Eettiset kysymykset

Arja Kuula (2011, 25–26) määrittelee tieteen eettisinä arvoina uuden tiedon tuottamisen lisäksi pyrkimystä riippumattomuuteen ja itsenäisyyteen. Tällöin voidaan olettaa, että tie-teen itsensä määrittelemillä tavoitteilla ja metodeilla päästään uutta tietoa ja ymmärrystä esittäessä parhaisiin tuloksiin. Tutkimusta tehdessä tutkijat tekevät itse tutkimustyötä kos-kevat eettiset ratkaisut sekä vastaavat niistä. Tutkimusetiikka rakentuu kollegiaalisesti so-vituista periaatteista ja tavoitteista, vaikka tutkijat vastaavatkin itse työstään. Tutkijan tulee soveltaa yhteisesti sovittuja periaatteita omassa työssään. Käytämme tässä tutkielmassa tutkijatriangulaatiota, eli samaa ilmiötä tutkii kaksi tutkijaa. Jari Eskolan ja Juha Suorannan (1998, 52) mukaan tutkijatriangulaatiossa tutkijoiden on neuvoteltava havainnoista ja nä-kemyksistä melko paljon. Neuvoteltavista asioista ja tutkimukseen liittyvistä ratkaisuista on päästävä yksimielisyyteen. Tutkijatriangulaatio monipuolistaa tutkimusta ja tarjoaa laajem-pia näkökulmia tutkimukselle.

Jouni Tuomen ja Anneli Sarajärven (2018, 111) mukaan tutkijan uskottavuus perustuu hy-vän tieteellisen käytännön noudattamiselle. Tutkimuksen uskottavuus ja tutkimuksen eetti-set ratkaisut liittyvät oleellisesti toisiinsa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta ohjaa tutkijoita hyvällä tieteellisellä käytännöllä ja sen loukkausepäilyjen käsittelyllä. Ohjeiden mukaan tutkimusetiikka tarkoittaa eettisesti vastuullisten ja oikeiden toimintatapojen noudattamista ja edistämistä tutkimustoiminnassa sekä tieteeseen kohdistuvien loukkausten ja epärehel-lisyyden tunnistamista ja torjumista eri tieteenaloilla.

Hyvän tieteellisen käytännön mukaan tutkijoiden tulee noudattaa rehellisyyttä, yleistä huo-lellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tut-kimuksen arvioinnissa. Tutkijoiden tulee soveltaa tieteellisen tuttut-kimuksen kriteerien mukai-sia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä olla avoimia tutkimuksen tuloksia julkistaessaan. Tutkijoiden tulee ottaa huomioon muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla. Tämä toteutuu oikeanlaisten lähdeviittausten avulla. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 111–112.)

Hyvä tieteellinen käytäntö ohjaa suunnittelemaa, toteuttamaan ja raportoimaan tutkimuk-sen yksityiskohtaisesti sekä niin, että ne täyttävät tieteelliselle tiedolle asetetut vaatimuk-set. Tutkimusryhmän asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset täytyy kirja-ta ja määritellä kirja-tarkasti kaikkien osapuolten hyväksymällä kirja-tavalla. Myös mahdolliset rahoit-tajat ja muut oleelliset sidonnaisuudet tulee ilmoittaa tutkimukseen osallistuville sekä ra-portoida tulosten yhteydessä. Hyvän hallintokäytännön sekä henkilöstö- ja taloushallinnon noudattaminen on myös hyvän tieteellisen käytännön mukaista. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 111–112.)

Tutkimusprosessi täytyy tehdä lukijalle näkyväksi eli tutkijan tulee kirjoittaa auki koko pro-sessi ja siihen liittyvät valinnat yksityiskohtaisesti. Tarkka propro-sessin raportointi lisää tutki-muksen luotettavuutta. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 123–124.) Eskolan ja Suorannan (1998, 153) mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijan täytyy olla avoin subjektiviteetin suh-teen. Tutkija itse on keskeinen tutkimusväline. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija itse on pääasiallisin luotettavuuden kriteeri ja tämän vuoksi myös luotettavuuden arviointi kos-kee koko tutkimusprosessia.

Kvalitatiivisessa analyysissa on asetettava kysymykset validiteetista ja reliabiliteetista.

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa korostuvat analyysin systemaattisuuden ja tulkinnan luotet-tavuuden kriteerit. Systemaattisessa analyysissa avataan kaikki tutkimuksen aikana tehdyt valinnat, rajaukset ja analyysin etenemistä ohjaavat periaatteet. Lukijalle tehdään näky-väksi luotettavuuden lisäämiseksi, mistä aineiston kokonaisuus koostuu sekä kuvataan ne aineiston osat, joille päähavainnot rakentuvat. Aineiston analyysin vahvuuksien lisäksi on tärkeää esitellä myös aineiston rajoitukset, jos niitä on. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa

va-liditeetin arvioimisella tarkoitetaan kerättyjen aineistojen ja niistä tehtävien tulkintojen käy-pyyden arviointia. Omien tulkintojen pitävyyttä voidaan testata koettelemalla niiden toimi-vuutta muissa vastaavissa aineistoissa tai julkaistuissa aineistoesimerkeissä, suhteutta-malla niitä aikaisempien tutkimusten tulkintoihin tai keskusteluttasuhteutta-malla niitä tutkimusryh-mässä tapahtuvissa yhteisissä analyysikeskusteluissa. (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2010, 25–26.)

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä kaikkia tutkimuksia varten on haet-tava tutkimuslupa. Tutkimuksen tekeminen voitiin aloittaa vasta tutkimusluvan myöntämi-sen jälkeen. Haimme tutkimusluvan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lupa tutkimukselle/opinnäytetyölle -lomakkeella. Tutkielmamme aihe ei kuulu tutkimuslain (1.10.2010) mukaan tutkimuseettisen ennakkoarvion piiriin. (Kainuun sosiaali- ja tervey-denhuollon kuntayhtymä 2019b.)

Tutkimusaineistoa käsitellessä ja tutkimusta tehdessä tulee ottaa huomioon henkilöiden yksityisyyden suoja. Lain mukaan arkaluonteisia tietoja ovat tutkittavien sosiaalietuuksia, rikoksia, terveydentilaa, uskonnollisuutta, poliittisia asenteita ja seksuaalista suuntautumis-ta koskevat tiedot. (Kuula 2011; 75, 135.) Käytämme tutkielmamme aineistona jo valmiiksi dokumentoituja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sosiaalipäivystykses-sä käytettäviä tapahtumalomakkeita. Tämän vuoksi aineistossa saattaa esiintyä asiakkaita koskevia arkaluonteisia tietoja.

Tutkimusaineistoa ja sen otteita esitellessä raportoinnissa nimettömyys ja tunnistamatto-muus ovat itsestään selviä lähtökohtia (Kuula 2011, 201). Huomioimme tutkielman rapor-toinnissa, että sosiaalipäivystyksen asiakkaiden anonymiteetti säilyy, eikä yksittäisiä tapa-uksia voida tunnistaa tutkielman raportoinnista. Tutkielman aineistomme oli lähtökohtai-sesti tunnisteellinen, koska tapahtumalomakkeisiin on kirjattu asiakkaiden henkilötietoja.

Saimme aineiston asiakastietojärjestelmästä tulostettuna ja valmiiksi anonymisoituna. Ai-neistosta oli siis poistettu kaikki asiakkaiden tunnistetiedot; nimet, sosiaaliturvatunnukset, osoitteet ja puhelinnumerot. Tunnisteellisen tutkimusaineiston käyttäminen on haitallista vain silloin, kun tutkija rikkoo tutkimuseettisiä periaatteita ja / tai lakia. Tutkimuseettisesti oikein toimiva tutkija ei pyri tietoisesti tunnistamaan ja etsimään aineistosta yksittäisiä hen-kilöitä. Mikäli tutkija tunnistaa aineistosta yksittäisen henkilön, tietoja ei saa luovuttaa

ulko-puolisille. (Kuula 2011, 208.) Säilytämme tutkielman tekemisen ajan aineistoa toisen koto-na lukitussa pöytälaatikossa. Hävitämme koko aineiston tutkielman valmistuttua.

Olemme pohtineet tutkielman aikana omien kokemustemme ja tietojemme vaikutusta tut-kielmaan. Olemme molemmat työskennelleet aiemmin sosiaalipäivystyksessä sosiaalioh-jaajina, joten tiedämme melko paljon sosiaalipäivystyksessä tehtävästä työstä. Koemme, että tämä on haastanut meitä hieman tutkijoina, koska jotkut asiat ovat meille itsestään selviä ja nämä asiat ovat voineet tuntua liian yksinkertaisilta. Olemme joutuneet kääntä-mään ajatuksenkulkuamme siihen suuntaan, että emme tietäisi sosiaalipäivystyksestä mi-tään ennakkoon. Lukijalle sosiaalipäivystys ei välttämättä ole tuttu käsite, joten olemme pyrkineet avaamaan käsitteitä lukijalle mahdollisimman ymmärrettävästi. Omat kokemuk-semme ovat asettanet meille tutkijoina myös ennakko-oletuksia tutkielman tuloksiin liittyen, mutta olemme pyrkineet rajaamaan ennakko-oletusten merkityksen pois tutkielmasta.

Tutkielman luotettavuutta pohtiessamme joudumme ottamaan huomioon erot sosiaali-päivystystapahtumien kirjaamisessa. Osa tapahtumalomakkeista oli selvästi kirjattu puut-teellisesti, esimerkiksi takapäivystäjä ei ollut kirjannut tehtyjä toimenpiteitä tapahtumalo-makkeeseen ollenkaan. Osa tapahtumalomakkeista oli kirjattu myös niin suppeasti, että toimenpiteet eivät käyneet niistä ilmi. Kaikista tapahtumalomakkeista ei saanut selkoa sii-tä, että mitä toimenpiteitä sosiaalipäivystyksessä oli tehty. Aineisto anonymisoitiin ennen sen luovuttamista meille. Anonymisoinnissa aineistosta poistettiin myös henkilöiden syn-tymävuodet, joten henkilöiden iät eivät olleet meillä tiedossa aineistoa analysoidessamme.

Henkilöiden iät olisivat voineet helpottaa analyysiä, koska niiden avulla olisimme saaneet tarkemmin selville, milloin kyseessä on lapsi, aikuinen tai vanhus. Aineiston anonymisoi-misen myötä emme voineet myöskään tulkita, koskivatko sosiaalipäivystystapahtumat sa-maa henkilöä. Joissain tapahtumalomakkeissa oli mainittu, että asiakas on ottanut yhteyttä jo kymmeniä kertoja.