Ensimmäinen versio lomakkeesta on harvoin käyttökelpoinen. Esitestauksella pyritäänkin tarttumaan lomakkeen mahdollisiin ongelmiin ja korjata ne saadun palautteen perusteella. (Churchill, 1991, 396) Ennen varsinaista esitestausta tulee päättää siitä, kerrotaanko vastaajalle esitestaustilanteesta etukäteen. Mikäli esitestaustilanteesta kerrotaan, voidaan se tehdä joko heti alussa tai vasta lomakkeen täytön jälkeen. Vastaajan informointi heti alussa antaa haastattelijalle mahdollisuuden kysyä tarkkoja jatkokysymyksiä lomakkeen täytön yhteydessä.
Samalla vastaajalta saadaan reaaliaikainen reaktio eri väittämiin. Vastaajaa voi jopa pyytää kertomaan ajatuksensa ääneen. Kyseisen informointitavan heikkoutena on, ettei lomakkeen täyttäminen vastaa normaalia täyttämistilannetta. Vastaajat voivat tällöin olla varovaisempia vastauksissaan. Kuitenkin, mikäli vastaajaa informoidaan
esitestaustilanteesta vasta lomakkeen täytön jälkeen, hänen halukkuudestaan osallistua tutkimukseen ei voida olla varmoja. Kaikkein lähimpänä todellista lomakkeen täyttötilannetta on esitestauksesta kertomatta jättäminen. Tällöin esitestauksessa esille nousevien ongelmakohtien löytäminen jää täysin tutkijan harteille, sillä hänen tulee tulkita mahdolliset ongelmat pelkistä vastaajan valinnoista.
(Naumann & Giel, 1995, 178 – 179) 3.4.1 Esitestauksen otos
Esitestauksen sopivasta otoskoosta ei ole olemassa tarkkoja sääntöjä vaan se on lopulta tutkijan oma päätös. Ohjeena voi pitää, että ”mitä monimutkaisempia tutkittavat asiat ovat, sitä erilaisia vastaajien tulisi olla” ja toisaalta, että ”mitä vähemmän tiedetään vastaajista, sitä suuremman esitestauksen otoksen tulisi olla”.
Mikäli esitestauksen tuloksista halutaan tehdä tilastollista analyysiä, vaaditaan riittäväksi esitestauksen kooksi 50. (Naumann & Giel, 1995, 180 – 181)
3.4.2 Esitestauksen aiheet
Naumann & Gielin (1995, 182) mukaan tulee esitestauksessa vastaajalta kysytään:
- Lomaketta koskevia yleisiä kysymyksiä
- Lomakkeen väittämiä koskevia kysymyksiä, sekä - Lomakkeen vastausvaihtoehtoja koskevia kysymyksiä
Yleisten kysymysten osalta vastaajaa tulee pyytää arvioimaan lomakkeen suunnittelua; miten lomakkeella on onnistuttu etenemisjärjestyksessä, onko se looginen sekä luonnollinen. Toiseksi, vastaaja arvioi lomakkeen johdantoa sekä annettuja vastausohjeita. Mikäli nämä osa-alueet ovat kunnossa, vastaajan tulisi pystyä siirtymään helposti lomakkeen eri osioiden välillä. Vastaajien täyttöaika tulisi mitata, ja tarkastella miten he pystyvät pitämään yllä keskittymiskykynsä lomakkeen loppuun asti. Naumann & Gielin (1995, 183) mukaan optimaalisin lomakkeen täyttöaika on 12 – 15 minuuttia.
Väittämien ja kysymysten osalta arvioidaan muun muassa vastauksissa olevaa vaihtelua, sanojen tai kysymysten merkitystä, sekä kysymysten vaikeutta ja mielenkiintoa. Esimerkiksi vastausten vinoutumat, eli painottuminen skaalan toiseen
päähän voi kertoa huonosta kysymyksestä. Vastaajilta tulisi myös saada todisteita siitä, että he ovat ymmärtäneet väittämät ja kysymykset samalla tavalla kuin tutkija.
Merkkinä siitä, ettei vastaaja ymmärrä kysymystä voidaan pitää muun muassa suurta ”en tiedä” –vastausten määrää. Vastaajilta tulisi lisäksi varmistaa, ettei kysymysten joukossa ole heille liian vaikeita kysymyksiä. (Naumann & Giel, 1995, 184 – 185)
Lopuksi vastaajilta tulisi varmistaa, että he ymmärtävät vastausasteikon sekä – vaihtoehdot tutkimuksessa tarkoitetulla tavalla. Tämä koskee käytännössä vain strukturoituja kysymyksiä. Tutkija voi epäillä vastausasteikon sopivuutta tutkimukseen, mikäli esitestattavien vastauksista suuri osa kerääntyy ”en tiedä, en osaa sanoa, ei ole kokemusta” –tyyppisiin vaihtoehtoihin. Vastaajien tulisi myös kokea, että vastausvaihtoehdot kuvastavat hyvin heidän tunnetilojaan ja että niiden määrä on sopiva. (Naumann & Giel, 1995, 186 – 187)
4 YRITYS X JA TEEMAPUISTOALA
Yritys X on teemapuistoalalla toimiva, voimakasta kasvua tavoitteleva nuorehko yritys. Yrityksen tavoitteena on luoda laadukas, hauska ja turvallinen leikkiympäristö sekä lapsille että aikuisille. Yritys X on neljän osakkaan perustama osakeyhtiö, jonka palveluksessa työskentelee n. 60 henkeä. Yritys X:llä on kaksi erilaista teemapuistokonseptia, joista tässä tutkimuksessa käsittelemme vain toista, konsepti Y:tä. Konsepti Y on yrityksen pääkonsepti, jonka tarkoituksena on tarjota perheille yhteinen ajanvietepalvelu seikkailupuistoineen, laadukkaine kahvila- ja syntymäpäiväjuhlapalveluineen. (Yritys X, 20.3.2008)
Yrityksen ensimmäinen teemapuisto perustettiin pääkaupunkiseudulle. Sen jälkeen yritys on laajentanut toimintaansa siten, että sillä on tällä hetkellä 2 toimipistettä pääkaupunkiseudulla sekä 2 muualla eteläisen Suomen alueella. Vielä vuoden 2008 puolella Yritys X tulee avaamaan useita uusia toimipistettä eri puolelle Suomea.
Yritys X:n visiona onkin rakentaa koko maan kattava teemapuistojen ketju.
Tulevaisuuden haasteina on lisäksi teemapuistotoimintaan liittyvän elämyksellisyyden kehittäminen ja uudistaminen palveluissa. (Yritys X, 20.3.2008)
Yritys X:n toimipisteissä pyritään maksimoimaan potentiaalisten asiakkaiden määrä valitsemalla sijainti suurien asutuskeskuksien helppokulkuisiin liikekeskittymiin tai niiden välittömään läheisyyteen. Kohdeyritys kokee palvelun nopeuden ja vaivattomuuden olevan hyvin olennaista kilpailukykynsä kannalta. Markkinointi kohdennetaan aikuisiin, vaikka yrityksessä tiedostetaan perheen tekevän ostopäätöksen usein yhdessä. (Yritys X, 21.4.2008)
Yrityksen kohderyhmänä ovat perheet, joihin kuuluu 0-13-vuotiaita lapsia.
Potentiaalisina asiakkaina nähdään kaikki puistosta 50 km:n säteellä asuvat perheet sekä turistit. Asiakkainaan yritys käsittää lasten lisäksi myös aikuiset, ja molemmille asiakasryhmille on pyritty luomaan teemapuiston sisällä omat palvelunsa, ryhmien omien tarpeiden mukaan. Lasten palvelut on suunniteltu ikäryhmittäin; teemapuiston leikkialueet on jaoteltu vauvaikäisiin (0 – 1,5 v), pieniin seikkailijoihin (alle 4 v) sekä isoihin seikkailijoihin (4 v ja vanhemmat). Koko perheen vapaasti käytettävissä ovat
lisäksi peli- sekä vapaan leikin alue. Kahvilapalvelut on suunniteltu erityisesti aikuisten viihtyvyyttä silmällä pitäen. Jo saadun palautteen perusteella lapsiperheet käyttävät yrityksen palveluita jopa viikoittain. (Yritys X, 12.4.2008)
Teemapuistoala on Suomessa vielä varsin kehittymätöntä verrattuna esimerkiksi muuhun Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan. Teemapuistot ovat tyypillisesti etenkin perhematkailukohteita, jotka rakentuvat usein tietyn filosofian varaan (esim.
Disneyworld, Muumimaailma, Legoland, Santa Park). Yritysluokituksissa teemapuistot on perinteisesti luokiteltu huvipuistotoiminnan alle, mutta ovat siitä verrattain kaukana. Jotain teemapuistoalan uutuudesta Suomessa kertoo sekin, että vasta vuoden 2008 alustavassa toimialaluokituksessa on huomioitu teemapuistoala ensimmäistä kertaa. (Tilastokeskus, 2002; Tilastokeskus, 2008)
Huvipuistojen ongelmina voidaan nähdä, että ne ovat usein suunnattuja vanhemmille lapsille, avoinna ainoastaan kesäaikaan sekä sijaitsevat ulkotiloissa.
Yritys X:n liikeidea rakentuukin siihen, että se tarjoaa etenkin pienten lasten perheille huvipuistoja paremmin soveltuvaa toimintaa ympäri vuoden, säästä riippumatta.
Etenkin alle 3-vuotiaille lapsille ei ole tarjolla sellaisia palveluita, jotka olisivat suunniteltu näin pienille lapsille. Lisäksi pienille lapsille suunnattuja ajanvietepalveluita ei ole juurikaan siellä missä ihmiset arkisin liikkuvat, eli ostoskeskusten välittömässä läheisyydessä. (Yritys X, 21.4.2008)
5 ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN MUODOSTUMINEN YRITYS X:SSÄ