Karjalan osuuskassa 1923-1963 · DIGI

K A R JA L A N O S U U S K A S S A

1923-1963

K a r j a l a n O s u u s k a s s a 1923-1963

Maanviljelijä Arvo Ylirekola. Pe­rustajajäsen. Johtokunnan nykyi­

nen varapuheenjohtaja. Toimi osuuskassan hoitajana vv. 1923

—1943.

4

Maanviljelijä Artturi Mäkilä. Pe­

rustajajäsen. Johtokunnan nykyi­

nen puheenjohtaja.

Alkulause

Karjalan Osuuskassan täyttäessä 40 vuotta lienee paikallaan luoda lyhyt Katsaus osuuskassan kehitykseen, mikä neljän vuosikymmenen kuluessa on tapahtunut siirryttäessä pienestä "kyläpankista” aikamme täydelli­

seen pankkilaitokseen.

Karjalan Osuuskassan toiminnan aloittamisen aikoina elettiin maas­

samme huomattavaa taloudellisen kehityksen aikaa. Kotoisten olojem- me vakiintuminen ensimmäisen maailmansodan jälkeen aloitti ripeän taloudellisen kehityksen kauden, jolloin osuuskassankin perustaminen tapahtui luontevasti paikkakunnalla vallitsevien luotto-olojen paranta­

miseksi. Karjalan Osuuskassalla on siten ollut alusta pitäen suotuisat edellytykset toteuttaa tarkoitustaan tämän pienen paikkakunnan elin­

ehtojen kohottamiseksi ja elinkeinoelämän kaikinpuoliseksi elvyttämi­

seksi. Koko ajan on sillä ollut ohjaimissaan toimen miehiä, monet kas­

san perustamisessa mukana olleita, yleistä arvonantoa nauttivia velvol­

lisuudentuntoisia henkilöitä, joiden jäljessä on voitu aineellista turvalli­

suutta tuntien kulkea ja joiden neuvoja ja ohjeita on voitu noudattaa.

Paikkakunnan omien miesten johtamana on yhteinen yritys kehittynyt ja luonut menestymisen edellytyksiä itsekullekin ja siunausta seutu­

kunnalle.

Menneitä tapahtumia muistellen ja niiden merkitystä korostaen on tä­

mä historiikki tehty toivossa, että edessä olevakin aika muodostuisi yhtä menestykselliseksi kuin nyt taakse jäänyt.

Karjalassa 12 päivänä marraskuuta 1963.

Johtokunta.

Toiminnan aloittaminen

Itsenäistymisen jälkeinen aika merkitsee maassamme tuntuvaa talou­

dellisen kehityksen nousua. Kun säännöstely oli huhtikuussa 1921 lope­

tettu, talouselämä hakeutui vähitellen normaaleihin uomiin. Monia vuosia jatkunut inflaatio alkoi vähitellen hidastua ja hintataso vakiin­

tui vuoden 1923 aikana. Joulukuussa 1925 vahvistettu uusi rahalaki va­

kautti rahamme arvon lopullisesti. Maataloudessa saatiin kohtalaiset sadot vuosina 1925—27. Koti- ja ulkomaankauppa kasvoi, elinkeinoelä­

mä vilkastui.

Lisääntynyt toimeliaisuus ulottui syrjäiseen Karjalan pitäjään asti.

Marraskuun 12 päivänä pidettiin Sairisten kansakoulussa esitelmätilai­

suus, jossa Pellervo-Seuran konsulentti Juhani Kangasperko piti pitkän ja valaisevan alustuksen osuuskassaliikkeestä pienviljelijäin luotontar- peen tyydyttäjänä. Osuuskassa-asia ei ollut paikkakunnalla aivan tun­

tematon, sillä jo aikaisempina vuosina ennen nyt 40 vuotta täyttävän osuuskassan perustamista oli siipikarjayhdistyksen konsulentti "Muna- Kivi" tätä osuustoimintamuotoa useissa, muun muassa Kirkonkylän kansakoulussa pitämässä esitelmässään selostanut. —

Alustuksen johdosta virisikin vilkas keskustelu, jossa puheenvuorojen käyttäjät yksimielisesti kannattivat osuuskassan perustamista. Samalla hyväksyttiin Pellervo-Seuran osuuskassoja varten laatimat mallisään­

nöt. Toimitetussa jäsenmerkinnässä liittyivät osuuskuntaan seuraavat 25 jäsentä: Sulho Hella, Väinö Ollila, Aleksi Vuorinen, Artturi Mäkilä, Arvo Ylirekola, K. W. Aho, Sulho Kulmala, Vihtori Peräntie, Feliks Olli­

la, Kusta Joki-Kouhila, Frans Huhtala, Juho Tasanen, Oskari Keskilä, Kaarlo Helini, Nestori Alinen, Frans Saari, Frans Salmela, Juho Suoja­

nen, Kusta Einola, Frans Lehtonen, Kusta Pihala, Isak Palola, Fransi Ei- lu, Fredrik Isotalo ja A. M. Kylälassila. Valtioneuvosto vahvisti osuus­

kunnan säännöt toukokuun 15 päivänä 1924 ja marraskuun 5 päivänä samana vuonna merkittiin osuuskunta kaupparekisteriin.

Osuuskassojen Keskuslainarahasto myönsi kassalle ensimmäisen luo­

ton kesäkuussa 1925 ja toiminta voi alkaa. Osuuskassojentarkastaja Juhani Kangasperko toimitti kassan tarkastuksen ensimmäisen kerran 18 päivänä kesäkuuta 1925. Samalla hän antoi alustavia ohjeita kirjan­

pidon hoitamisessa. Tarkastuskertomuksessaan hän lausuu muun muassa: "Kassan toiminta on hyvällä alulla. Uskollisesti ja sitkeästi nyt vain toimittava eteenpäin. Pellervo-lehden tilauksia tulee välittää ainakin kaikille luottoa nauttiville jäsenille. Hyvä, jos vielä muillekin, sillä Pellervon antama maataloudellinen tieto ja taito ovat jokaiselle

6

tarpeen. Kassan hallituksen sopisi myös tehdä alote osuusmejerin pe rustamisesta Karjalaan". Pellervon levittämistä tarkastaja Kangasper- ko tähdentää kertomuksissaan vielä monta kertaa, ja meijerihankkeesta hän mainitsee seuraavan vuoden tarkastuskertomuksessaan: Meijeri- hankkeesta olisi nyt täysi tosi tehtävä niin pian kuin mahdollista. Sil­

loin Karjalaan tulisi rahaa nykyistä runsaammin, mikä olisi omaansa nostattamaan osuuskassankin kehitystä”. Vuonna 1928 suorittamansa tarkastuksen johdosta tarkastaja Kangasperko mainitsee kertomukses­

saan: "Meijeriä ei ole vieläkään saatu perustetuksi. Meijerin perusta­

mishankkeista ei ole hellitettävä, ennenkuin meijeri on saatu".

Osuuskassojen tarkastajat ovat siis antaneet tarkastustyönsä ohella osuuskassan hoitoa ja kehittämistä koskevia neuvoja ja ohjeita. Lisäksi ovat he merkittävällä tavalla kannustaneet ja rohkaisseet osuuskassa- miehiä kaikissa muissakin paikkakunnan parasta tarkoittavissa yrityk­

sissä. Erikoisen kiitosmaininnan siitä ansaitsee tarkastaja Juhani Kan­

gasperko, joka toimi Varsinais-Suomen osuuskassojen tarkastajana vuoteen 1952 asti.

Ainoa varsinainen teollisuuslaitos Karjalan kunnassa on vuonna 1929 perustettu Karjalan Tl. Osuusmeijeri, joka siitä alkaen on tehnyt tärkeätä palvelusta toimialueensa karjanomistajille.

Antolainaus

Toiminta oli alkuvuosina vaatimatonta ja lainoja myönnettiin pääasias­

sa Osuuskassojen Keskuslainarahastolta saatujen asutus- ym. luottojen turvin. Kassan toimisto oli virallisesti avoinna yhtenä päivänä viikossa, m utta käytännössä aina kun kassanhoitaja oli saapuvilla. Hallitus ko­

koontui kerran kuukaudessa käsittelemään lainahakemukset ynnä muut asiat. Ensimmäisenä toimintavuotena myönnettiin 27 velkakirjalainaa yhteismäärältään 93.700:—. Myönnetyt lainat käytettiin uudismaan rai­

vauksiin, maataloustarvikkeiden- ja koneiden ostoon, kotieläinten hank­

kimiseen ja vanhojen tilojen rakentamiseen. Talletustoiminta aloitettiin samanaikaisesti ja ensimmäisen toimintavuoden päättyessä talletuksia oli 5 talletustilillä yht. 1.740,87 mk. Talletuksista maksettiin korkoa 8 % ja lainoista peritty alin korko oli 6 %, korkein 9 %. Osuuskassan toiminta sujui menestyksellisesti seuraavinakin vuosina, talletukset li­

sääntyivät, Keskuslainarahastolta saatiin lisäluottoja ja lainoja voitiin myöntää tarvitsijoille.

Vaikeudet tulivat kuitenkin eteen maataloudenkin alalla. Vuonna 1928 saatiin varsin epäedullisten korjuutöiden johdosta laadultaan heikko vuodentulo. Sato oli niin heikkolaatuista, ettei sitä saatu kaupaksi. Vil­

jaa ja muita elintarvikkeita jouduttiin tuomaan ulkoa. Rakennustoimin­

nan vilkkaimmillaan ollessa kasvoi tarvikkeiden maahan tuonti nopeas­

ti. Kun Venäjän odottamaton kilpailu puutavaramarkkinoilla aiheutti vastuksia puunjalostustuotteiden viennissä, kääntyi kauppatase odotta­

m atta tuontivoittoiseksi. Maksutase osoitti huomattavaa vajausta ja ra­

hatilanne alkoi uhkaavasti kiristyä. Tilannetta pahensi ulkomailla sattu­

neet vastaavat tapahtumat. Yleinen pula-aika oli yllättänyt. Siitä maini­

taan osuuskassan v. 1932 vuosikertomuksessa muun muassa: "Ankara talouspula, jota myös suurella syyllä on kutsuttu luottamuspulaksi, on saattanut talouselämän aivan sekaisin. Rahanpuute on käynyt aivan yleiseksi, josta on aiheutunut työttömyyttä sekä etenkin maataloudessa vallan romahdusmainen hintojen lasku. Tällaisten olojen vallitessa on kassan jäsentenkin ollut hyvin vaikea aikanaan suorittaa korkojaan ja lainanlyhennyksiään.

Karjalan Osuuskassan vaikutus paikkakunnan talouselämään näkyy kuitenkin selvimmin juuri vuosien 1925—34 taustaa vasten katsottuna.

Huomattava merkitys on ollut osuuskassan harjoittamalla valistustyöllä, muun muassa maatalouden ammattilehteä, Pellervoa levittämällä. Sen levittämisen hyväksi toimittiin hyvin aktiivisesti, muutamana vuonna kassa maksoi puolet sen tilausmaksusta ja tilattiinpa se täysin ilmai-

sestikin niille kassan jäsenille, jotka olivat osallistuneet molempiin var­

sinaisiin osuuskunnan kokouksiin. Vaikeistakin ajoista huolimatta osuuskassa ei ole kuitenkaan kärsinyt luottotappioita koko toiminta- aikanaan, mikä osoittaa velkaa tehdyn harkiten ja asiallisiin tarpeisiin.

Karjalan Osuuskassasta myönnettiin ensimmäisen 10 toimintavuoden aikana lainoja 2.611.950:— markkaa. Lainoja myönnettiin siis pääasias­

sa valtiolta ja Osuuskassojen Keskuslainarahastolta saaduista varoista, mutta vähitellen myös kassan talletusliike alkoi kehittyä ja Keskuslai­

narahastolta saatuja luottoja alettiin maksaa pois. Vuoden 1934 päät­

tyessä kassassa oli talletuksia 509.230:50 markkaa. Samanaikaisesti ve­

lat Keskuslainarahastolle tekivät huokeakorkoisten asutus- ym. lainojen tileillä 592.137:50 markkaa. Kymmenes toimintavuosi merkitsi sellaista käännekohtaa, että lainoja tästedes myönnettiin pääasiassa talletuksina kerätyistä varoista.

Kymmenen vuoden aikana, vv. 1925—1934, myönsi Karjalan Osuuskassa lainoja eri tarkoituksiin seuraavasti:

uudisviljelyksiin ja maanparannuksiin ... ...117 lainaa

maanviljelysammattitarvikkeiden ja koneiden ostoon .... 116 „

kotieläinten ostoon ...59

rakennuksiin vanhalla tilalla ...148 „

lisämaan ostoon ...11

uudistilan ostoon ... 2

uudistilan rakentamiseen ... 5

vanhan tilan ostoon ...15

korkeakorkoisten velkojen maksamiseen, velkojen järjeste- lyyn ym. tarkoituksiin ...147 „

yht. 620 lainaa Edelläolevasta selviää, että osuuskassa tuki erikoisesti huomiota herät­

tävällä tavalla jo olemassa olevien tilojen elinkelpoisuuden parantamis­

ta toimintansa ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lainoja myönnettiin eniten vanhojen tilojen rakentamiseen ja muihin perusparannuksiin niillä. Sensijaan esim. uudistilan perustamista ja rakentamista ei juuri tapahtunut. Tämä onkin hyvin ymmärrettävää, sillä tilat olivat entuu­

destaan sopivan suuruisia eikä näin edellytyksiä asutustoimintaan paik­

kakunnalla ollut.

Karjalan Osuuskassa on välittänyt myös maanhankintalain mukaisia asuttamislainoja ja valtion pienteollisuuslainoja. Vuodesta 1953 alkaen on annettu pankkitakauksia muun muassa valtion vedenhankintalai- noille ja kuivurilaitoslainoille. Kun maankäyttölain mukaisia maan-

Osuuskassan välittämien maankäyttölainojen avulla on rakennet­

tu monia ajanmukaisia asuin- ja kotieläinrakennuksia. Kuvassa maanviljelijä Mauri Valtasen omistaman Peltolaakso nimisen tilan talouskeskus.

käyttölainoja alettiin vuonna 1959 myöntää, oli osuuskassa voimakkaas­

ti mukana alusta alkaen. Nimenomaan näiden osalta osuuskassan työ on ollut erityisen menestyksellistä, vaikka lainoitustoiminnassa ovat mukana muutkin rahalaitokset. Karjalan kuntaan vv. 1959—62 myönne­

tyistä maankäyttölainoista osuuskassan osuus oli 92 % eli 16.980.000 markkaa.

Karjalan Osuuskassan välityksellä myönnetyt maankäyttölainat ajalla 1. 1. -59 — 31. 10. -63

10

Lainaluku Summa

Asuntolainat ... 7 2.200.000 vmk Rakentamislainat ... 16 6.020.000 „

Maanosto- ja sisarosuuslainat 23 13.740.000 „

Sähköistämislainat ... 3 270.000 „

Yht. 49 22.230.000 vmk

Osuuskassa on siis lainoja myöntänyt hyvin monenlaisiin tarkoituksiin toimintansa alkuvuosista lähtien. Lainoja myönnettiin aluksi maanvil­

jelijäin luotontarpeen tyydyttämiseen, mutta kassan talletusliikkeen ke­

hittyessä on myös kauppa ja liiketoiminta saanut oman osansa, kuten oheisesta tilastosta, -luottojen jakautuminen elinkeinoryhmittäin 31. 12.

-62, ilmenee:

Nostetut lainat ja vekselit sekä käytetyt sh-luotot

Lainanottajan elinkeino- ryhmä

Maa- ja metsätalous Kaivannaisteollisuus

Osuuskassan Valtion varois- omista varois- ta välitetyt ta ja ottolai- luotot nauksesta

annetut luotot 96.500.000:—

4.000.000:— 16.400.000:

100.000:-

Yhteensä

112.900.000 mk 4.100.000 „ Teollisuus:

Elintarvike­

teollisuus 6.000.000:— 6.000.000 „

Puuteollisuus 3.000.000:— 200.000:— 3.200.000 Savi- ja kivenjalos-

tusteollisuus 100.000:— 100.000 „

Kauppa 3.200.000:— 3.200.000 „

Liikenne 14.400.000:— 14.400.000 „

Henkilö- ja sekalais- luotot:

Kiinteistöluotot 1.400.000:— 1.400.000 „

Asunto-osakeluotot 1.000.000:— 1.000.000 „

Yksityishenkilöiden

muut luotot 2.900.000:— 2.900.000 „

Muut luotonsaajat 1.500.000:— 1.500.000 „

Luotot kaikkiaan 133.900.000:— 16.800.000:— 150.700.000 mk

Talletusliikkeen kehitys

Vuosi 19281925 19311935 19381941 19441947 19501953 19561959

Talletusmäärä 1.740:87 153.630.80 362.643:95 650.879:40 1.124.488:20 1.720.695:55 2.716.308:40 9.729.223:—

25.497.735:—

58.894.984:—

82.015.172:—

110.416.160:—

30. 9. 1963 (vmk) 153.277.525

Kuten edelläolevasta taulukosta näkyy, on talletusmäärissä ollut tasais­

ta nousua koko kassan toiminta-ajan. Talletusliikkeen kehittäminen on­

kin ollut kassan johtomiesten erikoisen huomion kohteena jatkuvasti.

Jo vuonna 1927 eli kohta varsinaisen talletusliikkeen alkamisen jälkeen pantiin alulle myös koulusäästötoiminta ja otettiin käytäntöön kodin- säästölippaat.

Talletusliikettä ovat kuitenkin kohdanneet monet vaikeat ajat. Vuonna 1928 kärsi maatalous katovahinkoja ja seuraavina vuosina vaikuttivat ns. "pulavuodet". Sotavuosien aikana talletuskehitys oli luonnollisesti heikkoa. Vuonna 1941 omaisuudenluovutusvero lohkaisi 10 % jo 10.000 markan suuruisista talletuksista alkaen. Sodan seurauksena alkanut inflaatio, setelistön lisääntyminen, ja tavaton tavarapula toisaalta ai­

heuttivat talletusten kasvua.

Sotavuosien jälkeen talletustoiminta alkoi muutenkin elpyä. Merkittävä käänne suotuisaan suuntaan tapahtui osuuskassan muutettua pitäjän keskustaan vuonna 1946. Ja uutta puhtia antoi kassan hoidon muutta­

minen päätoimiseksi tehtäväksi vuonna 1948, minkä jälkeen toimisto oli avoinna joka päivä. Kaikkein voimakkaimmin talletusten kasvua lienee kuitenkin edistänyt oman toimitalon valmistuminen kunnan keskustas­

sa vuoden 1952 alussa. Niinpä osuuskassojentarkastaja tuomari Jukka Rousi katsoo aiheelliseksi mainita tarkastuskertomuksensa päätteeksi maaliskuussa 1954 seuraavaa: "Kassan talletuspääomat ovat viime vuoden aikana nousseet 16.1 milj. eli 37,5 %. Saavutus on erinomainen,

12

Laajokilainen kirvesmies Kustaa Niemi­

nen talletti ensimmäisenä rahaa osuus- kassaan kesäkuun 25. päivänä 1925. Keinu­

tuolissa istuen 80-vuotias kirvesmies ja kassan ensimmäinen tallettaja esittelee vanhoja talletuslukuja säästötililtään, joka hänellä on yhä käytössä.

ja kassa lieneekin ratkaisevasti varmistanut asemansa pitäjän huomat tavimpana rahalaitoksena. Kun sisäiset asiat lisäksi on hoidettu varsin huolellisesti, on syytä lausua kassan hallitukselle ja johtajalle kiitokset hyvästä ja tuloksellisesta työstä."

Vaikka talletukset ovatkin kasvaneet, on rahantarve lisääntynyt vielä voimakkaammin, ja pääoman puute on jatkunut maan kaikissa rahalai­

toksissa pitkän aikaa eikä anottuja lainoja ole läheskään aina voitu myöntää. Talletusvaroista käytävä kilpailu on yhä kiristynyt ja varsin­

kin liikepaikoilla näyttelee siinä huomattavaa osaa valtion korkeakor­

koiset obligaatiot. Rahanarvon heikentyminen yhdessä edellä mainitun lisäksi ovat tuoneet talletustoiminnan piiriin useita uusia palvelumuo­

toja. Niinpä on otettu käyttöön indeksitilit, jotka takaavat joko 100 %:n tahi 50 %:n indeksiturvan, ja korkeakorkoiset talletustilit, joille varat sidotaan vuodeksi kerrallaan. Osuuskassojen uusin tilimuoto on ns.

nuorisotili, joka oikeuttaa tilin ehtojen mukaiseen lainansaantiin. Kun näiden lisäksi on muun muassa lapsilisätilit, kansaneläketilit ja jo van­

hastaan maksupalvelutilit, on myös tilitapahtumat talletuspuolella jat­

kuvasti lisääntyneet.

Osuuskassan toimipaikat ja toimihenkilöt

Karjalan Osuuskassaa hoiti sen perustamisesta alkaen maanviljelijä Arvo Ylirekola omassa kodissaan Laajoen kylässä helmikuun 3 päivään 1943 saakka. Sanottuna päivänä osuuskassan hallitus kokoontui pöytä­

kirjojen mukaan kassan siirtoa varten ja valitsi kirjanpitäjäkseen maanviljelijä Eino Santasen Suojoen kylästä. Samassa kokouksessa vuokrattiin toimistoa varten yksi huone rouva Anni Österbladilta Laa- joelta 60 markan kuukausivuokrasta. Samalla päätettiin, että toimisto pidetään avoinna joka arkipäivä klo 10—12.

Tämä toimipaikka ei kuitenkaan liene tyydyttänyt kassan hallitusta, sil­

lä jo 5. 7. 1944 pidetyssä kokouksessa päätettiin vuokrata toimistohuo- neusto maanviljelijä Juho Arvelalta KarjalankyIästä 125 markan kuu­

kausivuokrasta.

Vuonna 1946 kunnat siirtyivät verojen ennakkoperintään ja kuntien ra­

hatalous oli muutenkin laajenemassa. Kunnanesimies Arvo Ylirekola, joka samalla hoiti kaikki kunnankirjurin tehtävät, ehdotti rahastonhoi­

don ja veronkannon antamista rahalaitosten tehtäväksi Karjalassa.

Osuuskassan hallitus käsitteli ehdotuksen kokouksessaan 6. 3. -46:

' — Asiasta päätettiin, että jos Karjalan Säästöpankki ottaa myös osal­

taan osaa kunnan rahavarojen hoitoon ja tehtävä alkaisi noin touko­

kuussa, vaaditaan tehtävästä maksu laskun mukaan . . Kun säästö­

pankki ei ollut asiasta erikoisemmin kiinnostunut, annettiin rahaston­

hoito yksinomaan osuuskassan huoleksi. Kansanhuollon valtakaudella

14

Osuuskassan v. 1952 valmistunut toimitalo.

kuntalaisilla oli usein asiaa kunnantalolle. Tämän vuoksi ja kunnan rahastonhoidon takia katsottiin sopivaksi luopua hyvästä toimistohuo- neustosta Karjalankylässä ja vuokrattiin toimistoa varten huone maan­

viljelijä V. A. Karppiselta kunnantalon vieressä sijaitsevasta huvilasta.

Uuden toimipaikan sijainti oli edullinen ja niinpä tammikuun 14 päivä­

nä 1948 ostettiin maanviljelijä V. A. Karppiselta rakennustonttikin osuuskassan toimitaloa varten kunnantalon vierestä.

Kuukausi sen jälkeen vei kuolema hallituksen jäsenistöstä viisi vuotta osuuskassanhoitajana toimineen maanviljelijä Eino Santasen. Hänen ti­

lalleen valittiin osuuskassavirkailija Kalevi Pajunen Kojonjoen Osuus- kassasta. Osuuskassan toimisto, joka jo pari vuotta oli ollut avoinna kaksi kertaa viikossa, pidettiin tästä alkaen avoinna joka päivä.

Helmikuussa 1949 oltiin taas muuttopuuhissa. Autoilija Yrjö Saarisen vasta valmistuneesta huvilasta vuokrattiin toimisto ja tehtiin toinen tonttikauppa maanviljelijä V. A. Karppisen kanssa, uuden toimipaikan läheisyydestä valtion maanteiden risteyksessä. Oman talon rakentamis­

ta valmisteltiin, rakennuspuutavaraa ostettiin ja rakennussuunnitelmia

hankittiin. Kesällä 1950 alettiin perustavia töitä rakennustontilla, mutta varsinaiseen rakentamiseen ei kuitenkaan vielä ryhdytty. Maapohja oli pehmeä ja epäiltiin, kestäisikö perusta kassan rahakirstujen painoa.

Niinpä seuraavan vuoden huhtikuussa ostettiin vielä yksi rakennustont- ti, tilalliselta Olga Karppiselta, saman tien risteyksestä. Rakennustyöt aloitettiin heti toukokuun alussa ja tammikuussa 1952 osuuskassa muutti nykyiseen toimitaloonsa.

Pari vuotta tämän jälkeen todettiin tarpeelliseksi perustaa Laajoelle oma asioimisto sekä pitää kerran viikossa kassapäivät Kalelassa ja KarjalankyIässä. Näin osuuskassa oli saanut ne ulkonaiset puitteet, jois­

sa se vielä edelleenkin toimii.

Osuuskassan toiminta omassa toimitalossa alkoi huomattavasti vilkas­

tua, mistä johtuen liikkeen hoito yhden henkilön voimin kävi ylivoimai­

seksi. Ensimmäinen virkailija otettiin vuonna 1954. Nykyisin käsittää osuuskassan henkilökunta kolme työntekijää. Osuuskassanjohtajana on siis ollut vuodesta 1948 alkaen Kalevi Pajunen ja virkailijoina Anja Forsman vuodesta 1960, ja Raila Koskinen vuodesta 1962.

Laajoen asioimiston hoitajana, vv. 1954—63, oli rouva Sirkka-Leena Rantala.

16

Sisäkuva osuuskassan toimistosta v. 1962.

Näkymä osuuskassan toimistosta v. 1963.

Johtokunta, Hallintoneuvosto ja Tilintarkastajat

Kun osuuskassa marraskuussa 1923 perustettiin, valittiin sen hallituk­

seen maanviljelijät Fransi Eilu, Väinö Ollila, Arvo Ylirekola, Sulho Hel­

la ja Artturi Mäkilä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Fransi Ei­

lu, varapuheenjohtajaksi Väinö Ollila ja kirjanpitäjäksi Arvo Ylirekola.

Näin kuluivat neljä seuraavaakin vuotta mitään muutosta kassan joh­

dossa tapahtumatta. Vuonna 1928 maanviljelijä Sulho Hella erosi toi­

mestaan ja on siitä alkaen toiminut kassan hyväksi varajäsenenä, tilin­

tarkastajana ja vuodesta 1948 alkaen hallintoneuvostossa. Hänen tilal­

leen hallitukseen tuli puuseppä Emil Vuori. Kaksi vuotta myöhemmin puheenjohtaja Frans Eilu oli terveytensä ja pitkän toimimatkansa takia pakoitettu jättämään tehtävän nuorempiin käsiin. Varapuheenjohtaja Väinö Ollila valittiin nyt puheenjohtajaksi ja hänen varamiehekseen tuli Artturi Mäkilä. Hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi maanvilje­

lijä Jussi Henttula, joka hoiti tointaan uskollisesti 30 vuotta. Neljän­

toista toimivuoden jälkeen v. 1937 maanviljelijä Väinö Ollila luopui pu-

Osuuskassan nykyinen johtokunta.

heenjohtajan tehtävästään ja hallituksen jäsenyydestä ja tehtävän peri varapuheenjohtaja Artturi Mäkilä, joka siitä alkaen on ansiokkaasti pu­

heenjohtajan nuijaa käyttänyt. Hallitukseen valittiin nyt maanviljelijä Eino Santanen, joka toimi varapuheenjohtajana aina vuoteen 1944, jol­

loin hänet valittiin osuuskassanhoitajaksi. Siitä lähtien varapuheenjoh­

tajan tehtävää on hoitanut maanviljelijä Arvo Ylirekola. Puuseppä Emil Vuori jätti hallituksen jäsenyyden vuonna 1946 maanviljelijä Kalle Koi­

vistolle, joka erosi toimestaan v. 1953 ja pyydettiin hallituksen ensim­

mäiseksi kunniajäseneksi. Samalla valittiin uudeksi jäseneksi maanvil­

jelijä Albert Ruohonen. Muina hallituksen jäseninä ovat olleet maan­

viljelijä Aleksi Vuorinen vv. 1948—1959 ja maanviljelijät Osmo Jokimaa vuodesta 1957 ja Väinö Lehtilä vuodesta 1961 alkaen. Opettajakuntaa ovat hallituksessa edustaneet opettajat Pauli Mäkelä vuodesta 1959 ja hänen jälkeensä Jukka Penttilä vuodesta 1961 alkaen.

Osuuskassan säännöt muutettiin vuonna 1956 uuden osuuskuntalain mukaisiksi ja siitä alkaen hallituksena on toiminut johtokunta, johon siis nykyisin kuuluvat:

18

Artturi Mäkilä, puheenjohtajana 1923 — Arvo Ylirekola, varapuheenjohtajana 1923 —

Albert Ruohonen 1953 —

Osmo Jokimaa 1957 —

Väinö Lehtilä 1961 —

Jukka Penttilä 1961 —

Kalevi Pajunen, osuuskassanjohtajana 1948 — sekä varajäsenet:

Mauri Valtanen 1956 —

Markku Hämölä 1956 —

Tuure Impilä 1958 —

Hallituksen varajäseninä eri vuosina aikaisemmin ovat olleet maan­

viljelijät Kalle Koivisto, Sulho Hella, Kustaa Jokikouhila, Artturi Lapi- la, Jalmari Vieno, Aleksi Vuorinen, Aleks Koppanen, Viljo Salonen, Yr­

jö Salonen, Rainer Yli-Sippola ja autoilija Eero Saarinen.

Kun kassan liike alkoi ripeästi laajentumaan, oli myöskin hallintoelimet järjestettävä sen mukaisesti, siksi hyväksyttiin osuuskuntakokouksessa huhtikuun 9 päivänä 1948 laajennetut säännöt ja valittiin hallintoneu­

vosto.

Karjalan Osuuskassan Hallintoneuvoston jäsenet:

V. A. Karppinen Puheenjohtaja, maanviljelijä 1948—

Sulho Hella Varapuheenjohtaja, maanviljelijä 1948—

Osmo Jokimaa maanviljelijä 1948—1957

Yrjö Juslenius kauppias 1948—1949

Aapro Kaasalainen maanviljelijä 1948—

Johannes Karvonen kansakoulunopettaja 1948—1953

Artturi Koskinen maanviljelijä 1948—

A. M. Kylälassila metsänvartija 1948—

Kaarlo Laihinen maanviljelijä 1948—

Toivo Lapila maanviljelijä 1948—1951

Kustaa Paavola maanviljelijä 1948—1950

Yrjö Salonen maanviljelijä 1948—1953

Artturi Talola maanviljelijä 1948—1951

Jalmari Vieno maanviljelijä 1948—

V. VVuorisalo kirkkoherra 1948—1951

Albert Ruohonen maanviljelijä 1950—1953

Aimo Kylänpää maanviljelijä 1951—

Hallintoneuvoston jäseniä kokouksessaan v. 1959.

Valtteri Suvanto maanviljelijä 1951—1960

Emil Vuori maanviljelijä 1951—1959

Edvard Huhtala maanviljelijä 1953—

Eero Saarinen maanviljelijä 1953—1954

Keijo Niemi maanviljelijä 1953—

Tuure Impilä maanviljelijä 1954—1958

Artturi Vehanen maanviljelijä 1957—

Mikko Vuotila autoilija 1958—

Viljo Seikola maanviljelijä 1959—

Hannu Hannula maanviljelijä 1960—

Tahvo Korkka maanviljelijä 1960—

Paavo Lassila maanviljelijä 1960—

Väinö Lehtilä maanviljelijä 1960—1961

Ilmari Mikola maanviljelijä 1960—

Antero Ollila maanviljelijä 1960—

Tuure Vähä-Ettala maanviljelijä 1961—

Juho Ruuhimäki maanviljelijä 1953—

Viljo Lehto maanviljelijä 1961—

20

Osuusicassan paiKainset tuintarkastaiat maanviljelijä Aaro Talola ja kunnansihteeri Matti Laavainen.

Tilintarkastajat

Osuskassan tilintarkastajina ovat lyhyempiä tai pitempiä aikoja toi­

mineet osuusmeijerin isännöitsijä Eino Vihervä, opettaja Antti Yli- Eerola, maanviljelijä Eino Santanen, myymälänhoitaja Aarne Lind­

roos, osuusmeijerin isännöitsijä Kaarlo Luoto, maanviljelijä Väinö Ollila, maanviljelijä V. A. Karppinen, maanviljelijä Sulho Hella, osuus­

meijerin isännöitsijä Lauri Viitanen, opettaja Niilo Liukkonen, maan­

viljelijä Toivo A. Nivari, osuusmeijerin isännöitsijä V. O. Ylitalo, kun- nanvirkailija Aune Vuotila, osuusmeijerin isännöitsijä Olli Koivisto.

Tällä hetkellä osuuskassan tilintarkastajina toimivat maanviljelijä Aaro Talola, kunnansihteeri Matti Laavainen ja maatalousteknikko Kunto Kesälä. Tilintarkastajat Aaro Talola ja Matti Laavainen toimi­

vat samalla hallintoneuvoston määrääminä kassatarkkailijoina.

Omaisuustase

joulukuun 31. pnä 1962

V a s t a a v a a : V a s t a t t a v a a : Rahaa kassassa .... 136.324:- Velka OKO:ile

Rahaa ps.tilillä .... 74.632:- sh.tilillä ... 7.215.304:- OKO:ssa talletus- Talletukset sh.tileillä 1.750.340:- tilillä ... 4.548.079:- „ mp.tileillä 14.146.977:-

Muissa raha­ „ st.tileillä 117.818.551:-

laitoksissa ... 17.017 „ ind.tileillä 3.563.020:- Nostetut sh.luotot .. 3.352.379 Talletukset korkeak.

Vekselit ... 1.345.000 tileillä ... 8.153.117:- Tav. velkakirjalainat 129.292.106 Talletukset veron-

P. asutt.lainat ... 685.275 huoj .tileillä ... 2.967.466:- Maankäyttölainat 15.741.318 P. asutt. lainavelka

Pienteollisuuslainat . 446.000 OKO: He ... 685.275:- Kiinnityssaatavat 5.768 Maankäyttölainavelka

Muut toimeksiannot 140.416 OKO: lie ... 15.724.111:- Obligaatiot ... 7.710.700 Pienteollisuuslainavel-

Toimitalon tontti 140.020 ka OKO:lie 429.000:-

Toimitalon Luottotappiovaraus . 147.510:-

rakennukset .... 5.854.000 Ind. ja korkeak. ti­

Kalusto ... 535.030 lien korot ... 331.656:- Osakkeet ja osuudet 3.147.890 Toimeksiantojen tili 123.649:- Korkosaatavat ....

Erääntymättömät ob­ 696.029 Osuuspääoma 24.800:- Vararahasto 729.478:- ligaatioiden korot 191.373::- Käyttörahasto 12.000:-

40-v. juhla­

rahasto .. 79.000:-

Tilivuoden voitto . . 845.278:- 158.102:-

Yht. 174.059.356: Yht. 174.059.356:-

22

Karjalan Osuuskassan Osuuskuntakokoukselle

T i l i n t a r k a s t u s l a u s u n t o

Karjalan Osuuskassan osuuskuntakokouksen 28. 11. 1961 valitsemina tarkastamaan kassan tilejä ja hallintoa vuodelta 1962, olemme tänään suorittaneet tehtävän ja esitämme lausuntonamme seuraavaa:

Tilinavaus oli edellisen vuoden vahvistetun päättävän omaisuustaseen mukaan oikein suoritettu.

Tuloista ja menoista oli hyväksyttävät tositteet, jotka oli oikein kir­

jattu, jonka allekirjoittanut Aarto Talola yhdessä johtokunnan pu­

heenjohtajan kanssa on vuoden aikana tarkastanut.

Kirjanpito on hoidettu siististi ja kassan laajuuteen nähden sopivia tilipuitteita käyttäen, sekä tarkasti kuittien mukaista aikajärjestystä noudattaen.

Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja taseita varmentaa in­

ventaari.

Laskemamme käteiskassa oli tänään tarkastuspäivänä 11.339:50 vasta­

ten kassatilin eroa päiväpääkirjassa.

Arvopaperit ovat tallessa ja velkakirjat kunnossa, ja vakuudet mieles­

tämme riittävät.

Palovakuutukset ovat voimassa ja määriltään mielestämme kohtuulli­

set. Osuuskunnan jäsenmäärä oli vuoden alussa 255, uusia liittyi vuo­

den aikana 1.

Osuuskunnan asioita on hoidettu ahkeruudella ja huolella kassan etu­

jen mukaisesti. Olemme tutustuneet pöytäkirjoihin ja todenneet että osuuskunnan sääntöjä ja tehtyjä päätöksiä on noudatettu. Kassan toi­

minta on kiristyneestä rahatilanteesta huolimatta ollut menestyksel­

listä ja kassan kannattavuus on parantunut aikaisemmasta.

Vuosikertomuksen numerotiedot ovat kirjanpidon mukaiset.

Yhdymme johtokunnan ehdotukseen vuosivoiton käyttämisestä.

Edellä olevan perusteella ja koska muutenkaan emme ole havainneet aihetta huomautuksiin ehdotamme,

että tilinpäätös vuodelta 1962 vahvistetaan ja

että tilivelvollisille kiitollisuudella myönnetään vastuuvapaus tili­

vuodelta 1962.

Karjalassa huhtikuun 26 päivänä 1963

Aaro Talola Matti Laavainen Kunto Ketola

Tulostase vuodelta 1962

K u l u t :

Korkokulut talletuk­

sista säästö- ja

karttuvilla tileillä 5.211.369 Muilla vars. talletus-

tileillä ... 846.768^- Shekkitileillä ... 9.145^- Maksupalvelutileillä 520.952^- Korot ja provisiot

OKOille ... 634.000 Henkilökunnan

palkat ... 1.568.270 Hallituksen ja hallin­

toneuvoston palkat 73.090:- Kel.- ja lapsilisä-

maksut ... 76.445 Eläke- ja tapaturma-

vak.maksut ... 58.143^- Vuokrat ... 519.000^. Mainoskulut ... 177.391 ^. Muut hoitokulut 385.825^- Verot ... 41.460^- Jäsenmaksut osuus-

kassaliitolle ja Pel­

lervolle ... 70.925 OKLille tarkastukses­

ta ja neuvonnasta 66.900:

Vakuusrahastomaksu 66.571:

Muita varsinaisia ku-

luja ... 38.994^- Poistot ... 318.044^- Ylimääräiset kulut 15.000^- Tilivuoden voitto . . 158.102^. Yht. 10.856.394:-

T u o t o t :

Korot ja provisiot

lainanannosta .... 9.297.683:- Kiinteistöön sijoite­

tun lainapääoman

korko ... 234.000:- Korot talletuksista

OKO:ssa ja

muualla ... 554.848:- Osakkeista ja

osuuksista ... 516.305:- Obligaatioista .... 136.450:- Kurssivoitto arvo­

papereista ... 25.995:- Palkkiot yhtymien ra­

hastonhoidosta 30.000:- Palkkiot veronkan­

nosta ... 50.225:- Palkkiot muista toi­

meksiannoista 7.168:-

Tuotot lomakkeista

ym... 2^.010^:-

Toimitalon tuottama

voitto ... 1.710:-

Yht. 10.856.394:-

23

MYNÄMÄEN KIRJASTO