgyyniset isät ovat maskuliinises­

sa roolikasvatuksessa aivan maskuliinisten isien ja feminii­

nisessä roolikasvatuksessa feminiinisten isien veroisia.

Yleensäkin silloin, kun isän roolikasvatus on ollut ponte­

vaa, se on ollut tavoitteiltaan todennäköisesti androgyynis­

tä. Tämän todettiin jo roolikasvatusmuuttujien keskinäisistä korrelaatioista (taulukko 15): pojan arviot maskuliinisen ja feminiinisen käyttäytymisen tärkeydestä korreloivat toisiin­

sa r_mip.fip = • 42 ( p = • 00), samoin isän arviot maskuliiniseen ja feminiiniseen käyttäytymiseen rohkaisemisesta korreloivat keskenään rmu.tu = • 51 ( p = • 00).

5.4.3 Roolikasvatus pojan sukupuoliroolisuuntautumista

In document Isän merkitys pojan sosiaaliselle sukupuolelle (sivua 167-174)