Aineistolähtöiset teemat Pelkistetyt teemat Käsitteellistetyt teemat Uusi suunnittelutehtävä
Aikataulut ja raha suunnittelun
konsultteina Turvallisuus
Toimivuus Tieto muistisairaiden asuntojen
vaatimuksista Suunnittelijoiden
toiminta-ympäristö
Muistisairaat asukkaina
Muistisairaat – uhkana – tuntemattomina
– outoina
Muistisairaiden asukkaiden liik-kumisen rajoittaminen ja vapaus
Toimijuus Jäljellä oleva ja korvaava toimijuus
5.3.2 Lehtileikeaineiston analyysi
Lähdin lukemaan lehtileikkeitä kiinnostuneena siitä, mistä julkisuudessa lehtien de-mentiapuheessa tuona aikana (vuosina 1999–2006) puhuttiin. Dementiapuheeksi ni-mesin puheen, jossa käsiteltiin muistisairauksia ja näiden sairauksien kanssa elävien ihmisten arjen järjestymistä.
Kävin lehtileikeaineistoa läpi kolmessa eri vaiheessa seuraavasti: 1) kokonais-näkemyksen muodostaminen ja käsiteltävien tekstien valitseminen, 2) valitsemani
48 Teemahaastattelurunko on liitteenä (liite 1)
aineiston teemoittelu ja eri teemoissa esiintyvien lehtileikkeiden määrä sekä 3) tee-mojen sisällöllinen tarkastelu.
Kokonaiskäsityksen muodostamiseksi luin kaikki lehtileikkeet (740 kpl) useaan kertaan. Tein samalla muistiinpanoja joistakin kiinnostavista teksteistä, joita voisin mahdollisesti käyttää esimerkkeinä tutkimusraportissani. Aineiston läpikäyntiä hel-potti, että lehtileikkeiden kerääjä oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta laittanut lehtileikkeet kansioihin kronologiseen aikajärjestykseen ja myös numeroinut kansiot aikajärjestykseen 1–10. Aineiston analyysissä käytin aluksi laadullista sisällönana-lyysiä. Sisällönanalyysiä voidaan käyttää laadullisessa tutkimuksessa yksittäisenä menetelmänä tekstien merkityksiä etsittäessä. Sisällönanalyysin avulla voidaan sys-temaattisesti analysoida lähes kaikkea kirjalliseen muotoon saatettua tekstiä ja sen avulla pyritään saamaan tutkittavasta ilmiöstä selkeä, tiivistetty ja luotettava kuvaus (Andersson 2007a; Tuomi ja Sarajärvi 2002, 105).
Lähempään tarkasteluun valitsin yhteensä 165 lehtileikettä. Kahta lehtileikettä lukuun ottamatta näissä kaikissa mainittiin dementia (muistisairaus ja muistisairas nimityksiä käytettiin tuolloin vielä harvoin), dementoitunut, muistihäiriö, muistamaton vanhus tai dementoituminen ja asuminen. Kahdessa valitsemassani lehtileikkeessä pu-huttiin vanhusten asumisesta yleisellä tasolla. Niissä käsiteltiin vanhusten asumisen teknisiä apuvälineitä kuten elektronisia tunnistimia ja kameroita. Näiden lehtileik-keiden valintaa perustelen sillä, että kyseiset laitteet liitetään usein erityisesti muis-tisairaiden asumiseen.
Luin valitsemiani lehtikirjoituksia pitäen mielessäni mistä puhutaan kysymyksen.
Koska samaan aikaan olin tehnyt ja litteroinut sekä arkkitehtien että muistisairaiden haastatteluja, myös lehtikirjoitusten tekstit avautuivat minulle ikään kuin äänettö-minä kirjoitettuina puheina (vrt. Niiniskorpi 2009, 44), joissa puhujina olivat lehtien toimittajat, eri alojen asiantuntijat ja vanhojen ihmisten läheiset ja omaiset sekä muu-tamalla sanalla myös muistisairaat itse. Aineiston käsittelyn ja analyysin kannalta koin johdonmukaisena nimetä nämä lehtikirjoitustekstit puheiksi. Niihin tarkemmin tutustuessani aloin pohtia yksityiskohtaisemmin niiden tarjoamaa käsitystä vanhois-ta ihmisistä. Toisin sanoen sitä, millaisia identiteettejä ja asumisjärjestelyjä iäkkäille dementoituville näissä lehtileikkeissä tarjotaan ja millainen arkielämä ratkaisuilla luo-daan. Olennaista olivat itse puheet (tekstit), joiden kautta rakentuvat yleiset käsitykset ilmiöistä dementia ja dementoituneet ihmiset. Se, mistä lehdistä leikkeet oli otettu, ei ollut tarkasteluni kannalta merkityksellistä, koska tavoittelin kokonaiskäsitystä mediajul-kisuudessa aiheesta käytävästä keskustelusta.
Useiden lukukertojen jälkeen teemoittelin valitsemani lehtikirjoitukset sisältöjen mukaisesti sairaus- ja hoitokeskeiseksi puheeksi, hoito- ja asuinpaikkapuheeksi, tuen saami-seen ja antamisaami-seen liittyväksi puheeksi, asumisen turvallisuuteen ja riskitekijöihin liittyväksi puheeksi, toimintakykypuheeksi, asenteisiin ja kohteluun liittyväksi puheeksi, yksinäisyyteen ja asukkaan sosiaalisiin suhteisiin liittyväksi puheeksi, muistisairaan nimeämiseen liittyväksi puheeksi, muistisairaan vanhan ihmisen arkielämän seuraamiseen ja arjesta selviytymiseen liittyväksi puheeksi, muistisairaan toimijuuteen liittyväksi puheeksi sekä eri toimijoiden yh-teistyöhön liittyväksi puheeksi. Sijoitin tekstit pääasiallisen sisältönsä perusteella tietyn teeman alle, vaikka joissakin teksteissä viitattiin myös muihin nimeämiini teemoihin.
Jatkoin aineiston analyysiä kvantitatiivisella sisällönanalyysillä. Kvantitatiivista sisällönanalyysiä voidaan käyttää silloin kun kuvataan määrällisesti jotakin tekstin tai dokumentin sisältöä (Tuomi ja Sarajärvi 2002, 107–108). Tarkastelin eri teemojen esiintymismääriä lehtileikkeissä. Sen jälkeen valitsin eri teemaryhmistä muutamia lehtileikkeitä, joiden katson sisällöllisesti havainnollistavan lehtikeskustelun tapoja
kyseisen teeman käsittelyssä. Käytän näitä esimerkkeinä tässä tutkimusraportissani.
Teemat ja niihin sisältyvien lehtileikkeiden määrät on esitetty liitteessä 3.
5.3.3 Muistisairaiden haastatteluaineiston analyysi Teemoitteleva sisällönanalyyttinen lukeminen
Toisena haastatteluaineistonani olevasta muistisairaiden haastatteluista kertyi litteroi-tuna 80 koneella kirjoitettua A4-sivua. Haastatteluja litteroidessani minulle hahmottui paitsi alustava kokonaiskäsitys haastattelujen sisällöstä myös käsitys aineiston käsit-telymahdollisuuksista ja aineiston käsittelyyn liittyvistä rajoituksista49.
Litteroin haastateltujen puheet heidän käyttämällään murteella. Muutamat tutkijat (esim. Andersson 2007a, 43; Lüthje 2005, 85) kertovat muuttaneensa haastattelemiensa henkilöiden puheet lähelle yleiskieltä, koska he ovat kokeneet murrepuheen kirjoit-tamisen ja analysoinnin vaikeaksi. Minulle haastateltujen puhetapa oli tuttua ja sen vuoksi halusin säilyttää murrepuheen tutkimusraporttini suorissa haastattelusitaa-teissa elävöittämässä puhujien ääntä ja puheen sisältöä. Kuitenkin, jotta tutkimukseni olisi myös murretta tuntemattomalle selkeästi luettavaa ja jotta päähuomio kiinnittyisi sisältöön eikä erikoisiin murresanoihin (Niiniskorpi 2009, 44–45), muutin analyysin loppuvaiheessa joitakin haastattelulainauksissa erikoisimpina pitämiäni murrepuhei-sia sanoja lähelle yleiskieltä. Aineiston analyysiä tehdessäni ja puhelainaukmurrepuhei-sia valites-sani, havaitsin kiinnostavan yksityiskohdan: haastatellut käyttivät haastattelujen alus-sa puheesalus-saan enemmän yleiskieltä kuin murretta. Haastattelun kestäessä puhetapa muuttui heille ehkä omimmaksi, paikoin ”leveäksikin” murrepuheeksi. Syynä tähän puhetavan muutokseen oli ehkä alkujännityksen laukeaminen ja samalla haastatte-lutilanteen muuttuminen rennommaksi.
Litteroinnin jälkeen aloin tarkkaavaisesti lukea haastatteluja sekä tutkimuspäivä-kirjaan kirjoittamiani havaintoja ja muistiinpanoja. Litteroitujen haastattelujen luke-minen tuntui aluksi enemmän haastateltavan puheen kuuntelemiselta kuin tekstin lukemiselta (vrt. Niiniskorpi 2009, 44). Vasta useamman lukukerran jälkeen haastat-telut hahmottuivat kirjoitettuna tekstinä. Sanatarkasti litteroidun puheen lukemiseen sisältyykin se erityinen piirre, että teksti on yhtä aikaa sekä ääneen puhuttua että äänettömäksi kirjoitettua puhetta. (Mt.) Tekstiä lukiessa palasivat mieleen myös haas-tateltujen ilmeet ja puhetta tehostavat eleet.
Ensimmäisessä haastattelussa käytin haastattelurunkona (liite 4) elämänkulkuun, asumiseen, ystäviin ja tuttaviin sekä tulevaisuuden näkymiin liittyviä teemoja. Toi-sessa haastattelussa etukäteen suunnittelemani teemat liittyivät asumiseen ja ympä-ristöön sekä tulevaisuuden näkymiin. Litteroimassani aineistossa eri teemojen puheet eivät nousseet selkeästi erillisinä esille. Vaikka haastattelurungossa olin nimennyt asumisen omaksi aiheekseen, en siis tavoittanut asumispuheita lukemalla vain tiet-tyjä kohtia aineistosta. Asumiseen viitattiin jokaisella haastattelurungossa mainitulla
49 Alkuperäisen suunnitelmani mukaan minulla oli tarkoitus haastatella kaikkia kaksi kertaa siten, että haastattelujen välillä on noin yksi vuosi. Tavoitteenani oli pyrkimys vertailla heidän asumistulkintojensa mahdollisia muutoksia. Vuoden välein haastattelu toteutui naishaastateltavieni kohdalla. Heidän jälkimmäisiä haastattelujaan litteroidessani ymmärsin, ettei systemaattisten vertailujen tekeminen kahden haastattelukerran perusteella ole järkevää. Toisaalta olin jo tarkentanut tutkimusintressiäni enemmän merkitysten rakentumisen suuntaan. Tämän vuoksi päätin käsitellä tekemiäni haastatteluja toisiaan täydentävinä enkä niinkään mahdollisten erojen ilmentäjinä.
aihealueella. Hahmottaakseni sitä, mitä ja missä yhteyksissä asumisesta aineistossa puhuttiin, täytyi aineisto käydä kohta kohdalta useaan kertaan läpi. Näiden lukuker-tojen aikana pyrin olemaan mahdollisimman avoin myös aineiston muulle sisällölle, jotta tavoittaisin toimijuudeksi ja toimijuuden tunnoksi tulkittavia puheita. Aineiston lukemista ja jäsentämistä ohjasivat muistisairaista käytävät tutkimuskeskustelut. Tee-mojen jäsentelyyn ja tulkintaan käytin sisällönanalyysiä.
Aineistolähtöinen analyysi eteni kolmessa vaiheessa (taulukko 3). Ensimmäisessä vaiheessa teemoittelin aineiston seuraaviin teemoihin: 1) asumishistoria, 2) asunnon omistaminen ja asunnosta huolehtiminen, 3) asunnosta ulosmeneminen, ulkopuolella olemi-nen ja liikkumiolemi-nen, 4) sosiaaliset suhteet, 5) tuleva asumiolemi-nen, 6) arjen toimet, 7) arjen selviy-tymiskeinot sekä 8) tuen ja avun saaminen. Toisessa vaiheessa pelkistin näistä kaikista aineistolähtöisistä teemoista yhteisesti neljä teemaa: 1) oma asunto turvana, 2) asumisen jatkuvuus, 3) itsemäärääminen ja 4) kuulluksi tuleminen. Katsoin, että kaikki pelkiste-tyt teemat liittyvät jokaiseen aineistolähtöiseen teemaan, eikä niitä näin ollen voinut erotella kuuluvaksi vain johonkin niistä. Tästä syystä pelkistetyt teemat on kuvattu taulukkoon (taulukko 3) allekkain ilman lokerointia. Kolmannessa vaiheessa käsitteel-listin oma asunto turvana ja asumisen jatkuvuuden teemat turvallisuuden teemaksi sekä itsemääräämisen ja kuulluksi tulemisen teemat toimijuuden ja jäljellä olevan ja korvaavan toimijuuden teemoiksi.