6 SAMMANFATTANDE DISKUSSION
6.1 Resultatdiskussion
6.1.3 Belastningsfaktorer enligt svensklärarna
Den tredje forskningsfrågan gällde belastningsfaktorer, dvs. faktorer som påverkar
svensklärarnas arbetsvälbefinnande negativt. Syftet med forskningsfrågan var att undersöka hurdana uppfattningar svensklärarna har om belastningsfaktorer i sitt arbete.
Resultaten visade att svensklärarna upplever att brist på arbetserfarenhet är en stor
belastningsfaktor. I början av karriären har svensklärarna mycket att lära sig, vilket förorsakar kvantitativ stress på grund av den ökade arbetsmängden. Enligt OAJ:s arbetslivsbarometrar (Länsikallio et al. 2018; Golnick & Ilves 2019) har upplevelsen om stress ökat bland unga lärare som är i början av sin karriär, vilket stödjer mitt undersökningsresultat.
Därtill upplevde svensklärarna administrativa arbetsuppgifter som belastningsfaktor, eftersom de upplevdes som tråkiga eller svåra. Enligt Talbot & Mercers (2018) undersökning förorsakar arbetsuppgifter som lärare inte bryr sig om stress och påverkar lärares arbetsvälbefinnande negativt. Administrativa arbetsuppgifter var ett exempel på sådana arbetsuppgifter, vilket går ihop med svensklärarnas upplevelser.
Resultaten visade ytterligare att hektiska perioder är typiska för svensklärarnas arbete speciellt i slutet av perioder eller läsår. Då ökar arbetsmängden och arbetsdagar blir längre, vilket förorsakar stress och belastning. Enligt OAJ:s arbetslivsbarometrar (Länsikallio et al.
2018; Golnick & Ilves 2019) har lärares arbetstid ökat och en stor del av lärare arbetar på kvällar och helger. I arbetslivsbarometrar granskades dock inte, om lärares arbetstid är längre endast under vissa hektiska perioder.
I följande figur illustreras de mest centrala belastningsfaktorer i svensklärarnas arbete:
Figur 3. De centrala belastningsfaktorerna i svensklärares arbete. Egen figur.
Andra belastningsfaktorer som svensklärarna nämnde var höga krav på sig själv, besvärliga möten med elever eller studerande, anpassning av inlärning, osäkerhet gällande
arbetssituation och trötthet. Besvärliga möten med elever och studerar relaterar till resultaten av OAJ:s arbetslivsbarometrar, där osakligt bemötande förorsakar stress bland lärare, men de andra belastningsfaktorer som svensklärarna nämnde kommer inte fram i tidigare studier.
6.1.4 Resurs- och belastningsfaktorer under distansundervisning enligt svensklärarna
Den fjärde forskningsfrågan gällde resursfaktorer och belastningsfaktorer under
distansundervisningen under COVID-19-krisen i Finland. Syftet med forskningsfrågan var att undersöka hurdana uppfattningar svensklärarna har om arbetet under distansundervisning ur arbetsvälbefinnandets synpunkt.
Svensklärarnas belastning
Hektiska perioder
Brist på
arbetserfarenhet Administrativa
arbetsuppgifter
Lärarnas arbetsvälbefinnande under undantagsförhållanden har mig veterligen inte ännu undersökt mycket, eftersom när den här undersökningen skrivs, har det först gått ett år efter undantagsförhållanden på grund av coronaviruset i Finland. Därför kan svensklärarnas svar gällande arbetsvälbefinnandet under distansundervisning inte jämföras med flera tidigare studier. Enligt Ahtiainen et al. (2020) har största delen av lärare som deltog i undersökningen upplevt stress och belastning under distansundervisning, och arbetsmängden har ytterligare ökat. Enligt min undersökning upplevde svensklärarna också att deras arbetsmängd ökade, vilket var en av belastningsfaktorer som kom fram. Däremot strider dessa resultat mot att svensklärarna också upplevde att deras fritid har ökat på grund av att de inte behöver resa till arbetsplatsen och de kan gå ut i naturen på lunchpauser hemma.
Enligt Ahtiainen et al. (2020) upplevde största delen av lärare som deltog i undersökningen att de har hittat nya fungerande sätt att lära under distansundervisningen. Mina resultat tyder på det också, eftersom svensklärarna berättade om muntliga prov som studerande klarade bättra av på distans, och följaktligen kommer svensklärarna att fortsätta med det. Däremot visade Ahtiainens et al. (2020) undersökning att största delen av lärare upplevde att de kan kontrollera varje elevs inlärning och hjälpa dem, medan mina resultat visade att
svensklärarnas oro över elever eftersom de inte nådde alla elever under distansundervisning var en belastande faktor.
Resursfaktorer i svensklärarnas arbete under distansundervisning var chefernas och
kollegornas stöd, samarbete med kollegor, begränsning av arbetet, elektroniskt läromaterial, ökade fritid, positiv feedback och studerandes positiva inställning. Resultaten var delvis likadana som under närundervisningen, men vissa faktorer betonades på ett annorlunda sätt och var typiska för distansarbetet. Chefernas stöd och samarbete med kollegor ansågs viktigare av flera svensklärare under distansundervisning än under närundervisning.
Elektroniskt läromaterial och studerandes positiva inställning var nya resursfaktorer som inte kom fram i svaren gällande närundervisning eller arbetsvälbefinnande överhuvudtaget.
Belastningsfaktorer i svensklärarnas arbete under distansundervisning var snabb övergång till distansundervisning, ökad arbetsmängd, fysisk belastning, oro över elever, brist på sociala kontakter och känslan av att de inte gör arbetet tillräckligt bra. Belastningfaktorer som
svensklärarna upplevde under distansundervisning skiljer sig från belastningsfaktorer som de upplevde överhuvudtaget och vanligtvis.
6.2 Metoddiskussion
I detta avsnitt diskuterar jag valet av undersökningsmetod samt undersökningens styrkor och svagheter.
Undersökningens material samlades in med temaintervjuer, och sammanlagt 7 svensklärare blev intervjuade. Jag anser att antalet informanter var tillämplig, eftersom jag fick tillräckligt med material för att kunna beskriva svensklärarnas uppfattningar om sitt
arbetsvälbefinnande. Däremot blev analysen svårare, eftersom svensklärarna som deltog i intervjuerna arbetade både på grundskolor och högskolor. När intervjuerna genomfördes hade svensklärarna på grundskolor började med närundervisning medan svensklärarna på högskolor arbetade ännu på distans. Syftet med min undersökning var att undersöka arbetsvälbefinnande under vanliga förhållanden och under undantagsförhållanden, och därmed var det kanske svårare att försöka komma ihåg tiden under närundervisningen för svensklärare som arbetade ännu på distans. Därför skulle det kanske ha varit bättre att ha svensklärare som arbetar antigen på grundskolor eller på högskolor. Då skulle det troligen också ha varit lättare att jämföra svensklärarnas svar med varandra.
Temaintervjuernas frågor formulerades på basis av mina forskningsfrågor, vilket fungerade bra. Intervjufrågorna och intervjuns teman visade sig att vara tydliga och öppna, och det fanns rum för preciserande frågor både från intervjuaren och svensklärarna. Det fanns tillräckligt frågor som alla svarade på undersökningens behov. Följaktligen blev det inte alldeles för mycket material utan mängden var passlig.
Temaintervjuerna genomfördes på finska, vilket var ett fungerande sätt att intervjua, eftersom informanterna fick beskriva sina erfarenheter och uppfattningar på sitt modersmål. Därför fick jag mångsidiga och detaljerade svar för analysen. I analysdelen valde jag att ha citat både på finska och svenska för att göra svensklärarnas ursprungliga yttranden synliga, eftersom det ökar undersökningens validitet.
På basis av denna undersökning kan inte göras generaliseringar om svensklärarnas
arbetsvälbefinnande, utan meningen är att beskriva hurdana uppfattningar en viss mindre svensklärarnas grupp har.
7 SLUTORD
Jag har svarat på forskningsfrågorna gällande svensklärares arbetsvälbefinnande med hjälp av material som jag samlade in med temaintervjuerna. Resultaten visade att svensklärarna mår bra i sitt arbete och upplever arbetsengagemang. De viktigaste resursfaktorer i svensklärarnas arbete var kollegor, återhämtning och begränsning av arbetet, betydelsefulla arbetsuppgifter som svensklärare kan fördjupa sig i, bra möjligheter att påverka arbetet samt bra möjligheter att utvecklas professionellt. De viktigaste belastningsfaktorer i svensklärarnas arbete var brist på arbetserfarenhet, administrativa arbetsuppgifter samt hektiska perioder. Därtill undersökte jag svensklärarnas uppfattningar om resursfaktorer och belastningsfaktorer under
distansundervisning under COVID-19-krisen i Finland. Resursfaktorer var begränsning av arbetet, färdigt elektroniskt läromaterial, ökad fritid, positiv feedback samt studerandenas positiva inställningar. Belastningsfaktorer var snabb övergång till distansundervisningen, ökad arbetsmängd, fysisk belastning på grund av att svensklärarna arbetade vid datorer mer än vanligtvis, oro för elever eftersom svensklärarna inte nådde alla elever, brist på sociala kontakter samt känslan av att man inte arbetar tillräckligt bra.
Begreppet arbetsvälbefinnande är mycket abstrakt och komplicerat. Därför skulle det möjligtvis vara tydligare och mer fruktbart att undersöka något visst och begränsat delområde av arbetsvälbefinnande. I undersökningen kom det fram att svensklärarna upplever arbetsengagemang och att de speciellt fördjupar sig i planeringsarbete.
Svensklärarnas arbetsengagemang skulle kunna vara ett intressant ämne för vidare forskning.
Eftersom återhämtning var en viktig resursfaktor enligt svensklärarna, skulle återhämtning kunna ytterligare vara ett möjligt ämne för vidare forskning.
LITTERATUR
Ahtiainen, R., Asikainen, M., Heikonen, L., Hienonen, N., Hotulainen, R., Lindfors, P., Lindgren, E., Lintuvuori, M., Oinas, S., Rimpelä, A., Vainikainen, M-P. 2020. Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana: Ensitulokset. Helsingin yliopisto, Helsinki.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/141903720/Raportti_ensituloksista_elokuu_2020.
pdf (hämtad: 13.5.2021)
Arbetshälsoinstitutet. 2020. Toimiva työyhteisö. Työhyvinvointi.
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/ (hämtad: 11.4.2020)
Aro, A., Rämö, A., Aho, J., Kedonpää, K., & Lappi, T. 2018. Työilmapiiri kuntoon. Alma Talent.
Dalen, M. 2015. Intervju som metod. Malmö: Gleerups Utbildning AB.
Golnick, T. & Ilves, V. 2019. Opetusalan työolobarometri 2019. OAJ.
https://www.oaj.fi/contentassets/14b569b3740b404f99026bc901ec75c7/opetusalan_tyooloba rometri_2019_nettiin.pdf (hämtad: 3.5.2021)
Hakanen, J. 2004. Työuupumuksesta työn iloon: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hakanen, J. 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hakanen, J. 2014. Onnellisena työssä? 8½ kysymystä työn imusta. I: Uusitalo-Malmivaara, L.
Positiivisen psykologian voima. PS-Kustannus.
https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-451-632-7 (hämtad: 11.5.2021)
Hakanen, J. & Mäkikangas, A. 2017. Työstä hyvinvointia, mutta millaista? Työhyvinvoinnin monet kuvaajat. I: Mauno, S., Mäkikangas, A., & Feldt, T. (red.) Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet . PS-kustannus.
https://www.ellibslibrary.com/book/9789524518376 (hämtad: 11.5.2021)
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus
Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J., & Aho, A. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja.
Vastapaino.
https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789517686112 (hämtad: 8.5.2021) Juuti, P., & Salmi, P. 2014. Tunteet ja työ : uupumuksesta iloon . PS-Kustannus.
Jääskeläinen, M. 2016. “Ja sitten ilomielellä töihin!” Voimavaroja opettajien työhyvinvointiin.
Tampereen yliopisto.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99162/gradu07318.pdf?sequence=1&isAllowed
=y (hämtad: 23.3.2020)
Kauhanen, J. (2016). Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä (1. painos.). Helsingin seudun kauppakamari.
https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.uef.fi:2443/ammattikirjasto/teos/tyohyvinvointi-
organisaation-menestystekijana#kohta:Ty((f6)hyvinvointi((20)organisaation((20)menestystekij((e4)n((e4) (hämtad: 10.5.2021)
Kinnunen, U. 2017. Työstä palautuminen. I: Mauno, S., Mäkikangas, A., & Feldt, T. (red.) Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet . PS-kustannus.
https://www.ellibslibrary.com/book/9789524518376 (hämtad: 11.5.2021)
Kohonen, I., Kuula-Luumi, A. & Spoof, S-K. 2019. Etiska principer för humanforskning och etikprövning inom humanvetenskaperna i Finland. Forskningsetiska delegationens
publikationer 113 3/2019. Helsingfors: Forskningsetiska delegationen.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje _2019.pdf (Hämtad: 12.3.2021)
Kröger, C. 2018. Nuorten opettajien kokemukset työhyvinvoinnista ja psykologisesta palautumisesta. University of Eastern Finland.
https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190155/urn_nbn_fi_uef-20190155.pdf (hämtad: 9.4.2020)
Kröger, T. 2020. Opettajat taintumassa työtaakan alle – vanhemmat laittavat heitä tekemään töitä vuorokauden ympäri. YLE.
https://yle.fi/uutiset/3-11274552 (hämtad 9.5.2021)
Lakaniemi, A. & Määttä, S. 2005. Opettajan työ ja voimavarat – Opettajien kokemuksia työyhteisön ja elämänhallinnan merkityksestä työssä jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Lapin yliopisto.
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/59582/4726.pdf?sequence=1&isAllowed=y (hämtad: 23.3.2020)
Lämsä, A. & Hautala, T. 2013. Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. 6. p. Edita Publishing Oy.
https://www.ellibslibrary.com/fi/book/978-951-37-4081-1 (hämtad: 10.5.2021)
Länsikallio, R., Kinnunen, K. & Ilves, V. 2018. Opetusalan työolobarometri 2017. OAJ:n julkaisusarja 5:2018.
https://www.oaj.fi/globalassets/julkaisut/2018/tyoolobarometri_final_0905_sivut.pdf (hämtad: 3.5.2021)
Manninen, A. & Nieminen, N. 2017. Luokanopettajien työhyvinvointi: Työyhteisön yhteys luokanopettajien työhyvinvointiin. University of Eastern Finland.
Nevalainen, V. & Nieminen, A. 2010. Opettajan psykologia. 1. p. Helsinki: Edita.
Nikander, P., Hyvärinen, M., & Ruusuvuori, J. 2010. Haastattelun analyysi. Vastapaino.
OKM:s pressmeddelande 140/2020. 2020. Regeringen har i samverkan med republikens president konstaterat att undantagsförhållanden råder i Finland på grund av
coronavirusutbrottet. Social- och hälsovårdsministeriet, Statsrådets kommunikationsavdelning, Undervisnings- och kulturministeriet.
https://minedu.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi?languageId=sv_SE (hämtad: 5.5.2021)
Salovaara, R., & Honkonen, T. 2013. Voi hyvin, opettaja! . PS-Kustannus.
Seppälä, P. & Hakanen, J. 2017. Työstä palautuminen. I: Mauno, S., Mäkikangas, A., & Feldt, T.
(red.) Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus.
https://www.ellibslibrary.com/book/9789524518376 (hämtad: 11.5.2021)
Sutela, I. 2021. Opettajien työtehtäviä ja kuormitusta on lisätty aivan liikaa. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007914600.html (hämtad: 9.5.2021)
Talbot, K. & Mercer, S. 2018. Exploring University ESL/EFL Teachers’ Emotional Well-Being and Emotional Regulation in the United States, Japan and Austria. Chinese Journal of Applied Linguistics. 41. 410-432. 10.1515/cjal-2018-0031.
https://www.researchgate.net/publication/330782622_Exploring_University_ESLEFL_Teachers'_
Emotional_Well-Being_and_Emotional_Regulation_in_the_United_States_Japan_and_Austria (hämtad: 31.3.2020)
Tiilikainen, M. 2018. Luokanopettajien työssäjaksaminen työuran alkuvaiheissa. Tampereen yliopisto.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103228/1523877671.pdf?sequence=1&isAllowe d=y (hämtad 7.11.2019)
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. (Uudistettu laitos.).
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.
Virtanen, P. & Sinokki, M. 2014. Hyvinvointia työstä: Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt. Helsinki: Tietosanoma.
BILAGA 1
Teemahaastattelurunko Opettajan esitiedot
Koulutus?
Aste, jota / joita opettaa?
Kuinka kauan toiminut ruotsinopettajana kaiken kaikkiaan?
Kuinka kauan toiminut ruotsinopettajana nykyisessä työpaikassa?
Omat käsitykset
- Minkälaisella fiiliksellä useimmiten lähdet töihin ja aloitat työpäivän?
- Miten voit ja viihdyt omassa työssäsi? Millaiseksi koet oman työhyvinvointisi?
- Millaisista asioista työhyvinvointisi koostuu omasta mielestäsi?
- Koetko, että voit itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiisi? Millä tavoilla?
Voimavarat työssä
- Mitkä asiat lisäävät työhyvinvointia?
- Työn imun ulottuvuudet: Millaiset työtehtävät saavat uppoutumaan? Koetko, että jaksat ponnistella haastavissakin tilanteissa? Koetko olevasi omistautunut työhösi? Millä tavoin?
Kuormittavat tekijät työssä
- Mitkä asiat heikentävät omaa työhyvinvointia?
- Stressi ja työuupumus: Mitkä asiat aiheuttavat stressiä tai uupumusta omassa työssäsi?
- Työuupumuksen ulottuvuudet: Koetko väsymystä omassa työssäsi? Mikä aiheuttaa väsymystä? Onko tilanteita, joissa suhtaudut välillä kyynisesti tai välinpitämättömästi työhösi? Millaisia? Miten ammatillinen itsetuntosi on muuttunut valmistumisesta tähän päivään?
Etätyöskentelyn vaikutukset työhyvinvointiin
- Vaikuttiko etätyöskentely poikkeusolojen aikana omaan työhyvinvointiin? Miten?
- Koitko voivasi vaikuttaa omaan työskentelyysi etäopetuksen aikana?
- Koitko saavasi kollegiaalista vertaistukea muilta ruotsin opettajilta pandemian aikana? Mikä vaikutus sillä oli työhyvinvointiisi?
- Miten työnantaja huolehti työhyvinvoinnista? Miten huolehdit itse työhyvinvoinnistasi?
- Millaiset tekijät auttoivat jaksamaan etätyöskentelyn aikana?
- Millaiset tekijät heikensivät omaa työhyvinvointia etätyöskentelyn aikana?
BILAGA 2
Haastattelusuostumuslomake Hyvä ruotsin kielen aineenopettaja,
Olen ruotsin kielen aineenopettajaopiskelija Itä-Suomen yliopistosta ja teen pro gradu -tutkielmaa ruotsin kielen aineenopettajien työhyvinvoinnista. Tutkimuksessani selvitän, millaisia käsityksiä ruotsin kielen aineenopettajilla on omasta työhyvinvoinnistaan, mitkä tekijät vaikuttavat heidän työhyvinvointiinsa, ja miten poikkeusolojen aikana toteutettu etäopetus on mahdollisesti vaikuttanut heidän työhyvinvointiinsa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten ruotsin kielen aineenopettajat voivat työssään sekä tarjota tiedon myötä työkaluja
työhyvinvoinnin edistämiseen kouluarjessa.
Kerään aineistoa haastattelemalla ruotsin kielen aineenopettajia. Haastattelut toteutetaan yksilöhaastatteluina talvella loppuvuoden 2020 sekä alkuvuoden 2021 aikana. Haastattelut nauhoitetaan ja myöhemmin litteroidaan tekstiksi. Haastattelut ovat luottamuksellisia ja kerättyä aineistoa käytetään vain tässä pro gradu -tutkielmassa.
Sinun tai koulusi nimi eivät esiinny lopullisessa tutkielmassa.
Haastatteluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista, ja voit keskeyttää haastattelun milloin tahansa.
Lisää tietoa tutkimuksesta voit kysyä minulta tai ohjaajaltani Jaana Kolulta.
Fanny Åkerberg fannya@uef.fi +358 (0)408476277
Ohjaaja: Jaana Kolu jaana.kolu@uef.fi +358 (0)45 8820690
SUOSTUMUS HAASTATTELUUN
Olen saanut riittävästi tietoa tutkimuksesta ja suostun, että minua saa haastatella Fanny Åkerbergin pro gradu -tutkielmaa varten.
KYLLÄ EI
Allekirjoitus ja nimenselvennys
BILAGA 3
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE Laatimispvm: 15.5.2021
Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisessä tutkimuksessa sekä käsittelytoimista tehtävän selosteen tiedot.
Informointivelvoitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12 – 14 ja käsittelytoimista tehtävästä selosteesta artiklassa 30. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen.
Tietosuojaselosteen avulla voidaan huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta.
Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tietosuoja-asetuksessa ja tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.
Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville annettavan informaation laatimiseen.
Tutkimuksen nimi
”Jag ägnar mig åt mitt arbete åtta timmar om dagen, inte mer. Det är mitt arbete, men det är inte mitt liv.” – Svensklärarnas uppfattningar om sitt arbetsvälbefinnande
Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Fanny Åkerberg, Opiskelijankatu 7 B 190 80130 Joensuu, 040 847 6277, fannya@uef.fi
Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako
Fanny Åkerberg on suorittanut tutkimuksen ja on vastuullinen siitä.
Tutkimuksen ohjaaja, vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä
Jaana Kolu on tutkimuksen ohjaaja.
Tutkimuksen suorittajat
Fanny Åkerberg
Tietosuojavastaavan yhteystiedot
-
Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa
Fanny Åkerberg, Opiskelijankatu 7 B 190 80130 Joensuu, 040 847 6277, fannya@uef.fi
Tutkimuksen luonne ja kestoaika
☒ Kertatutkimus ☐ Seurantatutkimus
Tutkimuksen kestoaika (kuinka kauan henkilötietoja käsitellään):
5 vuotta
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:
☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
☐ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan
☐ ilman tunnistetietoja
☐ tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa:
Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus.
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ruotsinopettajien käsityksiä työhyvinvointiin liittyen.
Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsittelyperuste on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin:
☒ tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
☐ tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
☐ rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttaminen mikä oikeutettu etu on kyseessä:
☒ rekisteröidyn suostumus
☐ rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen säädökset:
Tutkimuksessa käsitellään erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia henkilötietoja tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja . Niiden käsittelylle tarvittava erityisperuste on:
☐ yleisen edun mukainen arkistointitarkoitus, tieteellinen tai historiallinen tutkimus, tilastointi
☐ rekisteröidyn nimenomainen suostumus
☐ tärkeä yleinen etu koskeva syy lainsäädännön nojalla
☐ kansanterveyteen liittyvä yleinen etu
Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?
Aineisto sisältää tietoja tutkimukseen osallistuneiden koulutuksesta ja työpaikasta.
Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?
Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:
☒ Suoraan tutkimukseen osallistuvilta
☒ Haastattelu
☒ Videointi
☐ Sähköinen kyselylomake (eLomake tai vastaava)
☐ Postissa lähetettävä kyselylomake
☐ Muu tapa, mikä:
☐ Muualta kuin tutkimukseen osallistuvilta, mistä ja mitä tietoja:
☐ Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaehtoista
Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle
Ei.
Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Ei.
Automatisoitu päätöksenteko
Ei.
Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:
☐ Kyllä
Puoltavan lausunnon antanut tutkimuseettinen toimikunta:
☒ Ei
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:
☒ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvonnalla (fyysinen tila)
☐ muulla tavoin, miten:
Pseudonymisointi ja anonymisointi:
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotutkimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan aina, kun se on mahdollista.
Tutkimustulokset julkaistaan siinä muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa.
Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua ilmaista tekijät.
Tässä tutkimuksessa:
☐ Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täydellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineistoon voida yhdistää uusia tietoja)
☐ Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa (pseudonymisoitu aineisto, jolloin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vastaavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)
☒ Aineisto sisältää vain epäsuoria tai pseudonyymejä tunnistetietoja
☐ Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetietojen säilyttämiselle):
Suojatoimet arkaluonteisten tietojen osalta:
☒ Tutkimussuunnitelma
☒ Tutkimuksen vastuuhenkilö, kuka: Fanny Åkerberg
☒ Henkilötietoja käsitellään ja luovutetaan vain tutkimustarkoituksiin ja toimitaan siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille
☐ Tutkimuksen osalta on tehty tietosuojan vaikutustenarviointi
Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen
Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus:
• saada tietoa henkilötietojen käsittelystä, ellei laissa ole erikseen säädettyä poikkeusta
• tarkastaa itseään koskevat tiedot
• oikaista tietojaan
• poistaa tietonsa (ei sovelleta, jos käsittelyperuste on lakisääteinen tai yleisen edun mukainen tehtävä)
• rajoittaa tietojensa käsittelyä
• vastustaa tietojensa käsittelyä, jos käsittelyperuste on yleinen tai oikeutettu etu
• pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle, jos käsittelyperuste on suostumus
• peruuttaa antamansa suostumus
• henkilötietojen oikaisua/poistoa/käsittelyn rajoitusta koskeva rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuus
• olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi (rekisteröity voi sallia automaattisen päätöksenteon suostumuksellaan)
• tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä
Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöön tai
Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöön tai