(Muokattu lähteestä: CARE Checklist of information to include when writing a case report 2013; CASP Checklists 2018; Kriittinen arviointi 2018).
- Oliko aihe ja tutkittava ilmiö esitelty? Oliko tutkimuksen tarkoitus ja tavoite esitelty?
- Olivatko otoksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit määritelty? Oliko otos tarpeeksi kattava?
- Oliko tutkimuksessa kontrolliryhmää? Oliko ryhmiin jako satunnaistettu? Jos ryhmiä vertailtiin kes-kenään, oliko niiden kuvaus riittävä? Olivatko koe- ja kontrolliryhmät samankaltaisia tutkimuksen alussa?
- Oliko tutkimus eettisesti hyväksytty? Oliko tutkimuksiin osallistujilta/huoltajilta suostumus?
- Oliko interventio kuvattu? Oliko interventio ja seurantajakso riittävän pitkä?
- Olivatko mittaukset luotettavia?
- Oliko tutkimuksen keskeyttäneitä ja oliko heidät sisällytetty analyysiin?
- Olivatko tutkijat huomioineet tutkimusasetelmassa tai analyysissä häiritseviä tekijöitä?
- Oliko intervention vaikuttavuus esitelty selkeästi ja luotettavasti?
- Kuinka yleistettäviä tulokset olivat? Olivatko tulokset yhdenmukaisia muun olemassa olevan tie-don kanssa?
Jokaisessa tutkimuksessa esiteltiin sekä perusteltiin aihe ja tutkittava ilmiö. Lähes jo-kaisen tutkimuksen sisäänottokriteerit esiteltiin selkeästi, lukuun ottamatta Ryu ym.
(2016) tutkimusta, jossa sisäänotto- sekä poissulkukriteerejä ei esitelty. Myöskään Fragala-Pinkhamin ym. (2009) tutkimuksessa varsinaisia sisäänotto- ja poissulkukri-teerejä case-henkilöille ei esitelty, mutta heidän diagnoosinsa määriteltiin. Poissulku-kriteerejä ei esitelty Declerckin ym. (2013), Dimitrijevićin ym. (2012) sekä Maniun ym. (2013) tutkimuksissa, muissa tutkimuksissa poissulkukriteerit esiteltiin.
Kaikissa tutkimuksissa otoskoko oli alle 33, joten otoskoot olivat hyvin pieniä. Kol-messa tutkimuksessa otoskoko oli kymmenen tai alle (Declerck ym. 2013; Fragala-Pinkham ym. 2009; Fragala-Fragala-Pinkham ym. 2013), neljässä tutkimuksessa otoskoko oli 11-20 (Ballaz ym. 2010; Chrysagis ym. 2009; Declerck ym. 2016; Zverev & Kurnikova
2016), kolmessa tutkimuksessa otoskoko oli 21-30 (Badawy & Ibrahem 2016; Dimitri-jević ym. 2012; Maniu ym. 2013) ja vain kahdessa tutkimuksessa otoskoko oli yli 30 henkilöä (Adar ym. 2016; Ryu ym. 2016). Adarin ym. (2016) ja Ryun ym. (2016) tutki-muksissa otoskoko oli 32 henkilöä, joka oli tämän kirjallisuuskatsauksen suurin otos-koko. Yhdeksässä tutkimuksessa alkuperäinen otoskoko pysyi samana, yhdessä tutki-muksessa poisjääneitä oli yksi (Declerck ym. 2013) ja kahdessa tutkitutki-muksessa poisjää-neitä oli kaksi (Ballaz ym. 2010; Dimitrijević ym. 2012).
Tutkimuksiin osallistuvat CP-vammaiset ja/tai heidän huoltajat allekirjoittivat suostu-muksensa kyseiseen tutkimukseen ennen tutkimuksen alkua, lukuun ottamatta Fra-gala-Pinkhamin ym. (2009) sekä Maniun ym. (2013) tutkimuksia. Tutkimuksista kuusi oli paikallisessa eettisessä komiteassa hyväksyttyjä (Badawy & Ibrahem 2016; Ballaz ym. 2010; Declerck ym. 2016; Zverev & Kurnikova 2016) ja Helsingin julistuksen mu-kaisesti hyväksyttyjä tutkimuksia oli neljä (Adar ym. 2016; Declerck ym. 2013; Dimitri-jević ym. 2012; Ryu ym. 2016). Fragala-Pinkhamin ym. (2009) sekä Maniun ym.
(2013) tutkimuksissa ei mainittu tutkimuksen hyväksynnästä.
Chrysagisin ym. (2009), Declerckin ym. (2016) ja Dimitrijevićin ym. (2012) tutkimuk-sissa oli allasinterventioryhmän lisäksi kontrolliryhmä. Adarin ym. (2016) sekä Bada-wyn & Ibrahemin (2016) tutkimuksissa oli allasinterventioryhmän lisäksi maalla har-joitteleva vertailuryhmä, mutta ei kontrolliryhmää. Ainoastaan yhdessä tutkimuk-sessa (Ryu ym. 2016) oli sekä kontrolli- ja vertailuryhmä (hevosterapia). Kuudessa muussa tutkimuksessa allasinterventioon osallistujia ei verrattu kontrolli- tai vertailu-ryhmään (Ballaz ym. 2010; Declerck ym. 2013; Pinkham ym. 2009; Fragala-Pinkham ym. 2013; Maniu ym. 2013; Zverev & Kurnikova 2016). Jokaisessa tutkimuk-sessa ryhmiin jako sokkoutettiin.
Kaikissa kontrolli- tai vertailuryhmän sisältävissä tutkimuksissa ryhmien rakenteella välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ennen intervention alkua, lukuun otta-matta Ryun ym. (2016) tutkimusta, jossa ryhmien välillä oli suuri ikäero. Pelkästään interventioryhmän sisältävissä tutkimuksissa jokaisen ryhmän rakenne kuvattiin, nel-jässä näistä yksittäisten osallistujien tutkimustulokset eriteltiin (Ballazin ym. 2010;
Declerckin ym. 2013; Fragala-Pinkham ym. 2009; Fragala-Pinkham ym. 2013) ja
lopuissa kahdessa tutkimustulokset esiteltiin keskiarvoina- ja hajontoina (Maniu ym.
2013; Zverev & Kurnikova 2016).
Intervention sisällöt esiteltiin kattavasti kaikissa muissa tutkimuksissa, lukuun otta-matta Chrysagisin ym. (2009), Dimitrijevićin ym. (2012), Maniun ym. (2013) ja Zvere-vin & Kurnikova n (2016) tutkimuksia. Intervention kesto vaihteli 1 kerrasta 8 kuukau-teen. Pitkänä interventiona pidettiin yli 12 viikon harjoittelujaksoa, joka toteutui Ba-dawyn & Ibrahemin (2016), Fragala-Pinkhamin ym. (2013), Maniun ym. (2013), Zvere-vin & Kurnikovan (2016) tutkimuksissa sekä toisen case-henkilön kohdalla Fragala-Pinkhamin ym. (2009) tutkimuksessa. Muissa tutkimuksissa harjoittelujakso oli lyhyt, alle 12 viikkoa ja Ryun ym. (2016) tutkimuksessa harjoittelu toteutettiin ainoastaan yhden kerran. Intervention jälkeinen seurantajakso ja mittaukset tehtiin viidessä tut-kimuksessa, jaksojen pituus vaihteli 3-20 viikon välillä (Declerck ym. 2013; Declerck ym. 2016; Dimitrijević ym. 2012; Fragala-Pinkham ym. 2013; Zverev & Kurnikova 2016).
Kaikissa tutkimuksissa käytetyt mittarit esiteltiin, seitsemässä tutkimuksessa mittarit todettiin standardoiduiksi tai luotettaviksi (Adar ym. 2016; Ballaz ym. 2010; Chrysagis ym. 2009; Declerck ym. 2013; Declerck ym. 2016; Dimitrijević ym. 2012; Fragala-Pink-ham ym. 2009) ja viidessä muussa tutkimuksessa mittarien standardointia tai luotet-tavuutta ei mainittu. Ainoastaan kolmessa tutkimuksessa mainittiin sokkoutetuista mittaajista (Adar ym. 2016; Declerck ym. 2016; Fragala-Pinkham ym. 2013).
Tutkimusten laadun arvioinnin perusteella yhtäkään tutkimusta ei karsiutunut pois, joten katsaukseen otettiin mukaan 12 tutkimusta.
6.3 Aineiston analyysi
Opinnäytetyön seuraavan vaiheen eli aineiston analyysin sekä synteesin tarkoitus on järjestää ja luoda yhteenvetoa katsaukseen mukaan otettujen tutkimusten tuloksista.
Käytettävä katsausmenetelmä määrittää analyysimenetelmän (Niela-Vilén & Hamari
2016, 30, 31). Tässä opinnäytetyössä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa analyysi ei suoranaisesti pohjaudu yksittäiseen teoriaan, vaan analysointi aloite-taan tällöin aineistolähtöisesti, analyysiyksiköt nousevat aineistosta ja loppuvai-heessa ICF viitekehys ohjaa analyysiä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 109-110). Aineistoa analysoidaan tavalla, joka soveltuu aloitteleville katsauksen tekijöille sekä katsauk-sille, joiden aineistona on erityyppisiä alkuperäistutkimuksia. Aineiston analyysi sisäl-tää kolme vaihetta: 1. tutkimusten sisällön kuvaus, 2. teemoittelu, 3. synteesin muo-dostaminen. (Niela-Vilén & Hamari 2016, 30, 31.)
Aineiston analyysin ensimmäisessä vaiheessa kirjallisuuskatsaukseen mukaan otet-tuja tutkimuksia luetaan tarkemmin, minkä perusteella kuvataan tutkimusten tär-keää sisältöä: kirjoittajat, julkaisuvuosi ja maa, tarkoitus/tavoite, tutkittavat, inter-ventio, tutkimusmenetelmät sekä keskeiset tulokset (Niela-Vilén & Hamari 2016, 30,31). Kirjallisuuskatsausteen mukaan otettujen tutkimusten tärkeä sisältö koottiin taulukon muotoon (ks. liite 1).
Aineiston analyysin seuraavassa vaiheessa aineisto pilkotaan, etsitään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä ryhmitellään eri aihepiirien mukaisesti, jolloin voidaan vertailla valittujen teemojen toistumista aineistoissa (Niela-Vilén & Hamari 2016, 31; Tuomi &
Sarajärvi 2018, 105-106). Aineistoista, tutkimuskysymysten pohjalta pääteemoiksi va-likoituivat allasterapian toteutustavat ja allasterapian vaikutus toimintakyvyn muu-toksiin. Jokainen pääteema jaoteltiin taulukossa 7 esiteltyihin alateemoihin.
Kolmannessa aineiston analyysin vaiheessa luodaan synteesi eli looginen koko-naisuus edellisessä vaiheessa löydetyistä yhtäläisyyksistä sekä eroavaisuuksista. Yksit-täisistä tuloksista pyritään luomaan yleisempiä sekä tuodaan esille mahdollisia ristirii-taisia tuloksia. (Niela-Vilén & Hamari 2016, 31). Tässä analyysivaiheessa kirjallisuus-katsauksesta nousseet tulokset avattiin ja niitä tulkittiin. Tulkintojen avulla pohdittiin tuloksien laajempia merkityksiä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 230).