Tutkimukset Ruumiin ja kehon toiminnot ja rakenteet
Suoritukset ja osallistuminen muut Adar ym.
2016.
spastisuus↓ motoriikka↑ elämänlaatu↑
Harjoitteet: aerobinen harjoittelu (kävely, uinti), aktiivinen ja passiivinen liikkuvuus, alaraajojen lihasvoima (polven ojentajat, lonkan ja nilkan koukistajat 10x2-3) Badawy &
Ibrahem 2016.
tasapaino↑ tasapaino↑, kävelyn
kinema-tiikka↑
Harjoitteet: kävely, lihastonuksen säätelyt, ylä- ja alaraajojen liikkuvuus, istuma- ja sei-somatasapaino (tasapainoreaktiot, painonsiirrot, tasapainolaudalla seisominen) Ballaz ym.
2010.
kävelytehokkuus↑, tuki- ja lii-kuntaelimistön kunto↑
Harjoitteet: kaularangan liikkuvuus, ylä- ja alaraajojen lihasvoima (yläraajan staattiset pidot vartalon etupuolella, punnerrukset x10, x-hypyt x10, uintipotkut vatsallaan, sei-nästä ponnistukset ja potkutx5), viestit ja pelit uimalla, sovellettu uinti, tasapaino (ta-sapainolauta, pallo, lötköpötkö)
Chrysagis ym. 2009.
liikkuvuus↑, spastisuus↓ karkeamotoriikka↑
Harjoitteet: ala- ja yläraajojen staattiset venytykset, uintitekniikat (selkä, krooli), kävely Declerck
Harjoitteet: kävely, hypyt, hengitystekniikka ja puhallukset, uintitekniikat (rinta, krooli, sukeltaminen), asennon vaihdot, liukumiset, rotaatiot, pallo- ja hippaleikit
Declerck ym. 2016.
kipu↓, uupumus↓ kävelykyky↑, vesitaidot↑
Harjoitteet: altaaseen meneminen ja poistuminen, sukeltaminen (ulos hengittäminen, esineen poimiminen pohjasta), itsenäinen kelluminen ja liikkuminen vedessä, rotaa-tiot, veteen hyppääminen, uintitekniikat (rinta, krooli)
Dimitrijević ym. 2012.
karkeamotoriikka↑, vesitai-dot↑
Harjoitteet: kävely, hypyt, liu’utus selin- ja päinmakuulla, kelluminen, veteen puhalta-minen, uintitekniikan käsivedot (rinta, selkä), sukeltapuhalta-minen, pelit
Fragala-Pinkham ym. 2009.
case 2: nilkan liikkuvuus↑, li-hasvoima↑ & case 3: nilkan liik-kuvuus↑, vartalon ja alaraajo-jen lihasvoima↑
case 2: karkeamotoriikka↑, siirtymiset ↑& case 3: kä-vely↑, juokseminen↑
Harjoitteet case 2: potkiminen jalkapainoilla, varpaille ja kantapäille nousut, tasapaino (yhdellä jalalla seisominen virtaavassa vedessä), hyppelyt, kävelymatolla kävely/juoksu, vastavirtaan uinti, aktiiviset ja passiiviset alaraajojen venyttelyt. case 3: alaraajojen li-hasvoima x10→15x2-3 (lonkan ja polven koukistus, jalkojen potkut eri suuntiin, nilkan koukistus- ja ojennus, kyykyt), uintipotkut, tasapaino (virtaavassa vedessä, epävakaalla laudalla istuminen), kävelykestävyys kävelymatolla, vapaa uinti kellumavälineellä
Harjoitteet: aerobinen harjoittelu (kävely vapaasti/kävelymatolla/vastavirtaan, juoksu, hypyt, koripallo, portaille astuminen, veden polkeminen, uinti, vatsallaan potkiminen), lihasvoima 10x2-3 (alaraajoille seisten: lonkan ja polvien eri liikesuunnat, varpaille nou-sut) (yläraajoille lötköpötköillä: olkapään liikesuunnat) (vartalolle lötköpötkö: selinkel-lunnasta vatsakelluntaan), sprinttijuoksut, venyttely, suihkuvirtaukset haastamaan ta-sapainoa
(taulukko jatkuu seuraavalla sivulla)
Maniu ym.
2013.
hengityskapasiteetti↑ fyysinen aktiivisuus↑ elämänlaatu↑
Harjoitteet: ei kuvattu Ryu ym.
2016.
tunteet↑, aivojen aktiivisuus↑
Harjoitteet: nilkkojen liikkuvuus, vartalon taivutukset, kelluen kääntymiset ja alaraajo-jen liikkeet, avustetut liikkeet (kellumiset eriasennoissa, kävelyt, pallopelit), Watsun perusliikkeitä
Zverev &
Kurnikova 2016.
tyytyväisyys↑, tasapaino↑ tasapaino↑
Harjoitteet: vesiympäristöön sopeutuminen, vesiturvallisuus, uintitekniikat, staattiset raajojen venyttelyt, kävely, tasapaino (Functional and Spesific Balance Training-ohjel-maan), vapaa liikkuminen, rentoutus
Tutkimuksissa harjoitteet oli valikoitu allasterapian tavoitteiden mukaan. Tutkimuk-sissa, joissa tavoiteltiin saman osa-alueen kehitystä, myös harjoitteet olivat saman-kaltaisia. Suuressa osassa tutkimuksista harjoitteet olivat pääsääntöisesti samat kai-kille osallistujille, mutta harjoittelua muokattiin yksilön toimintakyvyn ja tavoitteiden mukaan. Fragala-Pinkhamin ym. (2009) tutkimuksessa osallistujille oli suunniteltu täysin yksilölliset harjoitusohjelmat. Osassa tutkimuksista ei ollut mainintaa harjoitte-lun yksilöllisestä muokkaamisesta (Badawy & Ibrahem 2016; Maniu ym. 2013 & Ryu ym. 2016). Harjoitteiden toistomääriä ei määritelty kuin muutaman tutkimuksen li-hasvoimaharjoitteissa, joissa toistomäärät olivat 10-15 ja sarjat 2-3. (Adar ym. 2016;
Ballaz ym. 2010; Fragala-Pinkham ym. 2009 case 3; Fragala-Pinkham ym. 2013.)
Kävelyharjoitteita tehtiin lähes kaikissa tutkimuksissa, lukuun ottamatta kolmea tut-kimusta (Ballaz ym. 2010; Declerck ym. 2016; Maniu ym. 2103.) Uintitekniikoita har-joiteltiin useissa tutkimuksissa ja uintitekniikoiden harjoitteluun liittyi lähes aina hen-gitys- tai sukellusharjoituksia ja käsiveto- tai jalkapotkuharjoituksia. Suurimmassa osassa tutkimuksista interventio sisälsi liikkuvuusharjoittelua joko aktiivisesti tai pas-siivisesti. Ainoastaan neljässä tutkimuksessa liikkuvuusharjoittelu ei kuulunut inter-ventioon tai ei mainittu (Declerck ym. 2013; Decklerck ym. 2016; Dimitrijević ym.
2012; Maniu ym. 2013.) Tasapainoa harjoiteltiin sekä istuen että seisten erilaisia har-joitteluvälineitä kuten tasapainolautoja ja vesisuihkuja hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista kerättiin tietoa allasterapian toteutukseen liitty-vistä tekijöistä, kuten harjoitteluintensiteetistä (intervention kesto, harjoittelutiheys, harjoituksen kesto ja rakenne), allasterapian ohjaajasta sekä veden lämpötilasta.
Taulukossa 9 on yhteenveto edellä mainituista asioista.
Taulukko 9. Allasterapian toteutus
Tutkimus Intervention kesto, harjoittelutiheys
Harjoituksen kesto min.
(lämmittely, työ, jäähdyt-tely)
Ohjaaja Veden °C
Adar ym.
2016.
6 vk, 5 x/vk 60 (10,50,5) fysioterapeutti, allaste-rapeutti
33 Badawy &
Ibrahem 2016.
12 vk, 3 x/vk 60 (ei eritelty) fysioterapeutti 32-34
Ballaz ym.
liikunnanohjaaja 28-31 Declerck
10 vk, 2 x/vk 45-50 (5-10, 20-40, 5-10) päätutkija, fysiotera-peuttiopiskelija
60 (ei eritelty) fysioterapeutti -
24 vk, 2 x/vk 45 (10, 25-30, 5-10) soveltavan liikunnanoh-jaaja, avustava ohliikunnanoh-jaaja, huoltaja
26,5-31
Intervention kesto vaihteli tutkimusten välillä kuudesta viikosta kahdeksaan kuukau-teen. Neljässä tutkimuksessa interventio kesti kuusi viikkoa (Adar ym. 2016; Declerck ym. 2013; Dimitrijevic ym. 2012; Fragala-Pinkham ym. 2009), kolmessa tutkimuksessa 10 viikkoa (Ballaz ym. 2010; Chrysagis ym. 2009; Declerck ym. 2016). Kahdessa tutki-muksessa interventiot kestivät 12-14 viikkoa (Badawy & Ibrahem 2016; Fragala-Pink-ham ym. 2013) ja kahdessa 24 viikkoa tai 6 kuukautta (Maniu ym. 2013; Zverev &
Kurnikova 2016). Fragala-Pinkhamin ym. case 3. (2009) tutkimuksessa interventio kesti kokonaisuudessaan kahdeksan kuukautta. Ryun ym. (2016) tutkimuksessa oli vain yksi interventio kerta.
Harjoittelutiheys vaihteli tutkimuksissa yhdestäviiteen kertaan viikossa, mutta pää-sääntöisesti harjoittelukertoja oli kaksi viikossa. Enimmillään harjoituskertoja viikossa
oli Adarin ym. (2016) tutkimuksessa ja vähimmillään Ruyn ym. (2016), jossa harjoituk-sia oli kaikkiaan vain 1. Fragala-Pinkhamin ym. (2009) tutkimuksessa (case 3) harjoi-tuskerrat vähennettiin kesken intervention kahdesta yhteen. Kokonaisuudessaan harjoittelukerta kesti tutkimuksissa 45-60 minuuttia ja harjoittelukerran rakenne ja-ettiin lämmittely, työ- ja jäähdyttelyosuuteen. Lämmittely- sekä jäähdyttelyosuus kestivät noin 5-10 minuuttia ja varsinainen työosuus vaihteli 15 minuutista 50 mi-nuuttiin. Harjoittelukerran rakenteesta ei ollut mainintaa Badawyn & Ibrahemin (2016), Fragala-Pinkhamin ym. (2009) ja Maniun ym. (2013) tutkimuksissa.
Intervention ohjaajana useimmissa tutkimuksissa oli fysioterapeutti, mutta lisäksi Adarin ym. (2016) tutkimuksessa oli allasterapeutti ja Ballazin ym. (2010) tutkimuk-sessa liikunnanopettaja. Osassa tutkimuksista fysioterapeutti ei ollut mukana inter-ventiossa. Chrysagisin ym. (2009) tutkimuksessa intervention suoritti liikunnanoh-jaaja ja Zverevin & Kurnikovan (2016) tutkimuksessa interventiossa oli soveltavan lii-kunnanohjaajan lisäksi mukana osallistujien huoltajia sekä vapaaehtoisia avustajia.
Osassa tutkimuksista intervention suorittajaa ei mainittu tai määritelty tarkemmin (Maniu ym. 2013; Ryu ym. 2016; Declerck ym. 2013; Declerck ym. 2016; Dimitrijević ym. 2012). Altaan veden lämpötila oli määritelty kaikissa paitsi Fragala-Pinkhamin ym. (2009) ja Ruyn ym. (2016) tutkimuksissa. Veden lämpötila vaihteli 26,5°C - 36°C.
7.2 Allasterapian arviointimenetelmät ja vaikutus toimintakykyyn
Taulukossa 10 on esitetty tutkimuksissa käytetyt arviointimenetelmät sekä allastera-pialla saadut tulokset. Arviointimenetelmät on jaettu ICF:n osa-alueisiin sen mukaan, mitä osa-aluetta arviointimenetelmä mittaa. Osa arviointimenetelmistä on virallisesti sillattu tai koodattu ICF-luokitukseen (TOIMIA-tietokanta n.d; List of Pediatric Assess-ment Tools Categorized by ICF Model 2012). Symbolilla * merkittyjä arviointimene-telmiä ei ole virallisesti sillattu tai koodattu. Symboli ↑ kuvaa tilastollisesti merkitse-vää positiivista muutosta allasryhmällä lähtötilanteeseen verrattuna (p > 0.05). Yh-dessäkään tutkimuksessa tulokset eivät heikentyneet tilastollisesti merkitsevästi.
Kaikissa tutkimuksissa oli käytetty vähintään kahta arviointimenetelmää. Taulukon lyhenteet on selvitetty opinnäytetyön alussa käsite- ja lyhenneluettelossa.