AINEISTON ANALYYSI

Koska kenttätyöni oli fyysinen kokemus, tuntui, että osa aineistostani myös jäi kehooni. Ymmärsin kenttätyön ensimmäisen viikon jälkeen, etten voisi miten-kään saada kaikkea relevanttia kenttäkokemusta ja tietoa kirjoitettua muistiin.

Analyysin alkuvaiheessa törmäsin useita kertoja kirjattujen kenttämuistiinpa-nojen rajallisuuteen. Vaikka kenttätyöstä oli kulunut jo jonkin aikaa, pääni oli edelleen täynnä tapahtumia ja tilanteita, joita ei löytynyt kenttäpäiväkirjoista-ni. Vaikka miten kirjoitin ja kirjasin, en päässyt eroon tunteesta, että kirjoitettu aineisto oli vain kevyt raapaisu pään sisälle ja kehon muistiin tallentuneesta aineistosta (ks. Okley 1994, 61–62; Coffey 1999, 127; Aromaa & Tiili 2015).

Huomasin, että vaikka aineiston keruuhetkellä pyrin pitämään havainnot ja tulkinnat erillään toisistaan, törmäsin viimeistään analyysivaiheessa aineiston, analyysin ja kokemusten rajojen hämärtymiseen. Aineistoa eivät muodostaneet vain havaintoni kentältä tai edes kirjaamani kenttämuistiinpanot. Kenttätyö-kokemukseni tapaan myös aineisto oli osin fyysisessä muodossa, kehon muis-tissa. Tämä vaikutti oleellisesti tulkintaani ja aineiston analysointiin. (Ks. myös Kosonen 1998, 31–32; Samudra 2008; Anttila 2009.)

Aloin todella ymmärtää, mitä tarkoittaa, että etnografinen kenttätyö poh-jaa tutkijan kokemukseen arjesta. Tutkija todella toimii aineiston keruun instrumenttina ja on yksi tärkeimmistä tiedonkeruun välineistä (Honkasalo 2008a, 40). Aineiston keräämisen lisäksi kenttätyössä opitaan ymmärtämään tutkittavien tapaa toimia ja kokea asioita (ks. Hirvi & Snellman 2012). Käy-tin kokemustani ja kentällä kokemiani hämmennyksen hetkiä (Spradley 1980, 60) analysoinnin apuna. Omien kokemusten reflektointi yhdistyi tutkittavien kertomiin kokemuksiin ja näkemyksiin. Tieto ja ymmärrys muodostuivat

näi-den erilaisten kokemusten, näkemysten, tuntemusten ja tulkintojen keskellä.

Minulla oli oma kokemus kehon jatkuvasta kontrollista, taisteluvyön painosta marssilla ja armeijan punkassa vietetyistä öistä. Tunsin myös varusmiesryhmästä lähtevän omaperäisen hajun²⁷. Omat kokemukseni auttoivat analyysissä myös silloin, kun tutkittavien kertomukset eivät vastanneet omia kenttäkokemuksia-ni ja jouduin pohtimaan kokemusten erojen tai samankaltaisuuden syitä. Ar-meijan ulkopuolisena naishenkilönä huomioni kohdistui eri asioihin kuin jos olisin ollut palveluksen käynyt mies, puolustusvoimien työntekijä tai palvelusta käyvä nuori (ks. Snellman 2003, 58; myös Davies 2002).

Kenttätyön jälkeen äänitiedostot litteroitiin²⁸. Aineiston analyysin alkuvai-heessa kuuntelin aineistoa ja tarkastin muiden litteroiman materiaalin ja täy-densin sitä niiltä osin kuin ulkopuolinen litteroija oli kuullut väärin. Lisäksi kuuntelin ja luin haastatteluja, jotta ne tulisivat minulle läpikotaisin tutuiksi.

Heti intensiivisen kenttätyövaiheen loputtua siirsin kenttämuistiinpanot tieto-koneelle. Lisäsin täydentäviä kommentteja ja tarkennuksia hakasulkeisiin teks-tin joukkoon, jotta erottaisin jälkikäteen lisätyt kommentit kentällä kirjoite-tusta. Usein kyse oli tiivistä kirjoitusta avaavista kommenteista, mutta lisäsin myös viittauksia muihin kentällä tekemiini havaintoihin ja siellä sattuneisiin tapahtumiin. Tämä aineiston läpikäynti lisäsi yhden kerroksen muistiinpanoi-hin ja jatkoi jo kentällä aloitettua aineiston analysointia. Aineiston analysointi oli näin myös käytännössä monikerroksinen prosessi (Coffey & Atkinson 1996, 108–109; Lahelma & Gordon 2007, 29).

Siirsin koko aineiston Atlas.ti-ohjelmaan, jossa tein koodauskierroksen sekä ensimmäisille haastatteluille että kenttämuistiinpanoille. Ensimmäisellä kierroksella koodasin niin, että lopulta koodeja oli yli kaksisataa. Suoraan ter-veysteemoihin (mm. tupakointi, varuskuntasairaala) liittyvien koodien lisäksi tein koodeja instituution käytännöistä, nuorten mainitsemista mielialoista, heidän suhtautumisestaan armeijan arkeen sekä heidän suhteistaan kantahen-kilökuntaan ja muihin varusmiehiin. Tässä vaiheessa en tiennyt, miten tiiviisti väitöskirjani keskittyisi vain terveysteemoihin ja tulisiko siihen myös yleisempi ryhmiä ja armeijakokemuksia kuvaileva analyysiosio. Myöhemmillä kierrok-silla yhdistelin koodeja ja teemoja yläkategorioiden alle. Tässä kohtaa koodeja

27 Yli vuosi kenttätyön jälkeen kävin Tikkakosken kasarmialueella. Astuessani sisälle rakennukseen vastaani tulvi tuttu tuok-su. Tiesin heti, että rakennuksessa sijaitsivat varusmiesten tuvat. Viereinen rakennus, jossa oli kantahenkilökunnan tiloja, ei haissut lainkaan samalta kuin tupa-alue. Tuolloin tulin tietoiseksi siitä, että varusmiesryhmällä todella oli aivan omanlai-sensa haju, ja tuo haju toi mieleen konkreettisia muistoja kenttätyöstä. Olen useaan otteeseen pohtinut, mistä tuo tuoksu tulee – ehkä vuosia käytössä olleista vaatteista, liasta, metsän tuoksusta ja hiestä.

28 Litterointeja tekivät tutkijan lisäksi Nuorisotutkimusverkoston tutkimusavustajat Jenni Wessman, Hannu Hooman, Essi Syrjäkari ja Mikko Piispa. Heillä jokaisella oli omanlaisensa tapa litteroida, minkä takia osaan litteraatioista on merkitty tarkemmin muun muassa tutkittavan ja tutkijan hymähdykset ja puheen tauot. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, koska tutkimukseni analyysi ei ollut esimerkiksi keskustelunanalyysiä tai diskurssianalyysiä. Kuunnellessani haastatteluja tarken-sin litteraatioita ja yhdenmukaistin niitä. Litterointi ja valmiiksi litteroitujen tekstien kuuntelu ja korjaus ovat erilaisia työskentelytapoja. Perehdyin erityisesti niihin haastatteluihin, joita en ollut itse litteroinut lukemalla ja kuuntelemalla niitä useita kertoja. Näiden kuuntelu-, luku- ja analyysikertojen avulla ero eri tavalla tehtyjen litteraatioiden ja niihin kytkeyty-neen esianalyysin välillä vähitellen hälveni niin, etten katso sen vaikuttakytkeyty-neen merkittävästi lopulliseen analyysiin.

oli 163, ja pääni oli täysin pyörällä. Miten ihmeessä tästä aineistokasasta tulisi kokonaisuus?

Tällöin päätin keskittyä analyysissä aluksi tiiviisti terveysvalintoihin. Tervey-destä nousivat ensin esille vahvasti teemat, joita olin spesifisti kentällä havain-noinut ja suoraan kysynyt haastatteluissa. Tällaisia olivat esimerkiksi tupakoin-ti ja ruokailutavat. Samalla kun koodasin temaattupakoin-tisestupakoin-ti, kirjasin myös teemoja ja ajatuksia, jotka olivat hämmentäneet ja ihmetyttäneet minua kenttätyön aikana. Näitä havaintoja seuraamalla esille nousi asioita, joissa oli ristiriitoja tai jotain erityisen kiinnostavaa. Tällaisia olivat esimerkiksi tapa, jolla varusmiehet puhuivat varusmiessairaalaan lähdöstä, tai se, miten pelkkä ajatus raskaana ole-vasta sotilaasta sai usein puolustusvoimissa työskentelevät hymyilemään. Yksi suurimmista yllätyksistä kenttätyön aikana oli ollut se, miten yksi löllisyyttä korostavan ajan nuoresta muuntuu niinkin helposti kokonaisruumiin osa. Yk-silöllisten terveysvalintojen lisäksi liitin temaattiseen koodaukseen laajemmin kyseiseen terveyskäyttäytymisen alueeseen liittyviä laitoselämän realiteetteja ja sitä, millaisia rajoja toiminnalle kentällä asetettiin. Huomasin, että terveystee-man kuvailun ja analysoinnin kautta tuli ymmärretyksi myös useita oleellisia sosiaalisia ilmiöitä ja tapahtumia. Terveydestä tuli lopulta tutkimusteeman li-säksi kokonaisvaltainen näkökulma, jonka avulla tarkastelen varusmiespalve-luksen sosiaalista maailmaa myös yleisemmin.

Kohdensin aineiston analyysin kysymykseen siitä, mitkä kaikki toimijat ja tekijät suuntaavat nuorten toimintaa varusmiespalveluksessa. Niitä olivat ainakin armeijan viralliset asiakirjat ja käskyt, yksikön ja kasarmin tapa toimia ja tulkita näitä käskyjä, käskyjen ulkopuolelle jäävän toiminnan järjestäminen kasarmilla ja yksikössä, kouluttajien ja varusmiesjohtajien johtamistavat, eri-laiset varusmieskulttuurit, nuorten pienryhmät, nuorisokulttuurit ja fyysiseen ympäristöön ja sen järjestelyyn liittyvä ihmisten toiminnan suuntaaminen.

Näiden lisäksi olivat tietysti yksilölliset valinnat ja niiden taustalla erilaiset siviilielämään liittyvät toimintaa muokkaavat tekijät. Tässä vaiheessa tasoja tuntui olevan niin paljon, ettei aineiston jäsennys vaikuttanut edistyvän mi-tenkään.

Päätin keskittyä siihen, miten instituution käytännöt, jotka ovat jonkin-lainen muunnelma tai tulkinta virallisista säännöistä, suuntaavat nuorten toi-mintaa ja miten varusmieskulttuuri on mukana nuorten erilaisissa arjen va-linnoissa. Aineiston temaattinen koodaaminen jakautui vähitellen kolmeen tasoon niin, että instituution käytännöt, varusmieskulttuuri ja nuorten yksi-lölliset arvot, asenteet ja valinnat jäsensivät analysoitavaa terveysteemaa. Vähi-tellen keskittyminen esimerkiksi siihen, miten eri tasot käytännössä rajaavat ja ohjaavat toimintaa, alkoi vaikuttaa toimivalta tavalta hahmottaa aineistoa laajemminkin. Ensin analysoin haastatteluista, kenttämuistiinpanoista ja tut-kijatapaamisista pätkät, jotka koskivat esimerkiksi tupakointia. Tämän jälkeen hahmotin kenttämuistiinpanojen ja haastattelujen avulla kunkin tason rajat

tupakoinnille. Missä ja milloin voi tupakoida, kuka päättää siitä, ja mitä tapah-tuu, jos ei noudata instituution ohjeistusta? Millaisia vastarinnan tai -puheen muotoja voi löytyä, ja miten varusmieskulttuurissa on tapana toimia tupakoin-nin suhteen? Entä mitä merkityksiä tupakointiin liitetään? Näiden eri tasojen kysymysten jälkeen analysoin sitä, miten yksilöllinen valinta tupakoida tai olla tupakoimatta suhteutuu instituution käytäntöihin ja varusmiesten yhteiseen toimintaan.

Tutkimuksen analyysin edetessä päätin keskittyä aina kerralla yhteen ter-veyskäyttäytymisen osa-alueeseen. Tämä tarkoitti aiempaan tutkimukseen ja aiheeseen liittyvään teoreettiseen keskusteluun tutustumista rinnakkain analyysin kanssa. Tutkimuksen tekeminen suuntautui pian kohti tapaa, jossa yleisen teorian muodostamisen tai todentamisen sijaan tavoitteena on teori-an ja empiriteori-an vuoropuhelu, abduktiivinen päättely. Kuvaamalla valitsemateori-ani ilmiö tä (terveyskäyttäytyminen) monista eri näkökulmista ja eri aineistojen avulla päädyin ilmiön tarkentamiseen, ymmärryksen syventämiseen ja selkeyt-tämiseen. Pyrin terveyskäyttäytymisen eri osa-alueiden analyysiin monista eri lähtökohdista ja tilanteista käsin. Analysoimaani tarkastelin myös rinnakkain aiemman tutkimuskeskustelun kanssa. (Ks. Snow ym. 2003.) Tarkassa aineis-ton läpikäynnissä käytin grounded theorylle ominaista tapaa mikro koodata aineisto, vaikkei tavoitteena ollut oman teorian muodostaminen. Tarkaste-lin aineistoa myös rinnan teorian ja empiiristen tutkimusten kanssa, joten lähtö kohtana ei myöskään ollut tutkijan teorioista vapaa mieli, vaan grounded theorylle ominaista tapaa jäsentää aineistoa käytettiin pikemminkin analyysin työkaluna. (Ks. Strauss & Cobin 1998.)

Vaikka usein kohdistin analyyseissä huomioni erityisesti nuoriin miehiin, naisista kerätty aineisto on ollut tutkimuksen lopputulokselle keskeinen. Nai-set toimivat monilta osin hyvin tunnollisesti sen mukaan, miten palveluksen sosiaalinen kenttä heitä ohjeisti. Koska he pyrkivät sopeutumaan instituution toimintaan hyvin aktiivisesti ja innoissaan, heidän toimintansa kautta rajat ja ideaalit olivat jopa selvemmin havaittavissa kuin miesten toiminnan. Samalla heidän kauttaan tuli selväksi myös joitain sukupuolittuneita käytäntöjä.