Haastatteluaineisto ja sen hankinta

Haastattelu on laadullisessa tutkimuksessa hyvin yleisesti käytetty aineiston-tuottamistapa (Eskola & Suoranta 1998, 86; Tuomi & Sarajärvi 2002, 73).

Haastattelun avulla pystytään lähestymään tutkimusongelmana olevia

tee-moja subjektin omasta näkökulmasta ja ymmärtämään ilmiötä syvällisesti (Kvale 1996, 27). Nämä näkökulmat ovat yhteneviä koko laadullisen tutki-muksen lähestymistavan, mutta myös tämän tutkitutki-muksen tavoitteiden kans-sa. Lisäksi on todettu, että tutkimuksen sisältöalueena olevaa opettajan peda-gogista ajattelua ei voida selvittää muuten kuin sitä opettajalta itseltään kysymällä (Kansanen 1999c). Haastatteluaineistot ovatkin olleet aiempien opettajien pedagogista ajattelua selvittäneiden tutkimusten materiaalina (mm.

Patrikainen 1997, Miettinen 2001). Tosin kyselyaineistojenkin avulla on aihetta lähestytty (mm. Jyrhämä 2002). Aiempien tutkimusten ja haastatte-lulla saavutettavan tiedon laadun perusteella katsoin haastattelun soveltuvan hyvin tutkimustehtävään, jossa selvitän opettajien pedagogista ajattelua, niin pedagogisen tietoperustan kuin pedagogiseen prosessiin kohdistuvan ajatte-lun osalta. Haastatteajatte-lun avulla on tutkittu myös käsityksiä.

Haastattelun etuna kyselyyn verrattuna on sen joustavuus. Haastattelijan on mahdollista haastattelutilanteessa kysyä uudelleen, selventää ilmausten sanamuotoja ja käydä keskustelua tiedonantajan kanssa. Näin tutkija pyrkii löytämään yhteisen kielen haastateltavan kanssa, mikä osaltaan lisää aineis-ton ymmärtämistä ja siitä tehtävää tulkintaa. Haastattelija voi myös esittää kysymykset siinä järjestyksessä kuin ne ovat haastattelutilanteen kannalta aiheellisinta. Saatavan informaation määrää ajatellaan lisäävän sen, että haastatteluista sovittaessa tiedonantaja lupautuu henkilökohtaisesti olemaan informanttina tutkimuksen aiheena olevassa asiassa ja pystyy näin jo ennak-koon valmistautumaan haastatteluun. (Kvale 1996.)

Haastatteluaineiston voi kerätä tiukan strukturoidusti, valiten teemoja keskustelun pohjaksi tai syvähaastattelemalla (Hitchcock & Hughes 1995, 154-169). Tässä tutkimuksessa toteutusmuodoksi valittiin teemahaastattelu, jossa edetään tiettyjen keskeisten ennalta valittujen teemojen, jotka yleensä perustuvat tutkimuksen viitekehykseen, ja niitä tarkentavien kysymysten TAULUKKO 5. Tutkimuksen aineiston keräämisen aikataulu

Ajankohta

Aineisto

Pilottikysely Haastattelut EO AO

Tulkintamallit

Syksy 1996 X

Kevät ja kesä 1997 X

Syksy 1997 X

Kevät 1999 X

EO = esiopettaja AO = alkuopettaja

varassa. Kysymysten kautta pyritään löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimustehtävän ja ongelmanasettelun mukaisesti (Tuomi & Sarajärvi 2002, 76-78). Teemahaastattelun avulla sain kaikilta haastateltavilta samoja aihe-piirejä koskevaa informaatiota, mutta haastattelussa oli tilaa myös sellaisten uusien teemojen esille nousemiseen, joita en tutkijana osannut ennakoida.

Koin tämän kohdallani erittäin tärkeäksi omakohtaisen esi- ja alkuopetuksen opetuskokemuksen puuttuessa. Kokemuksen puutteeseen perustuen hylkä-sin myös täyhylkä-sin strukturoimattoman haastattelun, joka onnistuakseen tarvit-see syvällisen asiantuntemuksen haastattelun kohteena olevasta ilmiöstä.

Teemahaastattelurungon rakentaminen ei onnistu ilman tietoa tutkittavas-ta kohteestutkittavas-ta, sillä esiymmärrys ohjaa teemojen muodostumistutkittavas-ta (Kvale 1996, 94-97). Tästä syystä varsinaisen tutkimuksen suunnittelun ja aineistonhan-kinnan pohjaksi suoritettiin syksyllä (syyskuu) 1996 kysely (liite 1) Imatran päiväkotien lastenhoitohenkilökunnalle ja peruskoulujen alkuopettajille (n=133). Kyselyn aiheet koskivat esi- ja alkuopetuksessa työskentelevien käsityksiä esiopetuksesta, esi- ja alkuopetuksen eroja, opettajalta esi- ja alkuopetuksessa vaadittavia taitoja ja käsitystä lapsesta oppijana. Lisäksi kysyttiin opettajan taustatietoja. Koska kysely oli kysymyksenasettelultaan avoin, antoi se myös mahdollisuuden uusien aihealueiden esiin nousemisel-le.

Kyselyyn vastasi 117 esi- ja alkuopetuksen parissa työskentelevää ja vastausprosentiksi muodostui 77 %. Kyselyn vastaukset litteroitiin ja tee-moiteltiin. Esi- ja alkuopettajien vastauksissa oli havaittavissa eroja opetta-jaryhmittäin. Molemmat opettajaryhmät korostivat vastauksissaan leikin merkitystä varsinkin esiopetuksessa. Leikin määritelmä ja sen käyttö opetuk-sessa jäi kuitenkin epäselväksi. Vuoden aikana tapahtuneet suureet muutok-set (hallinnollimuutok-set muutokmuutok-set, opetussuunnitelmaprosessi) näkyivät opettaji-en vastauksissa hämmopettaji-ennyksopettaji-enä ja asiantilojopettaji-en epäselvyytopettaji-enä, mutta nosti-vat myös eri kasnosti-vatustahojen yhteistyön merkittävään asemaan. Opettajien välisen yhteistyön määrä ja laatu ei vastauksista kuitenkaan selvinnyt.

Pilottivaiheen tulokset suuntasivat koko tutkimuksen rakentumista ja sen kysymyksenasettelua. Tutkimuksen tavoitteena tuolloin ollut joustavan siir-tymän kehittäminen nähtiin vaativan opettajaryhmien välistä yhteistyötä, minkä taas katsoin edellyttävän toisen opettajaryhmän ajattelutavan tiedos-tamista ja yhteisen kielen löytymistä. Yhteistyön merkityksen korostaminen ja eri käsitteiden käytössä havaitut erot suuntasivat näin tutkimuksen paino-pistettä pedagogisen tietoperustan selvittämiseen, vaikka yhteistyön merki-tyksen ja käytäntöjen selvittäminenkin nähtiin tärkeäksi. Tietoperustan sel-vittämisen näin lähtökohtana yhtenäisemmän esi- ja alkuopetuksen peda-gogisen tietoperustan ja pedagogiikan muodostumiselle. Kyselyn

pedago-gista tietoperustaa koskevia kysymyksiä laajennettiin ja syvennettiin haastat-telua varten. Koska pedagoginen tietoperusta on jatkuvassa vuorovaikutuk-sessa opettajan pedagogista prosessia koskevan ajattelun kanssa, nousi haas-tattelun teemaksi myös opettajien toiminnan kuvaus.

Kyselyn perusteella oli myös mahdollista tarkistaa haastatteluun valittavi-en edustavuus koko kaupungin esi- ja alkuopetushvalittavi-enkilökuntaan. Kyselyn perusteella eri esi- ja alkuopetuksen yksiköiden välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja, joten tutkimuskohteena kaupungin päiväkodit ja alkuopetus vaikuttivat melko yhtenevältä joukolta. Tuossa vaiheessa koin kuitenkin oleelliseksi silloisen tutkimustehtävän kannalta sen, että aineisto kerätään yksiköistä, joissa olosuhteet yhteistyölle ja sen kehittämiselle on luotu. Tar-peen yhteistyölle katsoin syntyvän, kun lapset siirtyvät yhteistä opetussuun-nitelmaa noudattavasta yksiköstä toiseen, tietyltä esiopettajalta tietylle alku-opettajalle. Kysely myös selkeytti käsityksen siitä, että haastatteluaineiston kohderyhmänä tulisi olemaan vain esiopetuksesta vastuussa oleva henkilöt eli esiopettajat ja alkuopettajat. Lastenhoitajien vastaukset olivat huomatta-vasti esiopettajien vastauksia suppeammat.

Kyselystä saamieni tulosten lisäksi teemahaastattelurungon rakentumi-seen vaikuttivat luettu kirjallisuus ja aiemmat tutkimukset (esim. Patrikainen 1997). Keskustelin ja pyysin palautetta rakentamastani teemahaastattelurun-gosta tutkimukseni ohjaajalta ja tutkimusprojektien muilta jäseniltä, laadul-listen tutkimusmenetelmien opettajalta sekä esi- ja alkuopetuksessa toimivil-ta opettoimivil-tajiltoimivil-ta. Lisäksi kävin vierailemassa muutoimivil-tamia päiviä itselleni vieraam-massa esiopetusympäristössä ennen teemahaastattelurungon viimeistelyä.

Tarkoituksena oli kokemani perusteella verrata, kuinka ajatellut teemat ja kysymykset toimivat esiopetuksen opettajille. Keskustelujen ja kokemusten pohjalta muokkasin haastattelurungon (Liite 2) lopulliseen muotoon, mutta toisaalta olin tietoinen, että vasta varsinaiset haastattelut osoittavat mahdol-liset muutostarpeet.

Sekä esi- että alkuopettajien haastatteluja edelsivät esihaastattelut, joiden tarkoituksena oli testata ja parantaa luotua haastattelurunkoa. Ennen esiopet-tajien ensimmäistä haastattelukierrosta haastattelin kaksi joensuulaista esi-opettajaa. Opettajat vastasivat hyvin tutkimukseen valittuja opettajia, sillä he olivat molemmat toimineet Joensuussa aktiivisesti esiopetuksen kehittämi-seksi. Molemmat haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin pääideoittain, teemoi-teltiin ja luokiteemoi-teltiin. Opettajien kommentit ja arviointi haastattelun sisällöstä olivat positiivisia, joten en tehnyt teemahaastattelurunkoon suuria muutok-sia. Ennen esiopettajien toista haastattelukierrosta haastattelin yhden Imat-ralla esiopetuksessa toimivan esiopettajan, joka ei kuitenkaan toiminut opet-tajana tutkimukseen valituissa yksikössä.

Alkuopettajien kohdalla päädyin vain yhden esihaastattelun tekemiseen, sillä haastattelurunkoa ja haastattelutaitojani oli jo testattu kahdella edelli-sellä esiopettajien haastattelukierroksella. Haastattelu nauhoitettiin, mikä kuitenkin epäonnistui, mutta haastattelun jälkeen jokainen kysymys käytiin keskustellen läpi (mitä kysymyksellä halutaan tietää, onko kysymys ymmär-rettävissä haluamallani tavalla, ovatko kysymykset yleensä ensimmäisen luokan opettajalle sopivia jne.) Keskustelun perusteella tein joitakin muu-toksia haastattelurunkoon, lähinnä poistin muutamia sopimattomia kysy-myksiä ja vaihdoin kysymysten esittämisjärjestystä. Tällä ei toisaalta ollut suurtakaan merkitystä, sillä itse haastatteluissa etenin keskustelun pohjalta ja otin kunkin teeman esille siinä vaiheessa, kun se luontevasti haastattelun kulkuun sopi. Jotkut teema-alueet tulivat käsiteltyä ilman erityistä kysymys-tä, opettajan kertoessa asiasta erinäisissä asiayhteyksissä tai ottaessa aiheen itse käsittelyyn.

Haastatteluaineiston kerääminen

Kaikki haastattelut toteutettiin kahdenkeskisinä haastateltavan toiveiden mukaisesti, rauhallisessa tilassa opettajan työpaikalla tai opettajan kotona.

Kaksi haastattelua tehtiin tutkijan luona (oma koti ja vanhempien koti).

Haastattelujen kestoissa oli suuria poikkeamia niiden kestäessä yhdestä tun-nista kolmeen tuntiin. Tunnelma haastatteluissa oli vapautunut, mistä kertoo myös haastattelujen huomattavasti ennakoitua pidempi kesto. Kaikki haas-tattelut nauhoitettiin opettajien annettua siihen suostumuksensa. Yhden al-kuopettajan haastattelun nauhoitus epäonnistui, minkä vuoksi jouduin jättä-mään kyseisen haastateltavan pois varsinaisesta tutkimusaineistosta. Alku-opettajien tutkimusaineiston muodosti täten kahdeksan opettajan haastatte-lumateriaali.

Esiopettajien haastatteluaineiston keräsin esiopettajilta (n =9) keväällä 1997 siten, että ensimmäisen haastattelun toteutin helmikuussa ja toisen kesäkuussa. Haastattelujen ajoittaminen esiopettajilla esiopetusvuoden ke-vääseen ja alkuopettajilla taas ensimmäisen luokan syyspuolelle antoivat mahdollisuuden selvittää opettajien kokemuksia ja käsityksiä oppilaiden esiopetuksesta alkuopetukseen siirtymisestä ja esi- ja alkuopetuksen välisen yhteistyön sujumisesta, mikä silloisen tutkimustehtävän kannalta oli oleellis-ta. Haastatteluaineiston keräämisvaiheessa tutkimuksen tavoitteena oli vielä esiopetuksesta alkuopetukseen siirtymän kehittäminen ja siten yhteistyön merkityksen ja toteutuneen käytännön selvittäminen oli tärkeää.

Esiopettajien ensimmäisen haastattelun aiheet käsittelivät opettajan ja oppilaan työpäivän kuvausta, opettajan kokemuksia omasta työstä,

syyspuo-len toiminnan kokemuksia ja seuraavan kevään toiminnan suunnitelmia (Lii-te 2). Tämän jälkeen siirryttiin keskus(Lii-telemaan lapsesta oppijana, selvittä-mään opettajan oppimis- ja opettamiskäsitystä ja määritteleselvittä-mään leikkiä ja opetussuunnitelman ja -prosessin merkitystä omalle työlle. Ensin siis hah-motettiin pedagogista prosessia ja vasta sen jälkeen pedagogista tietoperus-taa. Olin pyrkinyt rakentamaan haastattelun rakenteen siten, että keskustelun aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa. Oman työpäivän ja työn koke-misesta puhuminen toimivatkin hyvin tässä tarkoituksessa. Tämän jälkeen siirryimme toiminnan syys- ja kevätpuolen kuvailuun. Toiminnan kuvailun ajattelin auttavan opettajaa oppimis- ja opettamiskäsityksestä keskustelussa.

Analysointivaihe kuitenkin osoitti, että vastaukset tutkimuksen ongelma-alueisiin olivat sekaisin opettajien puheessa. Näin vastaukset ongelmiin tuli-vat ensin esille toiminnan kuvailun yhteydessä ja vasta sen jälkeen varsinai-sena pedagogisen tietoperustan pohdintoina.

Toisen esiopettajien haastattelukierroksen tein kesäkuussa 1997. Haastat-telun teemat keskittyivät opettajien ajatusten kartoittamiseen esiopetuksesta alkuopetukseen siirtymästä ja koko esiopetusvuoden arviointiin. Haastattelu toimi myös edellisen haastattelukerran teemojen varmentajana ja selventäjä-nä, sillä monet edellisessä haastattelussa keskustellut asiat tulivat väistämät-tä uudelleen esille opettajan puheessa. Lisäksi opettajilla oli mahdollisuus kommentoida edellistä haastattelua, siinä käsiteltyjä teemoja ja sen herättä-miä ajatuksia. Ongelma-alueiden tarkennuttua tutkimusprosessin edetessä, esiopettajien toisen haastattelun tuottaman aineiston merkitys jäi lähinnä menetelmälliseksi. Sain itselleni varmuuden, että opettajat kertoivat tee-moista samoin kuin ensimmäisessä haastattelussakin. Esiopettajien toisesta haastatteluaineistosta voidaankin puhua ajallisena triangulaationa (Cohen &

Manion 1994, 235-236; Eskola & Suoranta 1998, 69-74) ja toisaalta aineis-ton saturaatiopisteen varmistamisena (Eskola & Suoranta 1998, 62; Tuomi

& Sarajärvi 2002, 89.)

Alkuopettajat haastattelin marraskuussa 1997. Pyrin ajoittamaan haastat-telut mahdollisimman kauas koulun aloituksesta, jolloin syksyn arviointi olisi realistisempaa, mutta kuitenkin selvästi ennen joulunajan kiireitä. Tein opettajille vain yhden haastattelun, joka sisälsi esiopettajien molempien haastattelujen aihealueet (Liite 2). Esiopettajille tehtyjen haastattelujen ko-kemusten ja alustavan analyysin pohjalta koin, että haastattelua voi tiivistää ja joitakin osa-alueita sivuuttaa haastattelijan paremman aihealueen tunte-muksen myötä (esim. teemat päivän ohjelmasta). Toisaalta olin kevään aika-na harjaantunut haastattelijaaika-nakin, minkä myötä oletin, että edellisten ke-vään haastattelut on mahdollista toteuttaa samalla haastattelukerralla. Tutki-muskysymykset olivat selkeytyneet esiopettajien haastattelukierroksen myötä

eli tiesin selvemmin mitä aihealueita haluan selvittää tarkemmin. Haastatte-luissa edettiin yleensä siten, että liikkeelle lähdettiin siirtymävaiheen käsitte-lystä (tunnelmat, yhteistyö), jonka jälkeen edettiin esiopettajien ensimmäi-sen haastattelun aiheisiin.