6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.2 Ehdotukset jatkotutkimusaiheiksi
Liiketoimintatiedon hallinta on tutkimusalueena laaja, ja siitä voidaan löytää useita mielenkiin-toisia tutkimusaiheita. Tähän asti tutkimukset ovat pääsääntöisesti keskittyneet selvittämään, käytetäänkö organisaatiossa BI-järjestelmää ja mihin tarkoituksiin sitä käytetään. Tätä tutki-musta voisi jatkaa tekemällä kvantitatiivisen kyselyn siitä, miten BI-järjestelmän suorituskykyä mitataan suomalaisissa yrityksissä. BI-järjestelmän suorituskyvyn mittausjärjestelmän voisi ra-kentaa tapaustutkimuksen muodossa sellaiseen yritykseen, jossa sen suorituskykyä ei mitata.
Suorituskykyprisman käytöstä BI-kontekstissa ei löytynyt tutkimuksia. Kirjallisuuden perus-teella suorituskykyprisman avulla voidaan analysoida liiketoimintatiedon hallinnan tilaa ja ke-hitystarpeita organisaatiossa.
Liiketoimintatiedon hallinta voidaan määritellä johtamisen apuvälineeksi. Tutkimuksen aikana korostui moneen kertaan liiketoimintatiedon hallinnan läheinen suhde organisaation johtami-seen. Johtamisen alueella tutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi se, miten liiketoimintatiedon hallintaa käytännössä hyödynnetään päätöksenteon tukena suomalaisissa yrityksissä.
Liiketoimintatiedon hallinnan tilaa olisi tarpeellista tutkia erityisesti suomalaisissa pk-yrityk-sissä, koska kokonaisvaltaisia tutkimuksia ei löytynyt. Tutkimusaiheita voisi olla liiketoimin-tatiedon hallinnan käyttämisen kartoittaminen ja toisaalta BI-järjestelmän käytön tehokkuus niissä pk-yrityksissä, joissa se on otettu käyttöön. Olisi myös mielenkiintoista suorittaa kattava tutkimus pk-yrityksien tietoisuudesta liiketoimintatiedon hallintaa kohtaan, koska yhtenä käyt-töönoton esteenä on mainittu yrittäjien tietämättömyys sen hyödyistä. SaaS-palvelumallia ei ole tutkittu Suomessa liiketoimintatiedon hallinnan yhteydessä, mutta kansainvälisten tutkimusten perusteella sille olisi tarvetta nimenomaan pk-yrityksissä.
Lähteet
Aho, M. 2011. Konstruktio suorituskyvyn johtamisen kypsyyden arviointiin. Tampereen Tek-nillinen Yliopisto. Väitöskirja.
Al-Aqrabi, H., Liu, L. & Hill, R. & Antonopoulos, R 2015. Cloud BI: Future of business intel-ligence in the Cloud. Journal of Computer and System Sciences 81, 85–96.
Ali, M., Zhou, L. & Miller, L. & Ieromonachou, P. 2016. User resistance in IT: A literature review. International Journal of Information Management 36, 35–43.
Arefin, M., Hoque, M., & Bao, Y. 2015. The impact of business intelligence on organization’s effectiveness: an empirical study. Journal of Systems and Information Technology 17(3), 263–
285.
Boonsiritomachai, W., McGrath, M. & Burgess, S. 2014. A research framework for the adoption of Business Intelligence by Small and Medium-sized enterprises. Small Enterprise Association of Australia and New Zealand, 27thAnnual SEAANZ Conference Proceedings.
Sydney.
Davenport, T. 2010. BI and organizational decisions. International Journal of Business Intelli-gence Research 1(1), 1–12.
Davison, L. 2001. Measuring Competitive Intelligence Effectiveness: Insights from the Adver-tising Industry. Competitive Intelligence Review 12(4), 25–38
DeLone, W. & McLean, E. 2003. The DeLone and McLean Model of Information Systems Suc-cess: A Ten-Year Update. Journal of Management Information Systems 19(4), 9–30.
Deng, X & Chi, L. 2012. Understanding Postadoptive Behaviors in Information Systems Use:
A Longitudinal Analysis of System Use Problems in the Business Intelligence Context. Journal of Management Information Systems 29(3), 291–326
Elbashir, M., Collier, P. & Davern, M. 2008. Measuring the effects of business intelligence systems: The relationship between business process and organizational performance. Interna-tional Journal of Accounting Information Systems 9, 135–153.
Gable, G., Sedera, D. & Chan, T. 2008. Re-conceptualizing Information System Success: The IS-Impact Measurement Model. Journal of the Association for Information Systems 9(7), 377–
408.
Gainor, R. 2014. Measuring Competitive Intelligence Outcomes and Impact. McGill Univer-sity, Montreal. Väitöskirja.
Hannula, M. & Pirttimäki, V. 2003. Business intelligence empirical study on the top 50 Finnish companies. Journal of American Academy of Business 2(2), 593–599
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerus Kirja-paino Oy.
Ikäheimo, S., Malmi, T. & Walden, R. 2016. Yrityksen laskentatoimi (6., uudistettu painos.).
Helsinki, Talentum. ISBN 978-952-14-2821-0
Isaias, P. & Issa, T. 2015. High Level Models and Methodologies for Information Systems.
Springer Science+Business Media, New York.
Jadhav, A. & Sonar, R. 2009. Evaluating and selecting software packages: A review. Infor-mation and Software Technology 51, 555–563.
Jiang J., Klein G. & Carr C. 2002. Measuring information system service quality: SERVQUAL from the other side. MIS Quarterly 26(2), 145–166
Kaplan, R. 2009. Conceptual Foundations of the Balanced Scorecard. Handbooks of Manage-ment Accounting Research 3, 1253–1269
Koskinen, I., Alasuutari, P., & Peltonen, T. 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä.
Tampere: Vastapaino.
Lee, G. & Xia, W. 2006. Organizational size and IT innovation adoption: A meta-analysis.
Information & Management 43(8), 975–985.
Lönnqvist, A. & Pirttimäki, V. 2006. The Measurement of Business Intelligence. Information Systems Management 23(1), 32–40.
Marshall, P., McKay, J. & Prananto, A. 2004. A Process Model of Business Value Creation from IT investments. ACIS 2004 Proceedings, Paper 9.
Marston, S., Li, Z., Bandyopadhyay, S., Zhang, J. & Ghalsasi, A. 2011. Cloud computing — The business perspective. Decision Support Systems 51(1), 176–189.
Martisons, M., Davison, R. & Tse, D. 1999. The balanced scorecard: a foundation for the stra-tegic management of information systems. Decision Support Systems 25, 71–88.
McGonagle, J. & Vella, C. 2003. The Manager’s Guide to Competitive Intelligence. Westport, CT: Praeger Publishers.
Melville, N., Kraemer, K. & Gurbaxani, V. 2004. Review: information technology and organi-zational performance: an integrative model of IT business value. Management Information Sys-tems 28(2), 283–322.
Mirani, R. & Lederer. A. 1998. An instrument for assessing the organizational benefits of IS projects. Decision Sciences 29(4), 803–838.
Muntean, M. 2015. Considerations Regarding Business Intelligence in Cloud Context. Infor-matica Economică 19(4), 55–67.
Neely, A., Adams, C., & Crowe, P. 2001. The performance prism in practice. Measuring Busi-ness Excellence, 5(2), 6–13.
Neely, A., Gregory, M. & Platts, K. 2005. Performance measurement system design, a litera-ture design and research agenda. International Journal of Operations & Production Manage-ment 25(12), 1228–1263
Nykänen, E., Järvenpää, M. & Teittinen, H. 2016. Business intelligence in decision making in Finnish enterprises. Nordic Journal of Business 65(2), 24–44
Olszak, C. & Ziemba, E. 2012. Critical Success factors for Implementing Business Intelligence Systems in Small and Medium Enterprises on the Example of Upper Silesia, Poland. Interdis-ciplinary Journal of Information, Knowledge, and Management 7, 129–150.
Pirttimäki, V. & Lönnqvist, A. & Karjaluoto, A. 2006. Measurement of Business Intelligence in a Finnish Telecommunications Company. The Electronic Journal of Knowledge Manage-ment 4(2), 83–90.
Pirttimäki, V. 2007. Business Intelligence as a Managerial Tool in Large Finnish Companies.
Tampereen teknillinen yliopisto. Tuotantotalouden laitos. Väitöskirja.
Suomen Yrittäjät 2017. Pk-yritysbarometri 1/2017. Saatavilla www-muodossa:
https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12017-549090
Rogers, E. 1983. The Diffusion of Innovation. New York, Free Press.
Rogers, E. 1995. Diffusion of Innovations. New York, Free Press.
Rouhani, S., Ashrafi, A., Zare Ravasan, A., & Afshari, S. 2016. The impact model of business intelligence on decision support and organizational benefits. Journal of Enterprise Information Management, 29(1), 19–50.
Salles, M. 2006. Decision making in SMEs and information requirements for competitive intel-ligence. Production Planning & Control 17(3), 229–237.
Sano, M. 2014. Business Intelligence as a Service: A New Approach to Manage Business Pro-cesses in the Cloud. 2014 IEEE 23rd International WETICE Conference, Parma, 155–160.
Scholz, P., Schieder, C., Kurze, C., Gluchowski, P. & Böhringer, M. 2010. Benefits and Chal-lenges of Business Intelligence Adoption in Small and Medium-Sized Enterprises. ECIS 2010 Proceedings, 32.
Schryen, G. 2013. Revisiting IS business value research: What we already know, what we still need to know, and how we can get there. European Journal of Information Systems 22(2), 139–
169.
Seyal, A., Awais, M., Shamail, S. & Abbas, A. 2004. Determinants of electronic commerce in Pakistan: preliminary evidence from small and medium enterprises. Electronic Markets 14, 372–387.
Shatat, A., Mohd Yusof, Z. & Abd Aziz, J. 2013. The impact of information system success on business intelligence system effectiveness. Journal of Theoretical and Applied Information Technology 50(3), 512–522.
Sheikh, R. 2011. SaaS BI: Sustainable business intelligence solution for SMB’s. International Journal of Research in Finance & Marketing, 1(3), 1–11.
Shollo, A. 2013. The Role of Business Intelligence in Organizational Decision-making. Copen-hagen Business School, Department of IT Management, PhD Series 10. Väitöskirja.
Smith, D. & Crossland, M., 2008. Realizing the Value of Business Intelligence. IFIP Interna-tional Federation for Information Processing 24, 163–174.
Soh, C & Markus, M. 1995. How IT creates business value: a process theory synthesis. Pro-ceedings of the International Conference on Information Systems Amsterdam, Netherlands, 29–
41.
Tenhunen, J., Rantanen, H. & Ukko, J. 2001. SME-oriented implementation of a performance measurement system. Saatavissa www-muodossa: http://ibrarian.net/navon/pa- per/SME_ORIENTED_IMPLEMENTATION_OF_A_PERFORMANCE_MEAS.pdf?pape-rid=1981429
Thong, J. & Yap, C. 1996. Information technology adoption by small business: an empirical study. Diffusion and adoption of information technology. Lontoo: Chapman & Hall
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa: Tammi.
Tutunea, M & Rus, R 2012. Business intelligence solutions for SME’s. Procedia Economics and Finance 3, 865–870.
Trieu, V. 2017. Getting value from Business Intelligence systems: A review and research agenda, Decision Support Systems 93, 111–124
Tilastokeskus 2016. Käsitteet ja määritelmät. Saatavissa www-muodossa:
http://www.stat.fi/meta/kas/index.html
Tyrväinen, T., Tuomenpuro, T. & Hannula, M. 2013. Liiketoimintatiedon hallinta Suomessa toimivissa yrityksissä vuonna 2013. Tampereen teknillinen yliopisto. Raportti.
Weng, S., Yang, M., Koo, T. & Hsiao, P. 2016. Modeling the prediction of business intelligence system effectiveness. SpringerPlus 5(1), 1–17.
Yeoh, W. & Koronios, A. 2010. Critical success factors for business intelligence systems. The Journal of Computer Information systems 50, 23–32.
LIITE 1 (1/2)
Liiketoimintatiedon hallinnan suorituskykymittauksen osa-alueet ja mittarit
Järjestelmän laatu
Käyttäjän ja järjestelmän välinen vuorovaikutus (Deng & Chi 2012)
Helppokäyttöisyys (Nykänen ym. 2016; Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003) Käyttäjävaatimukset (Gable ym. 2008)
Integrointi (Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003; Asiantuntijahaastattelut) Skaalautuvuus (Gable ym. 2008; Asiantuntijahaastattelut; Yrityshaastattelut) Kustomoitavuus (Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003; yrityshaastattelut) Tietojärjestelmäsisällöt (Gable ym. 2008)
Saavutettavuus (Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003)
Luotettavuus (Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003; Deng & Chi 2012) Tehokkuus (Gable ym. 2008)
Kehittyneisyys (Gable ym. 2008) Vasteajat (DeLone & McLean 2003) Siirrettävyys (DeLone & McLean 2003) Tärkeys (DeLone & McLean 2003) Informaation laatu
Ajantasaisuus (Shatat ym. 2013, Gable ym. 2008; yrityshaastattelut) Oikeellisuus (Pirttimäki 2007; Gable ym. 2007; Asiantuntijahaastattelut)
Saatavuus (Weng ym. 2016; Shatat ym. 2013; DeLone & McLean 2003; Gable ym. 2008) Luotettavuus (DeLone & McLean 2003; Gable ym. 2008)
Tarkkuus (DeLone & McLean 2003; Gable ym. 2008; Asiantuntijahaastattelut) Mukautuvuus (DeLone & McLean 2003)
Tärkeys (Gable ym. 2008) Käytettävyys (Gable ym. 2008) Ymmärrettävyys (Gable ym. 2008)
Muoto (Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003) Tiiviys (Gable ym. 2008)
Ainutlaatuisuus (Gable ym. 2008) Palvelun laatu
Reagointikyky (DeLone & McLean 2003; asiantuntijahaastattelut, yrityshaastattelut) Vakuuttavuus (DeLone & McLean 2003; yrityshaastattelut)
Konkreettinen ympäristö (DeLone & McLean 2003) Lupausten täyttyminen (DeLone & McLean 2003) Empatia (DeLone & McLean 2003)
Luotettavuus (DeLone & McLean 2003)
LIITE 1 (2/2)
Organisatoriset vaikutukset
Kustannussäästöt (Rouhani ym. 2016; Shatat ym. 2013; Nykänen ym. 2016; Sholz ym. 2010;
Elbashir ym. 2008; Gable ym. 2008; yrityshaastattelut)
Nopeampi reagointi muutoksiin (DeLone & McLean 2003; yrityshaastattelut)
Toiminnan tehokkuuden parantuminen (Nykänen ym. 2016; Gable ym. 2008; DeLone &
McLean 2003)
Uuden liiketoiminnan kehittäminen (Gainor 2014; Shatat ym. 2013; Elbashir ym. 2008;
Weng ym. 2016; DeLone & McLean 2003)
Parantuneet ja tehostuneet palvelut (Gainor 2014; Weng ym. 2016; Gable ym. 2008) Asiakkaiden palvelukokemusten parantuminen (Elbashir ym. 2008; Weng ym. 2016) Uusien asiakkaiden löytäminen (Weng ym. 2016)
Parantuneet suhteet asiakkaisiin, liikekumppaneihin ja tavarantoimittajiin (Gainor 2014; El-bashir ym. 2008; DeLone & McLean 2003; yrityshaastattelut)
Kilpailuedun saaminen (Shatat ym. 2013; DeLone & McLean 2003) Henkilöstövaatimukset (Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003) Kapasiteetin kasvaminen (Gable ym. 2008)
IT:n johtaminen (Gable ym. 2008)
Varallisuuden tuottavuuden paraneminen (DeLone & McLean 2003) Yksilölliset vaikutukset
Kommunikoinnin tehokkuus (DeLone & McLean 2003; Pirttimäki 2007; Shatat ym. 2013) Helpompi pääsy liiketoimintatietoon (Weng ym. 2016; Shatat ym. 2013; Yrityshaastattelut) Parantunut tieto liiketoiminnasta (Weng ym. 2016; Nykänen ym. 2016; Pirttimäki 2007; De-Lone & McLean 2003; asiantuntijahaastattelut)
Päätöksenteon tukeminen (Sholz ym. 2010, asiantuntijahaastattelut, yrityshaastattelut) Päätöksenteon tehokkuus (Rouhani ym. 2016; Nykänen ym. 2016; Gable ym. 2008) Ajansäästö (yrityshaastattelut)
Oppiminen (Gable ym. 2008)
Tietoisuus / muistaminen (Gable ym. 2008)
Yksilöllinen tuottavuus (Gable ym. 2008; DeLone & McLean 2003) Työympäristön laatu (DeLone & McLean 2003)
Työn laatu (DeLone & McLean 2003)
Parannukset tiedonhallinnassa (Scholz ym. 2010; Rouhani ym. 2016)
LIITE 2 (1/1)
Suoritetut haastattelut
Tehtävä organisaatiossa Haastattelun pvm. Haastattelun kesto Director
Myyntijohtaja Partner
Yliopisto-opettaja Professori
Tietohallintopäällikkö Vice President, CFO Financial Manager
1.2.2017 6.2.2017 6.2.2017 6.2.2017 9.2.2017 22.2.2017 23.2.2017 3.3.2017
1h 50min 45min 29min 40min 26min 31min - 19min
LIITE 3 (1/2) Kysymykset asiantuntijoilta
Suorituskyvyn muodostuminen
1. Hyötyvätkö kaikki pk-yritykset liiketoimintatiedon hallinnasta vai onko olemassa tilan-teita, jolloin sen käyttämisestä ei saada lisäarvoa? Voitko kertoa esimerkkejä?
2. Kenen vastuulla liiketoimintatiedon hallinta tulisi olla yrityksessä?
3. Tulisiko liiketoimintatiedon hallinnalle laatia oma strategia, tavoitteet ja visio?
4. Mitä asioita yrityksen tulisi huomioida BI-järjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa?
5. Miten liiketoimintatiedon hallintaa voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi yrityksessä ja sen päätöksenteossa?
a. Minkä tahojen tulisi hyödyntää liiketoimintatiedon hallinnasta saatavaa infor-maatiota?
b. Miten informaatiota tulisi hyödyntää?
6. Mitkä tekijät vaikuttavat liiketoimintatiedon hallinnan suorituskykyyn?
7. Miten liiketoimintatiedon hallinta parantaa organisaation suorituskykyä seuraavilla ta-soilla? Voitko kertoa esimerkkejä?
a. Organisaatiotasolla?
b. Osastotasolla?
c. Yksilötasolla?
d. Prosessitasolla?
8. Tuleeko mieleesi jotain muuta liiketoimintatiedon hallintaan ja suorituskykyyn liittyen?
Suorituskyvyn mittaaminen
1. Miten liiketoimintatiedon hallinnan suorituskykyä mitataan suomalaisissa yrityksissä?
2. Miten liiketoimintatiedon hallinnan suorituskyvyn mittaamista voitaisiin kehittää suo-malaisissa yrityksissä?
3. Onko liiketoimintatiedon hallinnan suorituskyvyn mittaaminen kannattavaa pk-yrityk-sen näkökulmasta vai onko tapauksia, jolloin mittaamisella ei saavuteta lisäarvoa?
4. Miten toteuttaisit mittausjärjestelmän yritykselle, joka haluaa mitata liiketoimintatiedon hallinnan suorituskykyä?
a. Miten mittaamisen strategia ja tavoitteet tulisi laatia?
b. Käyttäisitkö apuna jotain viitekehystä mittausjärjestelmän laatimisessa?
c. Milloin, miten ja kenen toimesta liiketoimintatiedon hallinnan suorituskykyä tu-lisi mitata?
d. millaisia menestystekijöitä sekä mittareita käyttökelpoisessa mittausjärjestel-mässä voitaisiin käyttää?
e. Tulisiko mittausjärjestelmä yhdistää BI-henkilöstön palkkiojärjestelmiin?
5. Tuleeko mieleesi jotain muuta liiketoimintatiedon hallinnan suorituskyvyn mittaami-seen liittyen?
LIITE 3 (2/2) Kysymykset yrityksiltä
Suorituskyvyn muodostuminen
1. Millaista liiketoimintatietoa organisaatiossanne mitataan?
2. Kuinka kauan BI-ratkaisu on ollut käytössä?
3. Onko BI-toiminnolle omaa strategiaa?
4. Kenen vastuulla BI on organisaatiossa?
5. Ketkä käyttävät BI-informaatiota päätöksenteossa? Miten ja mihin tarkoitukseen?
6. Mihin asioihin kiinnitettiin huomiota BI-järjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa?
7. Oletko tyytyväinen liiketoimintatiedon hallinnan nykytilanteeseen?
a. Onko käytetty BI-työkalu riittävä tuottamaan tarvittavaa informaatiota?
b. Miten toimintaa voitaisiin kehittää?
8. Mitä hyötyjä tai haasteita BI on tuonut käyttäjätasolla ja organisaatiotasolla?
Suorituskyvyn arviointi
1. Miten BI:n suorituskykyä mitataan/seurataan?
2. Onko BI:n suorituskyvyn mittaaminen mielestäsi kannattavaa?
3. Miten BI:n suorituskyvyn mittaamista voitaisiin kehittää?