Insuliinin eritys

Tarkasteltaessa insuliinin eritystä kuvaavaa DI:ä, havaittiin, että kolmen vuoden seurannassa DI keskimäärin pieneni, mikä viittaa heikentyneeseen insuliinin eritykseen. Tulokset on esitetty tar-kemmin taulukossa 9.

Taulukko 9. Tutkittavien DI lähtötilanteessa ja kolmen vuoden kohdalla (n = 546).

Muuttuja Min Max Keskiarvo Keskihajonta

DI, lähtötilanne 35,8 473,4 144* 59

DI, 3 v 40,1 522,0 138* 60

DI, disposition index, dispositioindeksi

*tilastollisesti merkitsevä muutos aikapisteiden välillä, p = 0,003

5.3 Fyysisen aktiivisuuden yhteys insuliinin eritykseen

Pearsonin korrelaatiokertoimella tarkasteltuna ei liikuntakyselyn avulla katsotun liikunta-aktiivi-suuden ja DI:n välillä havaittu tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota (taulukko 10) lähtötilan-teessa. Myöskään omaseurannalla kirjatuista liikuntamääristä eivät kevyt, keskiraskas tai raskas liikunta olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä DI:iin, kuten ei kokonaisliikuntakaan. Kol-men vuoden DI:n ja liikunta-aktiivisuuden välillä ei ollut tilastollista merkitsevää yhteyttä. Oma-seurannan mukaisilla liikuntamäärillä tai kuormittavuuksilla ei myöskään ollut tilastollisesti mer-kitsevää yhteyttä DI:iin. Korrelaatiokertoimet DI:n ja fyysisen aktiivisuuden välillä lähtötilanteessa ja kolmen vuoden kohdalla on esitetty taulukossa 10.

Kun katsottiin intervention aikana tapahtuneita muutoksia liikunnassa ja niiden korrelaatioita DI:ssä tapahtuneisiin muutoksiin, ei tilastollista merkitsevyyttä havaittu näidenkään välillä (tau-lukko 10).

Taulukko 10. DI:n korrelaatio fyysiseen aktiivisuuteen liikunta-aktiivisuuden ja kuormittavuuden perusteella lähtötilanteessa, kolmen vuoden kohdalla ja näiden muutos Pearsonin korrelaatio-kertoimella testattuna.

DI 0 v DI 3 v DI¹

Muuttuja n r p n r p n r p

Liikunta-aktiivisuus² 626 -0,017 0,668 554 -0,024 0,568 546 0,010 0,817 Kevyt liikunta³ 484 0,031 0,501 328 -0,091 0,099 306 -0,045 0,436 Keskiraskas

liikunta³

484 0,024 0,603 328 -0,010 0,863 306 -0,059 0,305 Raskas liikunta³ 484 -0,031 0,086 328 -0,012 0,834 306 0,070 0,221 Kokonaisliikunta³ 484 0,024 0,595 328 -0,072 0,194 306 -0,048 0,399 DI, disposition index, dispositioindeksi

1DI muutos

2liikuntakysely

3omaseuranta

5.4 Kehonkoostumus

Tutkimuksen alussa tutkittavien paino oli keskimäärin 89,6 kg (± 11,5 kg) ja painoindeksi 28,7 kg/m² (± 3,2 kg/m²). Kolmen vuoden intervention jälkeen paino oli keskimäärin pudonnut 1,6 kg (± 4,5 kg) ja painoindeksi 0,3 kg/m² (± 1,5 kg/m²). Enimmillään paino oli laskenut 24,7 kg, kun taas suurimmillaan se oli noussut 17,0 kg. Painoindeksi vastaavasti oli enimmillään laskenut 7,5 kg/m², kun taas suurimmillaan se oli noussut 5,7 kg/m². Tutkittavien vyötärönympärys oli lähtöti-lanteessa keskimäärin 103,3 cm (± 9,0 cm) ja pieneni keskimäärin 1,2 cm (± 5,1 cm). Tässäkin oli suurta vaihtelua tutkittavien välillä, sillä enimmillään vyötärönympärys pieneni 25,0 cm ja toi-saalta taas suureni enimmillään 13,0 cm. Rasvaprosentti suureni tutkittavilla keskimäärin 3,2 % (± 4,9 %) ollen lähtötilanteessa keskimäärin 26,9 % (± 5,9 %). Tarkempi kuvaus kehonkoostumuk-sen muutoksista tutkimukkehonkoostumuk-sen aikana on esitetty taulukossa 11. Ero lähtötilanteen ja kolmen vuo-den välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001) kaikkien edellä mainittujen suureivuo-den, painon, painoindeksin, vyötärönympäryksen ja rasvaprosentin, kohdalla.

Taulukko 11. Muutokset kehonkoostumusta mittaavissa muuttujissa tutkimuksen aikana.

Muuttuja n Min Max Keskiarvo Keskihajonta

Paino, kg 567 -24,7 17,0 -1,6* 4,5

Paino, kg (jos BMI < 28) 302 -13,5 12,0 -1,1** 3,6 Paino, kg (jos BMI ≥ 28) 265 -24,7 17,0 -2,1* 5,4

BMI, kg/m² 566 -7,5 5,7 -0,3* 1,5

Vyötärönympärys, cm 567 -25,0 13,0 -1,2* 5,1

Rasvaprosentti, % 555 -13,0 18,7 3,2* 4,9

BMI, body mass index, painoindeksi

*tilastollisesti merkitsevä muutos intervention aikana, p < 0,001; ** p = 0,002

Tarkasteltaessa tarkemmin painon muutoksia intervention aikana, havaittiin, että tutkittavista (n

= 566) paino laski 50 %:lla, pysyi ennallaan 26 %:lla ja nousi 24 %:lla. Painon katsottiin pysyneen ennallaan, jos painon vaihtelu oli ± 1 kg. Painon muutokset on esitetty kuvassa 3. T2D-GENE-tut-kimuksessa yksi tavoite oli, että tutkittavilla, joiden painoindeksi oli 28 kg/m² tai enemmän, paino ei nousisi. Heillä paino pieneni keskimäärin 2,1 kg (± 5,4 kg) (taulukko 11). Paino oli siis laskenut hieman enemmän heillä, joiden painoindeksi oli 28 kg/m² tai enemmän verrattuna kaikkiin tutkit-taviin. Heillä, joiden painoindeksi oli alle 28 kg/m² paino pieneni 1,1 kg (± 3,6 kg).

Kuva 3. Tutkittavien painon muutos tutkimuksen aikana (n = 566).

5.5 Kehonkoostumuksen yhteys insuliinin eritykseen

Lineaarisen regression avulla tarkasteltiin, kuinka hyvin kehonkoostumus ennustaa muutoksia DI:ssä. Painoindeksi oli lähtötilanteessa käänteisesti yhteydessä DI:iin (taulukko 12). Lisättäessä analyysiin mukaan ikä sekoittavana tekijänä, säilyi painoindeksin ja DI:n välinen yhteys merkitse-vänä. Kun sekoittavaksi tekijäksi lisättiin liikunta-aktiivisuus, pysyi yhteys edelleen merkitsemerkitse-vänä.

Yhteys säilyi merkitsevänä myös, kun ikä ja liikunta-aktiivisuus otettiin yhtä aikaa mukaan sekoit-taviksi tekijöiksi. Kehon rasvaprosentti oli myöskin lähtötilanteessa käänteisesti yhteydessä DI:iin. Lisättäessä tähänkin sekoittavaksi tekijäksi ensin ikä, sitten liikunta-aktiivisuus ja vii-meiseksi nämä yhdessä, säilyi kaikkien kohdalla yhteys merkitsevänä. Vastaavasti myös vyötä-rönympärys ja DI olivat negatiivisesti yhteydessä toisiinsa. Iästä ja liikunta-aktiivisuudesta huoli-matta yhteys pysyi edelleen merkitsevänä. Painoindeksi vaikuttaisi olevan näistä vahvimmin yh-teydessä DI:iin, sillä lineaarisen regression mukaan, kun painoindeksi nousee 1 yksikön, laskee DI 3,4 yksikköä. Vastaavat lukemat kehon rasvaprosentille oli 2,32 ja vyötärönympärykselle 1,10.

Muuttujien väliset yhteydet lähtötilanteessa on esitetty tarkemmin taulukossa 12.

Tarkasteltaessa muuttujien välisiä yhteyksiä kolmen vuoden kohdalla lineaarisella regressio-analyysillä havaittiin, että DI:n ja painoindeksin välinen käänteinen yhteys oli säilynyt tilastolli-sesti merkitsevänä (taulukko 12). DI:n ja rasvaprosentin ja DI:n ja vyötärönympäryksen välillä ti-lastollista merkitsevyyttä ei enää kolmen vuoden kohdalla ollut havaittavissa. DI:n ja painoindek-sin välistä yhteyttä tarkasteltiin vielä tarkemmin, kun lisättiin jälleen enpainoindek-sin ikä sekoittavaksi teki-jäksi ja havaittiin, että muuttujien välinen negatiivinen yhteys säilyi tilastollisesti merkitsevänä.

Myös liikunta-aktiivisuus sekä ikä ja liikunta-aktiivisuus yhdessä sekoittavina tekijöinä säilyttivät yhteyden tilastollisesti merkitsevänä. Muuttujien väliset yhteydet kolmen vuoden kohdalla on esitetty tarkemmin taulukossa 12.

Lineaarista regressioanalyysia käyttämällä havaittiin lisäksi, että intervention aikaiset muutokset tutkittavien (n = 546) painossa olivat käänteisesti yhteydessä muutokseen DI:ssä (β = -0,225 ± 0,493, p < 0,001). Eli painon laskiessa DI vastaavasti nousi. Liikunnassa tapahtuneista muutok-sista huolimatta painon ja DI:n välinen yhteys säilyi tilastollisesti merkitsevänä (p < 0,001).

Taulukko 12. BMI:n, rasvaprosentin ja vyötärönympäryksen yhteydet DI:iin lähtötilanteessa ja kolmen vuoden kohdalla lineaarisella regressiolla tarkasteltuna.

Muuttuja n β SE p-arvo p-arvo¹ p-arvo² p-arvo³ 0 v

BMI 626 -0,185 0,734 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 rasvaprosentti 616 -0,231 0,394 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 vyötärönympärys 626 -0,169 0,258 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 3 v

BMI 553 -0,133 0,840 0,002 0,002 < 0,001 < 0,001 rasvaprosentti 547 -0,057 0,468 0,183 0,201 0,169 0,183 vyötärönympärys 554 0,079 0,280 0,062 0,063 0,036 0,037 BMI, body mass index, painoindeksi

1ikä sekoittavana tekijänä

2liikunta-aktiivisuus sekoittavana tekijänä

3ikä + liikunta-aktiivisuus sekoittavina tekijöinä