Artikkelit ja niiden aineistot sekä kirjoittajien roolit

Kolmessa ensimmäisessä artikkelissa olen ollut toisena tai kolmantena kirjoittajana ja nel-jännestä artikkelista kuudenteen olen ensimmäisenä kirjoittajana. Artikkelit muodostavat kokonaisuuden, jossa käsitellään teknologian hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä eri konteksteissa. Artikkelit on julkaistu eri foorumeilla toisistaan poikkeavalle yleisölle. Täs-tä syysTäs-tä artikkeleissa on jonkin verran toistoa erityisesti taustojen kuvauksissa.

Empiiriset aineistot koostuvat pääosin litteroiduista haastatteluista ja ryhmäkeskus-teluista (taulukko 6). Lisäksi aineistona on käytetty litteroituja ikääntyneiden toteutta-mia opetustuokioita vertaisilleen (vertaistutorointi) ja käyttäjien itsensä tuottatoteutta-mia do-kumentteja (luotaimet).

Toisessa artikkelissa on hyödynnetty myös I artikkelissa käytettyä suomalaista ai-neistoa ja VII artikkelissa on mukana viidennen artikkelin aineisto. Peruskäyttäjillä tar-koitan ihmisiä, jotka kohdattiin loppukäyttäjän roolissa autenttisissa tilanteissa vaihte-levan pituisissa käyttöjaksoissa (I artikkeli, III artikkeli, IV artikkeli) tai järjestetyssä koekäyttötilanteessa (VI artikkeli). Osallistujia pyydettiin asettumaan käyttäjän rooliin niissä tutkimuksissa, joissa toimivaa prototyyppiä ei ollut käytettävissä (V artikkeli, VII artikkeli). Suurin ryhmä peruskäyttäjistä oli pitkäaikaiskipupotilaita ja kivunhoitoa vaa-tivia akuutin kivun potilaita (45 henkilöä). Eläkeläiset muodostivat toiseksi suurimman ryhmän (31 henkilöä). Ammattilaiset osallistuivat tutkimuksiin työkontekstissa, jolloin tutkimuksen kohteena olevat teknologiat esiteltiin heille mahdollisina työvälineinä.

Suurin ammattilaisten joukko koostuu sairaanhoitajista (36 henkilöä) ja toiseksi suurin joukko lääkäreistä (9 henkilöä).

Artikkeleiden aineistojen analyysimenetelmät sijoittuvat aineisto- ja teorialähtöisen analyysin välimaastoon. Teorialähtöisessä analyysissa ei sitouduta tiukasti tiettyyn teo-riaan vaikka se onkin läsnä aineiston analyysissa ja havaintoja tulkitaan teorian avulla sekä mahdollisesti testataan niiden toimivuutta uudessa kontekstissa (Saaranen-Kaup-pinen & Puusniekka, 2006; Tuomi & Sarajärvi, 2004). Ensimmäisen ja kolmannen ar-tikkelin aineistot analysoitiin aineistolähtöisesti. Kolme ensimmäistä artikkelia voidaan nähdä konstruktiivisen tutkimuksen hengessä tutkimuskohteen hahmottamisena.

Myöhemmissä artikkeleissa (IV-VII) analyysi toteutettiin teorialähtöisenä analyysi-na, joissa analyysikehikko rakentui väljästi Bronfenbrennerin (1979, 1986) ekologisen teorian monitasoisen ympäristönäkemyksen sekä Norrisin ja Wilsonin (1999) tuotteen ja käyttäjän vuorovaikutusta kuvaavaan mallin varaan. Analyysin ohjaavina käsitteinä

käytin stigman, identiteetin ja sosiaalisen identiteetin sekä käytännön käsitteitä. Neljäs-sä ensimmäisesNeljäs-sä artikkelissa käsiteltiin hyväksyttävyyttä eri teknologioiden yhteydes-sä ilman käytännön käsitettä.

Ensimmäinen artikkeli (Röning, Alakärppä, Väyrynen, & Watzke, 2005) käsittelee matkailijoille suunniteltuja paikkatietoa hyödyntäviä sovelluksia ja videokuvayhteyteen perustuvan palvelun käytettävyyttä. Esitin artikkelin kansainvälisessä geronteknologia- konferenssissa (The 5th International Conference of the International Society for Gerontechnology) Japanin Nagoyassa 2005. Kohdeyleisönä oli monialainen kuulijakun-ta, jonka yhteisenä intressinä on ikääntyneiden elämänlaadun parantaminen teknolo-gian avulla. Tässä yhteenvedossa olen huomioinut vain videokuvaan perustuvien palve-luiden tutkimuksen. Artikkeli nostaa esiin ristiriidan, joka syntyy siitä, että kehitetty Taulukko 6. Tutkimusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumat, asema sekä aineistot

Artikkeli Ikäjakauma

27 Kipupotilas 27 27 Lääkäri 4 Sair.hoit. 19

VI 26–62 53,2 18 Kipukuntoutuja 6

* sama aineisto kuin I artikkelissa

** sama aineisto kuin V artikelissa

järjestelmä voi olla yhtä aikaa hyödyllinen mutta samalla torjuttu. Tutkimus toteutettiin Ristijärvellä ja Vancouverissa. Toimin hankkeessa projektipäällikkönä ja vastasin kysei-sen hankkeen suunnittelusta, tutkimukkysei-sen toteutukkysei-sen suunnittelusta sekä osallistuin suomalaisen aineiston analyysin ja tulosten raportointiin. Juha Röning toimi vastuulli-sen kirjoittajan roolissa ja hän vastasi myös työn teknologivastuulli-sen osuuden kuvauksesta.

Aineiston keruusta vastasi Suomessa pääosin Leena Rusanen, ja hän myös raportoi diplomityössään yksityiskohtaisesti tulokset (Rusanen, 2004). Kanadan aineiston kerä-si Christine Flegal ja aineiston analyykerä-sista vastakerä-si James Watzke.

Toinen artikkeli (Väyrynen, Röning, & Alakärppä, 2006) esittelee kymmenen vuo-den ajalta geronteknologisia tutkimushankkeita ja arvioi niissä käytettyjä lähestymista-poja. Itse osallistuin artikkelin (Väyrynen et al., 2006, s. 17) taulukossa 2 esiteltyjen hankkeiden (rivit J ja K) toteuttamiseen toimien molemmissa tutkijana ja projektipääl-likkönä. Artikkelin on kirjoittanut pääasiassa professori Seppo Väyrynen. Oma roolini artikkelissa rajoittuu vain edellä mainittuihin hankkeisiin sekä niistä tehtyihin johtopää-töksiin, joissa hyödynnetään ensimmäisen artikkelin aineistoja. Artikkelissa raportoi-daan miten uusia palvelukonsepteja arvioiraportoi-daan suhteessa olemassa olevaan käytäntöön.

Lisäksi johtopäätöksissä nostetaan esiin tarve nähdä hyvinvointiteknologia kulutus-tuotteiden tapaan muotivirtauksineen ja peräänkuulutetaan käyttäjälähtöisiä ja osallis-tavia menetelmiä hyvinvointiteknologian suunnitteluun. Älli-hankkeen muotoiluosuu-den tulokset raportoitiin yksityiskohtaisemmin neljännessä geronteknologia konferens-sissa (Alakärppä & Kovanen, 2002).

Kolmas artikkeli (Riekki, Salminen, & Alakärppä, 2006) käsittelee RFID-teknolo-giaan perustuvan uuden vuorovaikutustavan käytettävyyttä ja hyväksyttävyyttä toimis-tokontekstissa. Lehden lukijakunta koostuu pääosin tietotekniikan asiantuntijoista.

Tutkimusjoukkona oli vapaaehtoisia tekniikan opiskelijoita. Tutkimuksessa havaittiin yksityisen ja julkisen ympäristön välillä eroja arvioidun teknologian hyväksyttävyydes-sä ja nostetaan esiin tarve selvittää hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä syvällisesti erilaisissa ympäristöissä. Kyseisessä tutkimushankkeessa vastuullani olivat käyttäjätes-tausten suunnittelu ja tulosten analysointi yhteistyössä Marketta Heinosen kanssa. Ar-tikkelin kirjoitusprosessissa vastuullani olivat käyttäjätestausten toteutuksen kuvaus sekä käyttäjätestausten tuloksia ja hyväksyttävyyttä koskevien osuuksien kirjoittaminen.

Neljäs artikkeli (Alakärppä, Riekki, & Koukkula, 2009) keskittyy hyvinvointitekno-logian käyttöönoton vaatimusten tutkimiseen koti- ja sairaalaympäristöissä. Artikkeli es-itettiin Pervasive Health 09 konferenssissa Lontoossa (The 3rd International Confer­

ence on Pervasive Computing Technologies for Healthcare 2009). Artikkeleiden hyväksy-misprosentti konferenssiin oli 28 (Pervasive health, 2010). Yleisönä oli joukko monitie-teisiä terveydenhuollon järjestelmien ja hyvinvointiteknologian kehittäjiä ja tutki joita.

Hankkeessa tutkittiin subjektiiviseen kivunarviointiin kehitettyä laitetta koti- ja sairaala-olosuhteissa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla potilaita ja hoitohenkilöstöä.

Tutkimuksessa otettiin huomioon samaan päämäärään, eli kivunhoitoon pyrkivien, mutta kuitenkin eri rooleissa toimivien käyttäjien näkökulmat. Ekologinen

lähestymis-tapa liittyi tässä vaiheessa hyväksyttävyyden käsittelyyn. Lisäksi tutkimuksessa selvitet-tiin kipumittaritapauksen avulla kolmannessa artikkelissa esiin nousseita hyväksyttä-vyyteen vaikuttavia tekijöitä yksityisessä ja julkisessa ympäristössä. Vastasin hankkeessa käyttäjätutkimuksen toteutuksesta sekä käytettävyyteen ja käyttöönottoon liittyvän ai-neiston analysoinnista ja raportoinnista yhdessä Rauni Koukkulan kanssa. Rauni Kouk-kulan vastuulla olivat kivunhoitoon ja hoitotieteeseen liittyvien haastatteluteemojen suunnittelu ja analyysi. Jukka Riekin vastuulla olivat teknologian kuvaukset ja tulosten analyysi teknologian näkökulmasta. Kyseinen tutkimus avasi hyvinvointiteknolo giaan liittyviä hyväksyttävyyden sekä käyttöönoton rooli- ja kontekstisidonnaisia vaatimuksia.

Viides artikkeli (Alakärppä, Valtonen, Alakalju, & Härmä, 2010) jatkaa hyvinvoin-titeknologian hyväksyttävyyteen vaikuttavien ilmiöiden tutkimista. Työ toteutettiin osa-na VTT:n koordinoimaa Bioact2-hanketta (Production of bioactive paper and fibre products). Artikkeli esitettiin alun perin konferenssiesitelmänä (The 2010 Internatio-nal Conference on Innovation and Management 2010), jossa se palkittiin parhaan esi-tyksen palkinnolla. Konferenssin jälkeen konferenssipaperi julkaistiin muokattuna In­

ternational Journal of Electronic Business Management lehdessä. Tutkimuksen kohtee-na tässä artikkelissa olivat terveydenhuollossa käytettävät bioaktiiviset pikatestit. Käy-täntöteoreettinen lähestymistapa sulautui aineiston analyysiin tässä vaiheessa tuomalla analyyttiseen viitekehykseen käytännön käsitteen. Tässä artikkelissa esitetään havainto-ja siitä, miten toimintaan kytkeytyvien toimijoiden väliset roolit voivat aiheuttaa ase-maan liittyviä huolia ja ristiriitoja, joilla on myös vaikutuksensa teknologian hyväksyt-tävyyteen. Tutkimuksessa vastasin aineiston keruuseen osallistuneiden tutkijoiden Heli Alakuljun ja Heidi Härmän ohjauksesta yhdessä professori Anu Valtosen kanssa. Lisäk-si olin keskeisessä roolissa haastatteluteemojen suunnittelussa. Toteutin yhden ryhmä-keskustelun sekä osallistuin koko aineiston analyysiin yhdessä muun tutkimusryhmän kanssa sekä olin vastuullisena artikkelin kirjoittajana.

Kuudes artikkeli (Alakärppä, Riekki, Larsson, & Jaakkola, 2011), käsittelee kipu-mittarisovelluksen käyttöliittymän äänien hyväksyttävyyttä eri konteksteissa. Artikke-lissa konteksti ymmärretään kotiympäristöksi, puolijulkiseksi ja julkiseksi konteksteik-si. Tuloksista näkyy selviä eroja teknologiaominaisuuksien arviointikriteereissä riippu-en siitä, missä ympäristössä teknologiaominaisuuksia arvioitiin. Tutkimus toteutettiin Suomessa Rovaniemellä ja Ruotsissa Piitimessä. Vastasin tutkimuksessa ryhmäkeskus-telurungon suunnittelusta ja ryhmäkeskustelujen vetämisestä Suomessa sekä suomalai-sen laadullisuomalai-sen aineiston analysoinnista ja myös artikkelin kirjoitusprosessista. Sofia Larsson puolestaan vastasi ruotsalaisen aineiston keruusta ja aineiston analyysista.

Seitsemäs artikkeli (Alakärppä & Valtonen, 2011) kokoaa yhteen kolmen eri tapaus-tutkimuksen tulokset bioaktiivisista pikatesteistä ja niiden hyväksyttävyydestä. Näiden tulosten perusteella esitetään käytäntöteoreettinen malli hyväksyttävyyden arviointiin.

Malli kokoaa yhteen viidennessä artikkelissa esitetyt ja seitsemännessä artikkelissa laa-jennetun analyysin pohjalta syntyneet keskeiset havainnot teknologian hyväksyttävyy-teen vaikuttavista tilannekohtaisista tekijöistä. Artikkeli on jalostettu versio

konferens-sissa (globelics 2010) esitetystä artikkelista. Aineistona on jo viidennessä artikkelissa mukana ollut terveydenhuollon ammattilaisten aineisto ja lisäksi uutena aineistona lem-mikkieläimiin liittyvä aineisto sekä luotaimin kerätty urheilija-aineisto. Vastasin aineis-tojen analyysin yhteenvedosta ja kirjoitusprosessista sekä johtopäätöksistä. Anu Valto-sen vastuulla oli lemmikkieläinten pikatestaukseen ja osittain käytäntöihin liittyvän taustaosuuden kirjoitus.