Aineisto ja sen käsittely

Tutkimuksen aineistona käytettiin toimintaympäristöanalyysin, henkilöstö- ja sidosryh-mähaastattelujen ja Ideatehdas-verkkotyöpajan kautta kerättyä materiaalia sekä tutki-musaiheeseen liittyvää lähdekirjallisuutta, joka muodostaa työn niin kutsutun teoreetti-sen viitekehykteoreetti-sen. Aineistomateriaaleista toimintaympäristöanalyysi, haastattelut ja Ideatehdas-verkkotyöpaja esitellään tarkemmin alakappaleissa 4.2.1 - 4.2.3.

Tutkimuksen aineisto on kvalitatiivinen ja siihen kuuluvat SWOT- ja PESTEL-analyysien tulokset, täytetty Business Model Canvas, käsinkirjoitetut haastattelumuistiinpanot, Ideatehdas-verkkotyöpajan tulokset excel-taulukoina ja tekstitiedostoina, kohdeyrityksen sisäiset materiaalit, suurimpien metsäkonevalmistajien, metsäyhtiöiden ja palvelutarjo-ajien internet-sivustot sekä otos aiheeseen liittyviä julkaisuja metsä- ja maatalousalan ammattilehdissä sekä valtakunnallisissa lehdissä. Hyödynnetty suomen- ja englannin-kielinen lähdekirjallisuus, johon työn teoriaosuus pohjautuu, on ollut sekä painettua että digitaalista.

Aineiston käsittely rajautui lähinnä havainnointiin, luokitteluun ja erilaisten painotusten ja teemojen määrittelyyn. Havaintojen jäsentämiseksi laadittiin muun muassa käsite- ja tie-karttoja, Business Model Canvas, eriaiheisia yhteenvetoja sekä prosessimalli strategia-työlle. Aineiston käsittelyn kautta tehtyjä havaintoja on viety kohdeyrityksen strategiapro-sessin syötteeksi ja tämän diplomityön tuloksiksi. Tutkimuksessa aineisto palveli empii-risenä materiaalina, jota vasten teoriaa sovellettavuutta käytäntöön ja kohdeyrityksen käyttöön arviotiin.

Kerätyn aineiston päätehtävinä oli toimia aineistona tutkimustyölle sekä syötteenä koh-deyrityksen strategiselle asemonnille ja strategisten valintojen teolle eli toimia pohjama-teriaalina kohdeyrityksen datapohjaisten tuote- ja palveluratkaisujen digitalisaatiostrate-gialle. Aineistoa käytettiin myös reflektointipintana koko strategiaprosessin ajan, kun teh-tiin valintoja mitä strategiamalleja ja -työkaluja kohdeyrityksen toiminnassa tullaan jatkossa hyödyntämään. Aineiston pohjalta siis arvioitiin, millaiset strategiarakenteet ja -työkalut voisivat olla toimivimpia kohdeyrityksen ja strategiatyön kohteen kannalta sekä millaista tietoa toimintaympäristöstä on saatavilla ja mitä tarvitaan tämän tiedon ylläpitä-miseksi.

Aineiston tarkastelun pohjalta on laadittu kohdeyrityksen nykytilanteen strateginen ase-mointi ja pyritty löytämään vahvuuksia, kehityskohteita ja teemoja, joiden ympärille orga-nisaation digitalisaatiostrategian tulisi ensisijaisesti rakentua. Aineiston keräämisen yh-tenä osatavoitteena oli henkilöstön osallistaminen, jonka toivottiin tuovan aiheenkäsitte-lyyn laajempaa perspektiiviä sekä lisäävän henkilöstön sitoutumista strategiaan.

4.2.1 Toimintaympäristöanalyysi

Kohdeyrityksen strategista asemointia varten laadittiin toimintaympäristöanalyysi, jonka tavoitteena oli määrittää kohdeyrityksen datapohjaisen tuote- ja palvelukokonaisuuden nykytilanne, sijoittuminen markkinoille sekä arvioida toimintaympäristön tilaa ja muu-tosindikaattoreita. Seuraavissa kappaleissa, 4.2.2 ja 4.2.3, esiteltävät haastattelut ja Ideatehdas-verkkotyöpaja ovat myös osa toimintaympäristöanalyysia.

Osana toimintaympäristöanalyysia laadittiin PESTEL- ja SWOT-analyysit sekä Business Model Canvas, joiden perusperiaatteet on esitetty aiemmin kappaleessa 3.1.4. Projek-tissa päädyttiin hyödyntämän näitä analyyseja siksi, että yhdessä käytettynä ne antavat laajan kuvan organisaatiosta, tarkastelun kohteena olevasta tuoteperheestä sekä orga-nisaation toimintaympäristöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Yhdistettynä skenaario-mallinnukseen SWOT- ja PESTEL-analyysit ja BMC auttavat myös hahmottamaan toi-mintaympäristössä tapahtuvien muutosten syy-seuraus-suhteita. Strategista ketteryyttä edistävänä asiana nähtiin myös, että kyseisten työkalujen käyttö ja päivittäminen on yk-sinkertaista ja nopeaa ja ne mahdollistavat benchmarking:in myös muiden tuotteiden / palveluiden tai yritysten kanssa. Myös se, että analyysit ovat laajalti tunnettuja ja hyö-dynnettyjä puolsivat niiden valintaa, sillä tuttujen menetelmien kautta saatujen tulosten läpikäynti ja soveltaminen vaatii vähemmän taustoittamista ja näin ollen tehokasta.

Osana toimintaympäristöanalyysiä käytiin läpi myös metsäteollisuudessa laajalti käy-tössä olevat sovellukset ja tavat hyödyntää dataa. Kohdeyrityksen kilpailijoiden tarjonnan lisäksi läpikäytiin myös metsäteollisuuden ammattilehdistöä ja suurimpien metsäsektorin toimijoiden avauksia digitalisaatioon ja datan hyödyntämiseen liittyen. Tavoitteena oli verrata omaa tarjontaa markkinoilla oleviin tuotteisiin ja tarpeisiin, mutta myös löytää metsäteollisuuden pidemmän aikavälin suuntauksia ja trendejä datan hyödyntämiseen ja digitalisaatioon liittyen.

4.2.2 Haastattelut

Strategiaprojektin alkuvaiheessa, osana strategista asemointia, haastateltiin joukko koh-deyrityksen oman henkilöstön ja sidosryhmien asiantuntijoita sekä yksi liiketoiminnas-saan kohdeyrityksen datapohjaisia ratkaisuja aktiivisesti hyödyntävä asiakas. lukysymykset (liite 1) listattiin Business Model Canvasin (liite 2) hengessä. Haastatte-luista myös laadittiin kooste BMC-pohjaan, jota käytettiin syötteenä strategiaproses-sissa.

Haastattelut olivat melko vapaamuotoisia, 1-2 tunnin pituisia keskusteluja, joiden aikana keskustelua johdateltiin etukäteen laaditun kysymyslistan mukaisesti. Kaikkien haasta-teltavien kanssa käsiteltiin samat kysymykset, mutta jokaisen kanssa keskustelu polveili hieman eri lailla ja jatkokysymykset vaihtelivat haastateltavien mukaan. Joidenkin kanssa aiheeseen palattiin vielä toistamiseen, kun jostakin osa-alueesta haluttiin vielä jatkaa keskustelua. Haastateltavia kannustettiin haastatteluissa kertomaan avoimesti oma mielipiteensä läpikäydyistä asioista, jotta nykytilanteesta saatiin mahdollisimman todenmukainen kokonaiskuva. Haastatelluille annettiin myös mahdollisuus esittää mieli-piteensä anonyymisti, jotta vahvakaan kritiikki nykytoimintaan liittyen ei jäisi kertomatta.

Yksikään haastateltavista ei haastatteluhetkellä ollut haastattelijaan esimies- / alaissuh-teessa tai esim. suorassa asiakassuhalaissuh-teessa, minkä toivottiin osaltaan edesauttavan avointa keskustelua. Aiheen ja toimintaympäristön tuntemuksella sekä haastateltavien monipuolisella otannalla pyrittiin varmistamaan, etteivät yksittäiset mielipiteet päässeet vääristämään muodostettavaa kokonaisuuskuvaa.

Kohdeyrityksen omasta henkilöstöstä haastateltiin yhteensä 15 henkilöä. Haastateltavat valittiin niin, että heillä kaikilla on vahva kosketuspinta aiheeseen, mutta he edustavat mahdollisimman monia eri osastoja ja organisaation tasoja. Mukaan valittiin myös useita henkilöitä, jotka toimivat suoraan asiakasrajapinnassa ja pystyivät näin kertomaan nyky-ratkaisujen saamasta vastaanotosta ja käytettävyydestä asiakkaiden parissa.

Asiakkaista haastateltiin yhtä kohdeyrityksen tärkeimmistä kotimaan asiakkaista, jonka kalustoon kuuluu sekä kohdeyrityksen että kilpailijoiden metsäkoneita, ja joka omassa liiketoiminnassaan hyödyntää monipuolisesti ja aktiivisesti sekä kohdeyrityksen että kil-pailijoiden datapohjaisia tuote- ja palveluratkaisuja.

Sidosryhmistä haastateltiin kahta kotimaisten metsäyhtiöiden edustajaa, jotka molem-mat työskentelevät tuote- tai toiminnankehityksen johtotehtävissä. Näissä haastatte-luissa keskustelu painottui enemmän puunkorjuun digitalisoitumiseen, ko. yhtiöiden

digi-talisaatiohankkeisiin sekä metsäteollisuuden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin puunkorjuu-ketjussa syntyvän datan osalta, joihin metsäkonevalmistajien tulee kyetä vastaamaan tulevina vuosina.

4.2.3 Ideatehdas-verkkotyöpaja

Osana strategiaprojektia ja aineiston keruuta toteutettiin kohdeyrityksen henkilöstön pa-rissa Ideatehdas-verkkotyöpaja (Corefiner, 2020), jonka tavoitteena oli ideoida koko koh-deyrityksen henkilöstön voimin uusia tapoja luoda kerätyn konedatan pohjalta lisäarvoa loppuasiakkaalle. Verkkotyöpajan tavoitteena oli myös osallistaa henkilöstöä strategia-työhön sekä kartoittaa taustakysymysten avulla henkilöstön kokemusta aiheesta, sen tärkeydestä liiketoiminnan kannalta ja nykytoiminnan tasosta omassa ja kilpailevissa yri-tyksissä.

Ideatehdas toteutettiin ulkopuolisen palveluntarjoajan, Corefiner-nimisen yrityksen kanssa ja verkkotyöpajaan kutsuttiin kohdeyrityksen koko Suomen henkilöstö, lähes 800 henkilöä. Ideatehdas oli avoinna kaksi ja puoli viikkoa, jonka aikana lähes 40 % kutsu-tuista osallistui Ideatehtaaseen jollain tavalla (kirjautui, selasi sisältöä, vastasi kysymyk-siin, jätti oman ideansa, arvioi tai kommentoi muiden ideoita) ja 26 % osallistuneista jul-kaisi oman ideansa (kuvat 16 ja 17). Verkkotyöpajan toimintaperiaatteeseen kuului ide-oiden vertaisarviointi ja palautteen antaminen, jide-oiden tarkoituksena oli jalostaa ideoita eteenpäin. Keskimäärin Ideatehtaassa julkaistut ideat saivat 41 vertaisarviointia ja 5 kommenttia.

Kuva 16. Ideatehtaan käyttöaste.

Kuva 17. Yksittäisen idean näkymä Ideatehtaassa.

Ideatehtaassa julkaistuista ideoista ja niiden vertaisarvioinneista nousi esiin selkeitä tee-moja, jotka muun materiaalin ohella vietiin osaksi toimintaympäristöanalyysia ja tutki-musaineistoa. Uuden ideoinnin ohessa verkkotyöpaja auttoi tunnistamaan nykytoimin-nan vahvuuksia ja kipukohtia.