Muisteloita Ohkolan nuorisoseuran näytelmätoiminnasta menneinä vuosina · DIGI

@

.'ı-l' _-êıí,ı.ıl-ıiıı. 4.a-iııhı.'ıíií-ıhd.

uısTfiLoıTıfix f,

OHKOLAN NUoRmsEURAN à

NÅYTELMATOIMINNASTA

MENNEINÄ VUOSINA

-ıı

ROINILAN TALOSSA Vuünna 1956.

pıJ-ıflf"f.="`

.-_-?U.ı_.

- --_.._

_.._._._

0hk0|8fl Nuorisoseuran esittämät näytelmät 1953-1999

Vuoäi 1 953 f 1954 ' 1955

9. 19571956 í 19531957 1 958 1 959 1 959 1 959 1 1960

1960 1 961

' 1962

l 19641963

1965 1966 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1979 1979 1980 19801981 1981 1981 1982 1982 1982 1982 1983 19841984 1985 1985 1988 1986 1987 1988 1988 1989 1989 1989 1990 1990

Kirjailija Aleksis Kivi Agapetus Armi-IS J. Pulla Minna Canth Teuvo Pakkala O'Neili

Topelius

Artturi Järviluoma O'NeilI

Mika Waltari Topias

VålflÖ Syvânne Mika Waltari Jalmari Finne Larin-Kyosll

Hugo Raudsepp

Sam Síhvo Minna Canth Ilmari Turja Anton Tsehov Leena Härmä Sam Sihvo Maiju Lassila Maiju Lassila Joel Lehtonen Topias Topelius

Maiju Lassila Jalmari Fınne Uspenski Liisa Leväluoma Minna Canth Maiju Lassila Kyllikki Mäntylä Maria Jotuni Gustav von Numers ThOrbjØiflEgneı' Leena Härmä Maiju Lassila Inger Sandberg Larin Kyösti Hannu Niklander Artturi Järviluorna Kanervala & Lindernan Pirkko Jaakola Thorbjarn Egner Heikki Ylikangas Moliere

Thorbjern Egner H.C.Andersen Maria Jotunl Tuula Blåiield

Näytelmä Kihlaus

Olenko tullut haaremiin Hormonlt hallitsevat Roinilan talossa Tukkijoella Ristin paikka Prinsessa Ruusunen Pohjalaisia

Vaaravyöhykkeessä Kuriton Sukupolvi isännän ääni

Koskenlaskijan morsian Palokunnan juhlat Pitkäjärveiäiset Ulkosaarelaiset Vetelys

Jääkärin morsian Roiniian talossa Särkelä itte Karhu

Virtaset ja Lahtiset Jääkärin morsian Mimmi Paavaliina Nuori Mylläri Putkinotko

Rykmentin murheenkryyni Prinsessa Ruusunen Nuori Mylläri

Pítkäjärveläiset

Fedja-setä, kissa ja koira Viimeinen Lohikäärme Hän on Sysmästä Mimmi Paavaliina Elämäntapaus Savu-uhri

Pastori Jussilainen Kolme Iloista rosvoa Viekää tuhkatkin pesästä lkiliikkuja

Pikkuaave Laaban Ulkosaareiaiset Aleksis ja Auroora Pohjalaisia Tuhkimo Marjatan Laulu Kolme Iloista rosvoa

Kolmekymmentä hopearahaa Lääkäri vastoin tahtoaan Kolme iloista rosvoa Keisarin uudet vaatteet Miehen kylkiluu Talviteatteri

Ohjaaja Oiva Huovila Oiva Huovila Oiva Huovila Arvo Ikonen Arvo Ikonen Arvo Ikonen Arvo Ikonen Arvo Ikonen Olli Hannula Jaakko Liljavirta Arvo Ikonen Arvo Ikonen Jaakko Liljavirta Klerrıelä & Backman Arvo Ikonen Olli Hannula Arvo Ikonen

Arvo lkorııf

Väinö Lankinen Olli Hannula Oili Hannula Arvo Ikonen Olli Hannula Olli Hannula Olli Hannula Markku Aunola Arvo Ikonen Olli Hannula Olli Hannula Tuula Blåiield Tuula Blåfieid Olli Hannula Olli Hannula Olli Hannula Olli Hannula Oili Hannula Tuula Blåfield Olli Hannula Olli Hannula Tuula Bläfield Olli Hannula Laura Pape-Buttler Laura Pape-Butllef Tuula Blälield Carita Flindeli Tuula Blåfield

Laura Pape-Buttler Olli Hannula Tuula Bläiield Tuula Blåiield Olli Hannula Tuula Blåiield

Nãyttäıníp Seuratalo Seuratalo Seuratalo Hemmilä Oljymãki Seuratalo Mäntsälä Öljymäki Seuratalo Seuratalo

Cmynsun

Öljymäki Seuratalo

Öıiymäki Oljymäkl Öljymäki Oljymãki Öljymäki oıjymäki

Seuratalo Öljymäki Mäntsälä Öljymâki Öljymäki

Öljymäki Oljymäki

Oljymäki

Oljymâki Oıiyrnäki

Seuratalo

oıjymäki

Seuratalo Öljymäki Seuratalo Öljymäki Seuratalo Seuratalo

Öıiymaki

Oljymäki Seuratalo

iömwnaki

Seuratalo

öıjymaki

Seuratalo Oijymäki Seuratalo

Öljymäki Oliymäki

Seuratalo Seu ratalo Öljymàkl

Öljymäki

Vuofii

1991 Tuula Blåtielcl

199.2 Pfikkfl Lounela

1994 Tıına Kivistö 1994 Ilmari Turja 1995 Ilmari Turja 1995 Helvi Herlevi 1997 Yrjö KDKKD 1999 Ala" ÅYCkourn 1999 Mallu Lassila

1999 T-Blåfield & SPeltoranta NäytE-'Uniä Yhteensä

FtOINILAN TALOSS 195.

Näytelmä Lumikki

Mäntsälän kapina Kaunotar ja hirviä Päämajassa Särkelä itte

Ennenkuin se aika oli tullut Pessi ja illusia

Tohvelit Nuori Mylläri vuosisata haaveita

62

Ohjaaja Näyttämö

Tuula Blåfield Seuratalo Paavo Liski Mäntsälä Tiina Kivistä Seuratalo Arvo Ikonen Mäntsälä Laura Pape-Buttler Öljymäki

Arvo Ikonen Mäntsälä

Seija-Liisa Pettoranta Seuratalo Laura Pape-Buttler Seuratalo Tapio Ftantanen Öljvrnäki Bläfteld ä Peltoranta Seuratalo

FlITVA LINDFOFlS

“Meidän muistoillamme on niinkuin linnuilla omat muistotieı1sä.

keväimeen, kesään, lapsuuden maahan.” Näin kirjoitti VA. KGB-

kenniemi. Sehän on toden totta.

Aitan hämärässä kesäaamuun herätessäni muistelen --- Jo varhain nuoruudessani ajatukseni ihmettelivät, mitä on Nuo- risoseura, olihan vaarini sisar Alexandra Ulriksnäs jo vuonna 1896 tehnyt aloitteen seuran perustamisesta Ohkolaan.

Mummuni Aina Maria Fliiskelä kertoi ajastaan nuoruu- dessaan myöskin viime vuosisadan lopulta, jolloin kylän nuoret jo olivat esittäneet kesäaikaan Minna Canthin Murtovarkautta Mäkelän |ad053a_ vielä tämän vuosisadan keskipaikkeillakin

hän hyvin vanhana lateli pitkiä rimpsuja fepiiikeistään- 'ilmene'

lin, ihastelin Siihen aikaanhan ei ollut seurataloa, joten tiedos-

tarnaton kesäteatteritoiminta oli jo silloin virinnyt kui" itsesfääfi

ulkotiloissa.

Nuoruuden innostuksen siivittämiä aikoja isäni LGPO Hemmilä muisteli, kuinka Mattilan talossa nykyisen Pala" km'

dalla esitettiin näytelmiä ennen seuratalon rakentamista. Ker- ran oli esitys ollut meneillään salin perällä, kun sisälle Oli aStUflUi

kaksi miestä. Toinen oli mennyt suoraan näytfämölie la Tää/teen

ääneen kysynyt esiintyjältä, että mihinkäs sinä sen minun pirtu-

kanisterini oikein panitkaan. Vuosisadan aIUSSöI NUOFiSUSGUffiU lisäksi kylään oli perustettu myös Fiaittiusseura, lüflkfi läSfifliflä

olivat olleet samat kylän nuoret.

Kesäjuhla oli ollut Haapasaaren Yli-Ollilan talüssa- JUhiaf puhujaksi oli kutsuttu itse seuran puheefl l0htaia= mutta häfl e' saapunutkaan puhettaan pitämään. Kotimatkallaan lUhIaVäkl

löysi hänet sillankorvasta vadelmapensaikosta umpihurnalassa

sana..

*sim '-'"-.T-“ı-_'“Ha=-._

_'

_ -Qi.

___

-.i_..__-_.- -iií-fiwfl-l-í-ı-l-ı-ı-ı _ l-íı-líıí íl-irií 'hai' -

polkupyöränsä vierestä. Näiden huvittavien tapausten aikoihin oli jo aloitettu rakentaa seurataloa, johon tontin oli lahjoittanut

Kyrölän eno, niinkuin äitini tiesi kertoa. Hän, Johan Tapioifaflijrefigıti-

nen Kyrölä, oli Ida Lovisa Ulriksnäsin ja Olga Maria Kesämaan veli ja Kyrölän talo oli ollut siihen aikaan n. 300 ha pinta-alaltaan.

Flakennushirret tulivat lahjoituksina kylän taloista ja tal- kootyö oli ollut valtavaa. Vastuunkantajana oli toiminut raken-

nusmestari Salminen, joka asui Kylä-Hemmilässä koko raken-

'tamisen ajan. Seuratalon valmistuttua hän maalasi puuraken- teiseen esirippuun Maamme-kirjasta malliksi ottamansa kuvan Väinämöisen soitto. Kaaressa suuren kalevalaisen maalauksen yläpuolella kiersi teksti : “Hän jätti kantelon jälelle, laulut suuret lapsillensa.” Seuratalon ensimmäinen lattia tervattiin, terva

kaadettiin ämpäristä lattialle ja se levitettiin harjoilla. Vintissä oli ollut iso pukuvarasto ja paljon kirjallista tuotantoa, kirjoja ja seu-

ran toimittamat lehdet Kiuru sekä myöhäisempi Uusi-Kiuru.

Kaikki ne tulivat poltetuiksi lämmikkeeksi toisen maailmansodan aikaan, jolloin talossa oli majoitettuna venäläisiä sotavankeja.

Joskus 80-luvulla vintin siivoustalkoissa Haapasaaren Olavi oli

'Öylärlyt rakennusmestari Salmisen seuratalosta maalaaman

taulun huonokuntoisena ja pyysi minut restauroimaan sen. Nyt se taas on seuratalon seinällä muistuttamassa talon alkupe- räisolosta.

Vielä lisää isäni kertomaa, kuinka Yrjölän Hannan, Gröön- roosin Esterin, Hannulan Viljon, Liljavirran Arvon, Varjorannan

Oivan, Lassilan llkkojen ym. silloisten nuorten kanssa olivat

kunnialla vieneet läpi suuriakin kuuluisia näytelmiä, kuten Alek-

sis Kiven Anna-Liisa ja Thomasin Charleyrl täti Ym- Mäki-Hem- milän nuori -isäntä Elmer Hemmilä oli ollut ohjaajana ja vetäjä- nä. Nämä nuoret olivat jo siihen aikaan tehneet mm. koneen,

millä saivat aikaan taustaääniä.Harmi vaan, ettei näistä ajoista

_...-...u_ı.

_.m_ JR..

YLEısÖÄ FıoıNıLAN TALOSSA 1956.

ifspaikka opit/män

LIJ

r--.' ozıin ._ıq'-

_J_UJ

IEO

ki'i D|--

ole jäänyt parempaa kertomusta kirjoihin eikä kansiin- Nuoriso- seurainnosta kertoo myös se, kuinka Groonroosin Kalle ja Lepo kävivät reellä Pornaisissa näytelmiä katsomassa ja reki tieten- kin kaatui kotimatkalla umpihangessa, kun tiet olivat tukossa.

MYÖS suksilla he olivat käyneet aina Vääksyssä asti iltamissa.

isäni mentyä naimisiin ja siirryttyään pois keskikylältä 192? hän- tä oli vielä pyydetty jatkamaan näyttelemistä, mutta kieltäytymi- sensä syyksi hän oli leikillään sanonut, ettei vaimo päästä.

Sotia edeltäneellä ajalla oli ollut hiljaisempaa nuoriso- seurassa, mutta maamiesseuralla oli ollut vilkkaampaa touhua ,

tansseja Iadoissa yms.

Muistelen, kuinka välirauhan aikaan ikäpolveni nuoret saimme harjoiteitua esityskuntoon satunäytelmän Tuhkimo.

Pääosissa muistan siinä olleen Hannulan Pirkon, Ftautasuon Sirkun ja Tuomisen lrman. Sotien jälkeen esitimme talviaikaan

Yleensä tapaninpäivänä iltamien yhteydessä kuvaelmia ja näy-

telmiä, kuten Uotilan Talosta ja torpasta sekä Suutarin sauna- lauantai. Ne me ohjasimme itse porukalla, samoin kuin kuva- elmat Mustalaisleiri, Tizan rannoilta ja Meksikon pikajuna, joissa Jorma Juselius oli säestäjänä. Näihin aikoihin olin jo alkanut

kantaa vastuuta puvustamisesta. HarlGiTUKSGT Didefflifl Vanhas-

sa kylmillään olleessa salissa, jossa oli lämmittämässä huo- neen kokoon verrattuna vai pieni kamiina seinustalla. Sitä alet- tiin lämmittää vasta harjoitusten alussa, jos silloinkaan, eikä se aina edes vetänytkään. Kesäiset näytelmät esitimme joka kerta paljaat jalat palellen ja hengitys huurussa ensin alkuun, mutta

kyllä kolmannessa näytöksessä jo DOSKGT Düfiüittitfat la VEIFDflff-lf

Iämpisivät. Esityskertojafpidettiin silloin vain yksi. Näitä edellä kuulemiani ja kokemiani aikoja kelailin mielessäni peltotoitä tehdessä ja iltaisin käsitettä kirjaillessa. Ajattelin myos, että jos joskus vielä pääsisi näyttelemään. Oli pysähtyneisyyden aikaa.

år%

Tuli vuosi 1953, jolloin kylään muutti palavasieluinen Ollfittaja Arvo Ikonen Anja vaimonsa kanssa. l-le liittyivät heti ky- län rientoihin. Kaiken aikaa Arvo alkoi kaavailla mielessään ke- sänäytelmän käynnistämistä. Seuran puheenjohtajana oli tuol- loin Liljavirran Jaakko ja minä olin sihteerinä. Arvo kertoi meille ajatu ksensa. Ei meitä, eikä ketään muitakaan näyttelijöistä tar- vinnut kahta kertaa pyytää mukaan ohjatun kesänäytelmän vi- rittämiseen. innostusta löytyi yllin kyllin. Harjoitukset aloitimme

hyvissä ajoin kevättaivella 1956 koululla. Lumien lähdettyä jou-

kolla etsimme kylältä esityspaikkaa ja sitten päädyimmekin Ky- lä-l-lemmilän pihaan. Ulkopihalta löytyi pitkä riihirakennus näyt- tämön vasemmaksi seinustaksi. Katoksen alle ripustettiin keinu.

Edessä oli navettalato, johon rakennettiin kuisti ja ikkuna. Tämä toimi oikealla sivustalla olevan hirsisen, moniruutuikkunatsen navetan kanssa päärakennuksen-a ja pelakuut kukkivat ikku- noilla valkoisten verhojen välissä. Pihapiiriin kuului myös leh- mäaitaus lehmineen. Tässähän olikin Roinilan talo Minna Cant-

hin näytelmään Roinilan talossa. Minä sain kunnian olla Annan

osassa Ohkoian ensimmäisessä kesäteatteriesityksessä ja Ar-

mi» Uhiaaja, oli Maunona toisessa pääroolissa. Näytelmässä on

monta muuta isoa roolia, mutta kaikkiin niihin ja pienempiinkin saatiin juuri sopivat esiintyjät.Katsomona oli loivasti viettävä rin-

ne heinäpeltoa ja riittävän kokoinen suurellekin katsojajoukolle,

josta meillä ei vielä siinä järjestelyvaiheessa ollut aavistusta- kaan. Arvo, Jaakko ja minä kolmisin jouduimme kantamaan suuren vastuun myös monista käytännön asioista, puvustuk- sesta, mainostuksesta ym. onnistumisen edellytyksistä.

,.

_

- ııı-

JE.5

š

UJ

ta' Es

_Il)

Ird

` II

ä

__fljiší i ED

siII

o 's'a a;

CD GTI1-'

EEZ U)II

KOSKENISASKIJAN= Mo

taustalla.

Kevät oli kaunis ja harjoitukset sujuivat. Juhannuksena ensi-illassa, juuri ennen ensimmäistä esitystä saimme ihmeek- semme ja suunnattomaksi iloksemme navetan ikkunoista salaa

katsellen todeta, että katsojajoukko olikin valtava. Se kannusti-

kin meitä yrittämään parastamme. Suomen keskikesänjuhlan il-

ISÄNNÄN ÄÄNI 1959. Olavi Aunola ja Fiitva Hemmflg

L ta ilman ja tunnelman puolesta oli mitä loistavin ja katsomo eli

-äj hin päiviin saakka jatkuneen kesäteatteritoiminnan käyntiin.

_ ı H-l-l-

-l_'l-l.- _ . .- _

_`__;.____-l.

. mu.

__.-t,__-l.;'- -l.

Seuraavana vuonna jatkoimme vartavasten kesäteatte-

riksi rakennetulla Öljymäellä Pakkalan Tukkijoen kanssa, jossa

sain olla Katrina ja Arvo Turkkana. Kolmas kesänäytelmäni oli

-l.,_--_--l_-l.-l_-l_-l.-l__:

_

;.._-_-___-.;-.-l,_-_-.,-_-_._“__

.?-,_1_-_

__.

Topiaksen Isännän ääni, jossa olin kaupunkilaisrouvana ja Olavi Aunola herrana. Sitten seurasi Syvänteen Koskenlaskijan mor- Sian, jossa kolmas naispääosani Hannana ja tukkilais-Anttina taas Aunolan Olavi.

.-l.

_ __.L-l.

. '._- .'\-l.'\- .-'H.-

"'.'-'_*-.'*-'*-_*-'*-i.--_I '""__"".Ã.`l _,;,_-..

x.f'.ı"l:"--.'-`í:H--

Niinikään katsomossa tarkkaili eräs toinenkin Olavi. Kun sitten “isännän ääni” alkoi vaikuttaa täällä kotona, jatkoinkin uu-

delleen vasta lastemme vartuttua ja tultua isänsä kanssa näy-

telmiin ynnä muuhun toimintaan mukaan. Kaikkiaan olen tehnyt

l.

_`

puvustaja-maskeeraajan työtä kahteenkymmeneenyhteen eri

näytelmään sisä- ja ulkotiloissa. Nykyään olen taustalla pitäjä- hermanskana hengessä mukana.

Onnea aina eteenpäin nykyisille ja uusille sukupolville nuorisoseuratoiminnassa sekä neuvoksi: tutkikaa mennyttä kunnioituksella, niin saatte innostusta, virikkeitä ja tukea omalle elämällenne aina muisteluhetkiin saakka.

Elokuussa 1999.

.-;._____

hılır..fl_.ıillı...ı.

Iıflhfiflfıı.

-flıi-

_

. _...

...

_..-_...____

._....Tıı.fl_.._....ı__.h.._ı_å.f

tfiıiiııflf

_

_ _.

._.

Eini...

___ı.+_.ı._._.

...Iırıfleıırıılı-...ıfi.fl__.._...l_._u.ıi

._

1....

_

. h.

rf P

ı..

. n.

.ı1

_.

Tp..

..._-_

a ı-...ır.ı..ııı.ı.dl.ı.i..._..ıu._ıfi..

...ı

4

.fI.IL

..

.

ålıı __

..

...-_._f.ı....__.._..l.ı_._ı...«_..ı.__._ıı__.

...n .ı._ı..

_..

___.

1..._

n- _ i..

.._

_ + .

_.

.

...._.

H.

_..

..ıllı..ı

TP...

_...ıı...u__..Trı...ı.

..-.._.

.__.._...I _

Il*

. ._

..._

n...".l.ı..ı..ı.r..flfi_ıı.fl._.b..l.r..ı_ıfiıı.ı.4lııı...._

I...

._

. ..

_.

.

_ _

, _...

...___ ..

___

i.

h'

ı

ı

T

ROINtLAN TALOSSA 1965. Raili Leinonen.

yıan tyttöjä.

1-

XE

Ccuco '.o:E

<f.E

-ñU)D

-J

CÖLoo:

T*

,íEQ

tää

*I_“s IQ_CL

AFiVO IKONEN

Omakohtaisia muisteloita ÖLJYMÄEN kesäteatterin

syntyhistoriasta 1954 - 1999

Syksyllä 1954 sain kutsun Ohkolan nuorisoseuran ko- koukseen kaupanhoit. Oiva Huovilan kotiin, jossa oli koolla silloi- sen Ohkolan nuorisoseuran aktiivijoukko suunnittelemassa ta- paninpäivänäytelmää, joksi oli valittu Agapetuksen Olenko minä tullut haaremiin? Näyttelijät oli jo valittu ja minäkin sain nuoren opiskelijan roolin tuossa näytelmässä. Oiva Huovila lupautui oh-

jaajaksi. Syksy harjoiteltiin ahkerasti ja ensi-ilta oli tapaninpäivä-

nä perinteen mukaan. Esitys onnistui: talo oli täynnä väkeä ja

"saimme pitkät aplodit ja hyvät arvostelut" Tarmo Mannin ilmai- sua lainatakseni. Tästä taiteellinen kunnianhimomme kasvoi ja päätimme parin kotoisen esityksen lisäksi lähteä kiertueelle. Esi- timme tuon näytelmän Hausjärven Kurun Maisalan hienolla näyttämöllä ja samoin Kärkölän Marttilan Nsın näyttämöllä täysil- le saleille “loistavalla" menestyksellä. innostus oli näyttelijä- joukossamme suuri. Muistelen, että roolisuorituksista vastasivat:

Oiva Huovila, Jaakko ja Maija Liljavirta, Anja ja Arvo Ikonen,

Raakel Varjoranta, Elmer Tuominen, Irma Simoli fl, Tuulikki Rau-

tasuo ja Pentti Latostenmaa.

Näyttelemisestä innostuneena hakeuduin kesällä -55 nuo- riso-ohjaajakurssille Mikkeliin Paukkulan nuoriso-opistoon, jossa meille opetettiin näyttelemistä, näytelmien ohjausta ja lavastus- ta. Syksyn -55 kuluessa kypsyi ajatus ottaa ohjelmistoon Minna Canthin Ftoinilan talossa, jonka olin ohjannut aikaisemmin Savi- taipaleella esitettäväksi Kärnänkosken Iinnoituksen valleilla Par- takoskella. Siellä oli ollut perinne esittää ulkoilmanäytelmiä ke- säisin. Sain myös silloisen seuran puheenjohtajan Jaakko Lilja- virran ja sihteerin Flitva Hemmilän innostumaan Floinilasta. Valit-

JÄÄKÄRIN MORSIAN 1968. Arvo Ikonen parooni von Lichtenstain ja SONJÅ Eeva Mäkinen.

... -l..

simme roolihenkilöt ja aloitimme harjoitukSGi 'lammikllussa "56

Jaakon muistin mukaan hyvin lumimyräkkäisenä iltana

Ohkolan

koululla. Jaakko tuli harjoituksiin traktorilla, mutta ei päässyt silla harjoitusten jälkeen enää kotiin, kun lunta oli kertynyt tiet fäy'

teen. Alkumyräkästä päästyämme harjoitukset jatkuivat ınnolla.

Kevään koittaessa aloimme etsiä Floinilallemme sopivaa esitys- paikkaa. Mielestäni sellainen löytyi Hemmilän talon

takapihalta

rlihen ja navetan välistä. Jotkut epäilivät, että miten se' ısanta Paavo Hemmilä ottaisi asian, mutta hänhän suhtautui Pl/Yfl' töömme hyvin myönteisesti.

Teimme iavasieeksi kuistin heinäladon

työntöoven. auk- koon ja rlihen katokseen keinun. Navetan ikkunoıhın Pafml" k_°_'_' dikkaat verhot ja kukkia ikkunoille. Ensi-iltaankatkaisi puutarhasta kukkivan, suuren omeflaPUUW Joka tokatfflmfPaavo Hemmiia kerieieekei navetan ikkunoiden ja kuistin väliin. Katsomiona toımı

näyttämölle päin kalteva rinne, lOhO" tuotiin âeufolentaıtfıfa

penkkejä. Näin oli kesäteatterimme valmis. Harjoıttelimime iialSi- sä puitteissa kauniin alkukesän. Harjoittelumme herattı kylassa kovasti ihmisten mielenkiintoa ja ihmetl/Stäkin-

Ensi-ilta lähestyi ja nain kirjakaupasta Pääsymffpffl? tuhêt

kappaletta. Silloin kaikki ihmettelivät, että ostınko mına

lippuja viideksi vuodeksi. Minä kuitenkin odotin viittäsataaohenkea kat- somaan esitystä kuten Partakoskellakin oli ollut. Kavı

loplflflle"

l0lí>uksi niin, että katsojia tuli 800 ensi-iltaan jäi! ifahden Vllkoff päästä toiseen esitykseen saman verran. Yleısomenestys oll suuri yllätys meille kaikille.

Esitys onnistui kaikin puolin hyvin, oli hyl/à "fifa ja Yleisö ol'

näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväinen. Paıkallıset

sanoma-

lehdet huomioivat erittäin myönteisesti näylemläfllmei Samom

vanhat nuorisoseura-aktiivit olivat innoissaan- Hellä 0" kutsuttu

___

__

__-l._-l.-l-t-l.-3-ıåii%=“-_*_.$1ıL-H_=ı1:12*I.-J:__lı:l13_-_

joukko kutsuvieraiksi ensi-iltaan. Molemmissa esityksissä näy- telmän esitteli mv. Oskari Ojamo. Paikallislehtiin kirjoittivat mm.

Mauno Ratia ja Oiva Varjoranta kannustavia kirjoituksia Roinilan

talo-esityksestämme.

Kesän aikana teimme näytelmäporukalla retken Helsinkiin Seurasaareen katsomaan Ylioppilasteatterin Antintalon pihalla esittämää Roinilan taloa. Se oli palkkio hyvästä työstä innostu-

"Seite flävtteıijäjoukoııe.

On selvää, että kaikin puolin onnistunut kesäteatteriesitys antoi uutta intoa meille ja nuorisoseurassa heräsi ajatus saada Oma, Pysyvä kesäteatteri. Etsiskellessämme teatterillemme so-

Pivaa paikkaa, keksimme kylän keskeltä Öljymäen talon entisiltä

sijoilta soranottopaikan, joka oli kylän yhteismaata. Tälle kum-

mulle se sitten aikanaan syntyi - Öljymäen kesäteatteri.

Reino Lainion telaketjutraktori puski muutamassa tunnissa tuohon kuoppaiseen mäkeen katsomorinteen ja näyttämötasan-

teen. Talon pihapuut, sireenit, vaahterat, pihlajat, kuuset ja män-

"YT muodostivat oivan puiston katsomon ja näyttämön ympärille ja eristivät teatterialueen läheisestä maantiestä ja kyläyhteisöstä.

Ravintola-alue oli sopivasti alempana ri flTeeSSä-

Me nuorisoseuralaiset olimme innoissamme mainiosta teatteripaikasta, mutta jälkeenpäin on selvinnyt, että tuota sa- maista tonttia olivat jotkut ajatellet rukoushuoneen paikaksi, mut- ta ktfläfl myötämielisten isäntien ansiosta saimme pitää teatte-

rimme.

Jaakko Liljavirran ja Ritva Hemmilän johdolla nuorisoseura OfQHHiSOi tukkikeräyksen. Tukit sahattiin ja laudoista tehtiin kat-

-Jııııııııii-p. -ı-ıíııl-

_ in. .-ı-ı.ı-.

.i

ilmarl Turgan naytewna PÄÄMAJASSA 1994. Marsaücka Arvo lkonen ia paamaioitus-

mestari Olli Hannula. “kaa

-ı. ' '15 '

f \J_,fa`y/p“a^flx

.

=4f

_)J.^ı' f X

i

fs , LAATowwA /

líí*

II

ä

1

J

å

f

ä

0o 1:O

1

r-a:š

>-

=0xz<<1

åz

<'fl

o:<

X<c mco

O._l

3ı- r->-

e:'-3I m;LO

'33í CE

‹c_)

I0

U... Köysti Olavi Aunola.

somon penkit talkoilla. Puutavaraa tarvittiin myös lavasteisiin.

Keväällä -57 aloitimme Teuvo Pakkalan Tukkijoen harjoi- tukset ja se valmistui esityskuntoon lavastustöiden ohella. Ensl-iI- ta oli juhannuksena ja sitä juhlisti Ohkolan torvisoittokunta, joka soitti ennen teatteriesitystä ja väliajalla. Siitä alkaen torvisoitto

kuului aina kesäteatteriimme. Tukkijokikin veti katsomon täyteen

useampaan kertaan ja oli onnistunut.

Todellinen voimanponnistus koettiin, kun vuonna -58 valit-

tiin ohjelmistoon Artturi Järviluoman Pohjalaisia. Harjoitukset al- koivat tammikuussa ja näyttelijöitä oli 56. Esitystä varten raken- nettiin Öljymäelle 18,5 metriä pitkä pohjalaistalo. Kun lumi suli, alkoivat rakennustyöt. Kesäkuun alussa, kun minun kesälomani alkoi, rakennustyöt kiihtyivät. Aunolan Topi pani pajansa kiinni kuukaudeksi. Aloitimme rakennustyöt aamulla n. klo 7 ja näytel- män harjoitukset alkoivat klo 19 ja kestivät noin puoleen yöhön.

Joka päivä sama järjestys. Aluksi meitä oli töissä 5 - 6 miestä,

mutta kun ensi-ilta lähestyi uhkaavasti, lisääntyi myös työnteki-

jöiden määrä. Taisi olla parhaimmillaan n. 30 miestä. Saimme

Hirvihaarasta Esteri ja Lepo Linnanmäeltä aitan Iavasteeksi pa-

rin entisen lisäksi. Kun Iavastetalo oli jo aika pitkällä, ilmaantui

työmaalla ohiajanut puuseppäverstaan edustaja autoineen ja kB/Seli, että paljonko ikkunoita ja ovia ym. tarvittaisiin uudisraken-

nukseen. Selitimme, että kyseessä oli lavastus, kylläkin melko suuri, joten ei ollut ihme, että mies täytyi viedä rakennelman

taakse, ennenkuin hän tajusi, että kyseessä oli tosiaan lavastettu pohjalaistalo ts. talon puolikas.

Juhannusruusut kukkivat talon ympärillä, kun enSi-ilta koit-

ü= mUüa Dfihaksi onneksi sinä päivänä satoi vettä ja toivoimme

lo, että ei tarvitse ollenkaan näytellä, kun pihakin oli lätäköitä

täynnä. Katsojat olivat kuitenkin eri mieltä ja täyttivät katsomon.

Koska yleisö oli noin rohkea, emme mekään voineet jänistää,

MIMM! PAAVALIJNA 1969. NYSSE Olavi Aunola.

|_-_ _ :fi-_ F *_ _ ıi

_- -ı-ı-J- ' ' '

_._ ._ __ í-ı..

* .ıı Lfi, jı-ııı.

ı.-*-ıııvp._'.l':."ıı-ll*ıhıñr-f l. l*laiht-l'

*ii :':':ı-l'ı

'.

ı-

|i ı

I ı

ROINILAN TALOSSA 1965. I-Ieiinä Leinonen Ellinä. -

ıı| _.

_ T_-.---'-'1*LE-

vaan näyttelirnme ja panimme esitykseen parhaan intensiteet-

tirnme, voimamme ja tunteemme. Katsojat seurasivat esitystä,

iloitsivar jä eurieät Harrin talon pihan tapahtumia ja esityksen lo- pussa kuuntelivat kylän nuorten surumielistä laulua hievahta-

matta, kun häjyt kantoivat Jussin pihasta kuolleena pois.

Tämä kesä -58 oli nuorisoseuran näyttelijöille tyüntäytei- 090, sillä meidät pyydettiin Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton

maakuntajuhlille Pukkilaan esittämään Pohjalaista. Esityspaikka oli siellä Hyrylän komean talon piha ja katsojia n. 3000 henkeä.

Silloirıen iiiien toiminnanjohtaja Tellervo Hovi sanoi, että sen näy-

'fffl mäesityksen tuloilla liitto maksoi kaikki velkansa ja vielä jäikin Vähän kirstun pohjalle.

Il-..__,_

_ 'III-_

Lfl

Suuri yleisömassa ei nähnyt eikä kuullut hyvin esitystä ja näytteli-

töiden oli joskus vaikea päästä yleisomuurin läpi näyttämölle ja

näyttämättä pois. Seuraus oli, että seuraavassa Keskiviikkoillan

esityksessä Öljymäellä oli katsojia yli 900 henkeä, joten jouduttiin

myymään seisomapaikkoja 728:n istumapaikan lisäksi. Öljymä-

ellä katsojat näkivät ja kuulivat hyvin. Tuona kesänä näytelmä- Drocluktio vei aikaa tammikuun alusta heinäkuun lopulle.

tä:ı

'åE x::In.

...JS'

o:

?I

T"

íQ

<1:

_:<C

'-3I

10'ıı

'-I=.

Samana keeänä teimme myos Suomen Säästopankkiliitol-

le elokuvan Ämmäniänget, joka kertoi vesijohdon saamisesta ky-

lään helpottamaan talon nuorikon vedenkantopulmissa. Tuon elokuvan tekemiseen osallistui suuri joukkü HUOFíSGSGUFamme

“äyüêlijöitä ja iilmauspaikkana suurelta osalta oli Jaakko Liljavir- ran kotitalo ja sen pihapiiri, jossa vietettiin mm. nuoren parin ko-

maat häät. Niihin osallistui juhlavaatteissaan melkein koko kylän väki. Ämmänlänkiä näytettiin elokuvateattereissa eri puolilla

Suomea alkukuvina ja myoskin TV:ssä Säästopankkiliiton mai-

nosfilmirtä.

if

' "-;--v-_íg!'_=fflf§f '_-' '

ıı

ııhlll

ıafımmmwmmw.

1

JÄÄKÄRIN MORSIAN 1968.

Taustalla Martti ja Kalpa. lisak Olli Hannula. Marusja Flaili Leinonen.

' ,: Jaakko Liljavirta, Markku Aunola, Tuula Blåtield, Seija-Liisa Pel-

*ı torantaflina Kivistö ja Tapio Rantanen. Vierailevista ohjaajista mainittakoon Kosti Klemelä, Toimi Backman, Väinö Lankinen ja Carita Rindell.

Erityisosaamista seurassamme ovat edustaneet lavastuk- sessa ja ohjelman taitossa Sven Olof Westerlund sekä musiikin alalla kapellimestari Antti Vainio ja kanttori Tapani Flautasuo. Ant- ti sovitti ja johti Jääkärin morsiamen musiikin ja Tapani vastasi vuosisata haaveita-eabareen musiikista. Ritva Hemmilä-Lindfors kävi maskeeraajan ja puvustajan kurssin ja on vastannut näistä alueista vuosikymmeniä. Nykyisin puvustajan tehtäviä hoitaa Anna-Maija Kajander. Erityismaininnan ansaitsee teatterikuvaa-

jamme Olavi Mäkeläinen, joka kuvasi näytelrnäesityksiämme

vuosikymmenten ajan ja taltioi sillä tavalla teatterimme historiaa

hienoihin valokuviin. Nyt viimeisinä vuosina, kun videokamarat tulivat käyttöön, on taltioinnista huolehtinut Kari Viljanen ansiok- kaasti. Vuodesta 1957 lähtien nauhoitimme näytelmämme kela- nauhurilla, joten tulevilla seuramme historian tutkijoille on mo- nenmoista tietoa tallessa ja käytettävänään.

Kaikkien edellä mainittujen tehtävien ohella ei sovi unoh- taa, että kaiken tämän harrastustoiminnan pyörittärniseksi tarvi- taan suuri joukko ihmisiä: järjestäjiä, ravintolahenkilökuntaa, li- punmyyjiä, järjestysmiehiä ym- Ohkolassa on aina löytynyt ihmi- siä näihinkin tehtäviin. Vuosien kuluessa täällä on muodostunut Orna teatterikulttuuri, joka määrää, miten kussakin tilanteessa toimitaanTämä minun katsaukseni Ohkolan nuorisoseuran teat- terihistoriaan on 45:n vuoden mittainen ajanjakso. Sen ajan ku- Iuessa on nähty monenlaisia teatteriesityksiä. Joskus ei kai ole saavutettu sitä tulosta, johon on pyritty ja into on voittanut taidon.

On myöskin käynyt niin, että tulos on yllättänyt positiivisesti sekä

näyttelijät että yleisön.

POHJALAlSlA 1958.

Painikohtaus.

Jussi jaKarjanmaan Köysti.

MIMMI PAAVALIINA 1969. NYSSE Olavi Aunüla ja IPU Tero Rantanen.

POHJALAISIA 1958. FALLESMANNI SAAPUU.

Samaisesta Pohjalisista tulee myös mieleeni pohjalaistalon rakennusvaihe, jolloin Aunolan Topi kiipeili pilvien tasolla raken- nuksen harjalla asettamassa talon kurkihirttä paikoilleen ja me muut jännitimme, kuinka hän onnistuisi tehtävässään. Se oli uh- karohkea sankariteko ja tukinpa meistä muista kukaan olisi moi- seen pystynytkään. Toisen kauhun hetken koin Topin kanssa näyttämöllä, kun fallesmannin ase ei lauennutkaan lukuisista yri- tyksistä huolimatta ja hän alkoi vääntelehtiä epätoivoisena Jus-

siin katsoen. Oli vain yksi vaihtoehto, lopettaa fallesmannin tus-

kat teatteripuukolla, että saimme näytelmän jatkumaan. Tulkoon tässä selvennyksen vuoksi mainituksi, että Topi näytteli tuota fal-

lesmannia hyvin ansiokkaasti kuten monia muita rooleja Öljymä-

ellä. Hän on ollut esimerkillinen nuorisoseuralainen.

Kun minä aikoinaan sain Vainion Joukon houkutelluksi mu- kaan näytelmätoimintaan, sanoivat kuulemani mukaan hänen jotkut omaisensa, että miten se otti näyttelijäksi Joukon, joka on niin hiljainen mies. Jouko osoitti lukemattomilla roolisuorituksil- laan, että valintani oli osunut nappiin. Hän kertoi joskus töissä ol- lessaankin miettineensä, miten kustakin kohtauksesta saisi kai- ken mahdollisen irti. lsännän äänessä hän näytteli lailapufflafl kulkijaa, joka humalapäissään kaatui vaimon avuStamiSeSta huolimatta. Jouko yllätti ensi-illassa meidät kaikki kaatumalla se-

lälleen kukkivaan ruusupensaaseen näkymättömiin, että ialka-

pohjat vain vilahti. Kyllä yleisö puhkesi spontaaneihin ablodeihin nähdessään moisen tempun. Jouko on ollut hyvin monipuolinen näyttelijä.

Ohkolan nuorisoseuran näytelmäharrastukSeSSa On ollut suuri joukko ihmisiä menneitten vuosien aikana. Jokainen heistä on tuonut oman panoksensa, kuka pienemmän kuka Suurem- man Thalian alttarille tässä kylässä. Siitä heille Suuri KiiIOS. Me näytelmän harrastajat olemme olleet omalta Osallamme mukana luomassa Ohkolan Nuorisoseuran satavuotista historiaa , sekä

TUKKIJOELLA 1957. Elmeri Tuominen isäntä. kylän eukot Irma Simolin la Bertta Linqvist.

.I_.r.‹..

IP

$4ııı____Iıı.m.1.ı

.ı.

il

ıl.

1 .

. ı . _

..

_

fnıırfi.

F.

v.

ı

+.

. ı..

...ır _

Lflfl...

_..

ıı ...ı

ı.1

ı

_..

ı

ıfltfıbfiıfilfflrıı..rl.fl I.

.

ı_

ı ı

ııll..

. .ı

.ı f

_l .ı ı

_ _.

wfl4lflflf ._.-..ı...

._...

à.

JH-..

ı..

.

JL...

. _

§.f5..._...-...:.ıı:..."

_.

..

..._.._..._.._....H.

...NW

flmruifl Hıı..fl...._._.m.._

ııhufifiw.

. ..

_

ı

fl ı _.

1

ı

.

ı _.

m

8S

m mS

m.

ma ä D.ä

m.

mH

Ma

4.

99 Å 1.

S S Å Ålu

M

:ÅÃn D..

šm

:Sàımmfi mzw

šmssmmfi

mcxcuoãmfi.

mm

Emfioım

mãäfiww šošm ššmzm.

_.o.._^m šm.

mcošmımãmfi

ošššm

mmwzmmfi xoxmm.

cmxoa.

mxm

scoımommcfim:

:w$m_š.m._o_š._:_m o:

o=5

xmåmnmzm E E..- Qšwåm

xoxmšcm šmšm

xmššm

Osxâm:

xígrflmwma:

wmwmsšm.

šosmfi

flm_.m-m._am._

o<mfl

wzaıwfim:

xmmwm:

xmmficzmmfl E

väãóêm o:

:mwmšmscfi

ccams.

Umãššm:

<šmm:wc:_=<:cñ_m:.

ı-“r-l' 1' 'Ufiffıfı

JÄÄKÄFHN MORSAAN 1968. lisak ja Marusja.

TUKKIJOELLA 1957. TOLAFH Jouko Vainio ja HÄTFÄHI Toivo Aunola.

“'-“- fi-._

_ ___

_

íiíı-i- -- _-

Mırvıfvıı PAAvALıı NA 1969. ıpuja Nysse.

;-_ Q TuKKıJoELLA 1957.

Lindroosin johdolla. Sota-ajan lauluiaf

I PÄÄMÅJASSAVälíaikamusiíkkia Kalervü

--ıa-f-"t í__ı. --

*iií-i,

yhtä tärkeä kokonaisuuden kannalta, joten olisi suotavaa, etta

. . . . . . . - ' ' ` jtuk-

jokainen, jolla on nımıroolı, voısı olla mukana kaıkıssa harj0 sissa.

Eräs mielenkiintoinen lisä harjoituksiin tuli teknisten laittei- den muodossa. Lukuharjoituksissa oli käytettävissä magetofonl, mikä siihen aikaan oli monelle vielä hyvin tuntematon väline.

Mikrofoniin puhuminen ja oman äänensä kuuleminen nauhalla

oli sekä uutta että hauskaa. Ensimmäisellä kerralla olı äantansa vaikea omakseen tuntea.

iıf'

Harjoitukset ja Öljymäen rakentaminen veikin sitten tark-

kaan koko kevään ja kesän vapaa-ajat ja meni siinä kokonaisia työpäiviäkin mukana. Vinttikaivon haarapuun ja kiikkuriu`un IOIH

omasta metsästä ja ne seisoivatkin vuosikausia Öljymäen rek-

visiittana. Kevään lämpimien säiden myötä alkoi sijoittuminen Ol-

i* jymäen näyttämölle, tukkilaislaulut kajahtelivat, menemisiä ja tu- lemisia suunniteltiin. “Enemmän ääntä", oli tavallinen huomau- tus ohjaajan taholta ja varmaan parastansa pani jokainen. Fla- kentajien ja rakennusaineiden sekamelskassa harjoitukset su- juivat leppeästi ilta illan perään, näytelmä valmistui samassa tahdissa rakenteiden kanssa.

On mahdoton kuvata sitä juhlallisuuden tunnetta, kunJU'

hannusiltana alkoi uusi katsomo täyttyä yleisöstä. Kulissien lau-

danrakosista ja oksanreijistä kurkimme, kun perlkkifiVl tcllseflsa

jälkeen täyttyi tutuista ja tuntemattomista. Sanoma Ohk0lfifl Nuorisoseuran riennoista oli saanut myönteisen vaStaEIHOTOH- Maskeeraus antoi viimeisen valmiuden rooliin, vaikka vatsan- pohjassa tuntui selvästi perhoset leikkivän vielä Siinä Valheessf-'L

Yirfi.

få

_

SATTUMUKSIA

Hauskoja väärin ymmärtämistä tekstien suhteen sattui sil- loin tällöin, johtuen kansannäytelmien paikallisista SarlOHfIQfl' noista joita kirjailijat luonnollisesti käyttivät replııkeıssa. Pohla'

JAAKAFllN MORSIAN 1964.

Marusja Seija-Liisa Peltoranta.

KalPa Olav' Auma

l-Jlarttija Kíıukrı Posti

HJ-ı.

laisten harjoitukset olivat jo loppusuoralla, asemat, tulemiset ja menemiset oli sovittu, puvut ja rekvisiitta oli pääpiirteittäin han- kittu. Häjyt olivat tulleet remuten ja laulaen näyttämölle, Harrin isäntä oli puntari kädessä sanonut painavan sanottavansa.

Erään häjyn repliikki kuului: “Joko menen lyömähän taulun pääl- le, että päästään alkamahan?“, minkä jälkeen hän totesi ohjaa- jalle: “Ei täällä ole vielä sitä tauluakaan". Vähääkään ilmeen vä- rähtämättä totesi ohjaaja, että pohjalaisittain repliikki tarkoittaa kasvoihin lyömistä tai turpiin antamista, niinkuin täällä paikalli- nen sanonta kuuluu.

Pohjalaista-näytelmä sai erittäin hyvän vastaanoton Öljy-

mäellä, mutta se esitettiin myöskin Uudenmaan Nuorisoseuralii- ton maakuntajuhlilla Pukkilassa. Siellä se esitettiin vauraan Hy- rylän talon pihapiirissä kolmelletuhannelle katsojalle. Olosuhteet olivat mainiot, näytelmää esitettiin aivan yleisön tuntumassa heidän keskellään. Häjyjen kovaääniset riehumiset näytelmän kulkuun kuuluvina kohtauksina aiheuttivat intohimoja kuitenkin katsomon puolella. Joukko nuoria miehiä, jotka olivat varmaan- kin käyneet hieman nurkan takana vahvistamassa juhlatunnel- maansa tuli väliajalla häjyjen asemapaikkaan haastamaan riitaa oikean tappelun hengessä- Kysymys kuului: “Mitä te oikein luu- lette olevanne?” No, tappelua ei tietenkään syntynyt. Selitimme,

että näytelmän henki ja luonne oli todella sellainen ja että olem- me liikkeellä aivan rauhanomaisessa hengessä.

Anton Tsehovin pienoisnäytelmä Karhu oli ohjelmistossa parin vuoden aikana ja kolmen hengen näytelmänä sitä oli help- po uudelleen lämmitellä vaikka lahjanäytäntöjä varten. Eräs täl- lainen lahjanäytös esitettiin Kellokosken sairaalan juhlasalin näyttämöllä. Katsomo oli täynnä innokasta yleisöä ja näytelmän juoni eteni suunnitelmien mukaan. Eräs repliikki sai kuitenkin hieman lisäväriä yleisön taholta. Repliikin esitti näytelmän Krigori Stepbanovits Smirnof: “Onko minun maksettava velkani vai ei'?“

Vastaus tulikin katsomon puolelta. Etupenkissä istuva vanhempi

. ___ - -ı-:I- ;____ _,_ı__.-__ ku.

_ ı

_ ___

_ ___

_ _..

____

___

____ _.L-

_ - ._.-__._..._._ _;..,_=_.__-_.-._____ _

_ ___ _ _

-f-_-- ___., ___

Åb-*í-TI* `.'.'|ı-axlıı

m_'_'l-`_'!"_ _ __._____.

_

___ ___

_______

it..

._.ıı_ı

_._

f-..h

_

.._ _________

_

I

l|uıııı _.ı1

ı_I

1

1ılıııl

naishenkilo totesi kuuluvalla äänellä: "Kyllä sinun täytyy."

uifiinJEsToToiMiNTAA

vaikka naytaimaharrastus onkin ollut Ohkolan Nuoriso-

Seuran keskeinen harrastuSmUfJTU Seufan Perlfstamisästa 'än'

tien ta naytetma en aiiui Suurimpana innoittatana laaiempien

hattaatat-atettkketen mukaantulolle, on muunkinlaista ntiorise- seuralle ominaista ieimintaa ollut. Se on tavallaan sita nakyrna- töntä seuratoimintaa, mistä oi Pallofj puhuta lujklsufldessef' Qat' kuuuudan ta kaytanneiiiaian asioiden kannalta ju_ur_i_ tuo toiminta on ollut sata vuotta täyttävän seuramme ydin. Siina on aina pa- lanut sellainen pieni liekki, mistä se on voinut roihahtaa täyteen paloon sopivalla hetkellä. _ __

Qhkaian Nuat-jaaaeuralle on aina loytynyt vetäjiä, joille

Seuran etemeeeaete Stnansa en ollut vaalimisen arvoinen asia.

He ovat pttaneet ytta etta pientä liekkia silloin, kun erilaiset pai- kattteet tapa kaneattteet kysymykset ja tapahtumat ovat olleet est 'teena laajemmalle toiminnalle.

Pienimuoteieena toimintana on silloin tälloin ollut opinto-

kernaiaiminia Muunmuassa kuusikymmenluvun alkupuolella

toimi opintokerho, jolloin pienemmällä joukolla kokoonnuttiin katimaiaan kirtaiiiauuaan parissa. lllat muodostuivat monasti an.

toieikei ja mielenkiinteisiksi siinä keskustelussa. mika käytiin yh- dessä luetun tekstin pohjalta.Muutamia kaaatitaiaia retkiä joihinkin paikallisiin kohteisiin_ _ __ _

myöskin harrastettiin. lllat vietettiin vapaamuütümån seurustelun

merkeissä.Samaan aikaan erilaiset järjestokurssit, mitkä toteutuivat_ _ __ _

Uudenmaan Nuattaaaaurajen Liiton puitteissa loivat liiton tasolla

miellyttävää yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden nuorisoseu- rojen kanssa. Tuolla toiminnalla oli varmaankin suuri merkitys siihen, että Öljymäen kesäteatterin toiminta sai laajaa suosiota

koko alueella 'a nän - - _.

yleisömääriä-

1 ı omalta osaltaan vahvisti kesateatteı-imme

Talkootoiminnan merkitystä taloudellisessa mielessä `

Yhteenkuuluvuuden luojana ei koskaan korosteta kyllin S la UHUI myöskin Ohkolan Nuorisoseuran kohdalla koko seuranıetãn minnan aikana sekä “Kivijalka että Rakennus". ilman uhrauk 'l taloudellisia ja henkisiä olisi elinympäristomme ja siinä si?

Ihmiset jääneet paljosta paitsi. Tämä kaikki olkoon rneill ke “ayat

yhteisenä mıeıınyvana ja nona, samoin yhteisenä kiitoeksšåk ıgie

heena.

-ı =` _ ..-,.f

h-ıı wha- -f.

. ltı-*wg

___ I.

__ ___*-

._ ı _ _ _ -` S _ 'ÄÅII-Q ` _ _. ___

'i' i*-

-Iı-iI-ıııg 'ıülü “_L 4- -

.

_*

*ıl--fl

*f _ _.

.

. __|I.____

. FE-

...'- I' H'1-

P? 1. _ı-l-ı _

. _. .

-r____ “_ -ı.

q. l 5 ı l - . _ .ı l _

_ _ 'fiı _ r ..._ _ " ' _ '

-ı ıl-ı..ı' .ı _' ç q. l; ı'_ _ ‹ _ _' ' ___ I." ""'

. i ' l- I l ' '

-ı . - *fi ı ı . If

r . ı

I l I :-

-. |

_ _ I

l _ q . .

Ei

l i

\_l

l ı'. -i- _ _

J. _ 'l"_ ffl-ıı; _; _

ıı I *III _ .. 'I

ı '-f _ . ._ '

i I

q l. Q'-

. I .

l f' Il'

l'

*Jå-'ıšy. fäšfilü

3'

r fiíifllilí j ffl__

'

2

- ' ' .,_l` L'

w'_Kiıffiçy ' -Mıw -a rii- a

f-SI-ıf a f

Wxıass:

fl

_ " 'Q_l ı

_. -1 ~

.'___ ___

:I

if:

-ı ._

_.

ııı..

a;ıııg., r

- ___ ııı.

--ım.,,__

_...

-ıı-n "- _-__ "

-ı

-'-ııı|._. "' ı-_,._.

. ,_ _-_ ___” `ü __. _ l

""'Uı.-. _.

ıı-_lu.ff

___$í.lı

JÄÄKÄRIN MORSIAN 1964. SABINA TANSSII. Elina Leinonen.

OLLI HANNU LA

Muistumia eli mitä mieleen muistui

Sotien jälkeen nuorisoseuran näytelmä- ja muu toiminta pää- si vähitellen alkuun. Armas J. Pullan Hormonit hallitsevat oli yksi näistä ensimmäisistä näytelmistä vuonna 1955. Siihen minäkin jouduin, kun pyydettiin mukaan. Näytelmän ohjasi kaupanhoitaja

Oiva HUOViIa. Esitin juoksupoika Penttiä. Juonen ja ohjauksen mu- kaan juoksupojan oli määrä istua johtajan tuolilla jalat pöydällä ja

puhua puhelimeen. Johtajan roolia esitti Vainion Jouko, jonka kans-

sa olen vuosien varrella tehnyt paljonkin yhteistyötä kylän näytel- missä. EflSiaSityksessä etupenkissä istui Arvo lkonen, muutama vuosi aikaiSemmin kylään tullut kansakoulunopettaja. En silloin vie- lä aavistartut, että tulisimme olemaan esiripun samalla puolella runsaat 43 VUOtta eli lähes puolet nyt sata vuotta täyttävän seuran

toiminnasta.

SellfaaVêifla vuonna alkoi uusi ja ennen näkemätön toiminta- kausi. Arvon ennakkoluuloton suhtautuminen sai aikaan kesäteat- teritoiminnan alkamisen Kesällä esitettiin Kylä-Hemmilän talon pi- hassa Minna Canthin Ftoinilan talossa. Menestys oli erittäin hyvä ja

rohkaiseva. Kesäteattarijaiminta sai alkunsa, toiminta, joka vieläkin

0" iaiKUfl Ut mUUtamia taukoja lukuunottamatta. Seuraavana vuon-

na kesäteatteri Sai Oman paikkansa entisen Öljymäen talon perus-

tuksilta. KGSäTGatterin kolmantena vuotena 1958 esitettiin Artturi

.`:

l I. f.

i

i f.. _

. a aigfjıgfiiıııf: › fa~r~ıısti-r‹i+r' =

i I'

. - 31%' "*'* '-*“":f_.~j.,'ı.'ı1i"‹3$9'.fIt5i.?i..i :t

~. t - ipa-Hv!'lffııfi-“ısıı=-ı1vl-r=-iffl“~ ~ -"' -'-~ “I I-m- -fi--v ^ıı-

ı-_f-

“LT-t ııııffı

._

i, l. .

_ - _. . ' " -' a

fl r ` ,.-§1.|,-':'.

._{. _, -ı_ .}

_ .-r 'J I. _ ı_`ı;rıı-_,ı

.

nr' l

i; "-

'IP

`

_ ___ ' I ııllı» ı _ . .

i 'f 'll 'nii' I

. f... _' .J-.- l- ... .- ' ı l h I

J ' ı

l f; _ ' f _ 17' l '

' ITDSlt-ı-ı

'ı-flf

ı-l*-ı-lñ

r

ı""'

h' - l

ıfı 'API'

'ı - l

jPoHqlatjnı-slk tase.

sALTTu Elmentuamınenja

kkkpo oirtaannua

Järviluoman Pgnjauaisia Arvon ohjauksessa. Siitä muodostui yksi suurimmista menestyksislä, ellei suurin. Oma roolini oli renkipoika Kaappo. Vastanäyttajjjäna ali Elmeri Tuominen Saltun roolissa. El- merin osuus näytsjmâtoiminnassa oli erittäin mittava-

Näifl tOiminta on paassyt vauhtiin. Vuonna 1963 esitettiin viro-

laisen kirjailijan Hugo Raudseppin Vetelys, josta tuli minun ensim- mäinen ohjauksen; Öjjymaallä. Olavi Aunola oli mukana tärkeässä roolissa, ja varmasti nanan panoksensa aloittelevalle nuorelle oh-

laajalle oli huomauaVaL Samanlaista yhteistoimintaa oli myös Anton

Tsehovin pienoisnäytelmässä Karhu, jota kävimme Olavin ja Anja

Postin kanssa esittämässä oman kylän ja pitäjän ulkopuolellakin.

1960-luvun puolivälissä voitimme Uudenmaan Nuorisoseurain Lii-

ton mestaruuden tällä näytelmällä-

Virtaset ja Lahtiset oli seuraava, joka vastuulleni osui, eräs harvoista nykyaikaan sijoittuvista näytelmistä. Sitä ennen oli ollut

50-luvun loppupuolella Topiaksen isännän ääni. Sen jälkeen oli vuorossa muutamia Maiju Lassilan näytelmiä sekä Joel Lehtosen Putkinotko. Kuten kaikessa toiminnassa on nousu- ja laskukauten- sa, myös Ohkolan Nuorisoseurassa alkoi näkyä väsymyksen

merkkejä- Topiaksen Fiykmentin murheenkryyni esitettiin vuonna 1972. Se jäi 17 vuotta kestäneen kauden viimeiseksi. Seurasi seit- semän laihaa vuotta.

Seuran täyttäessä 80 vuotta v.1979 alkoi uusi toimintakausi.

Juhlanäytelmäksi valittiin Maiju Lassilan Nuori Mylläri. Runsaslu- kuinen yleisö otti esitykset hyvin vastaan. Koko BO-luku oli sangen vilkasta aikaa. Esitettiin mm. Maiju Lassilan, Maria Jotunin, Lee-na Härmän, Jalmari Finnen, Kyllikki Mäntylän, Artturi Järviluoman nay- telrniä ja onpa mukaan eksynyt myös monsieur Moliére.

Mäntsälässä pidettyihin herättäjäjuhliin seurakunta tilasi nuo- risoseuralta prof. Heikki Ylikankaan Kolmekymmentä Hope-ara- haaSitä esitettiin helteisenä kesänä vuonna -88 Öljymäellä. Näy- tejmän ohjasi Laura Buttler, sukujuuriltaan ja nykyään vakituisesti

Ohkolassa asuva ohjaaja. Lauran ammattitaitoinen ja perusteelli-

nen työ tuotti hienon tuloksen. Ilmankos sanomalehti Keski-Uusi-

maan näytelmän arvostelu alkoi hienosti otsikolla: Menkää Ohko.

|an kesäteatteria katsomaan.

Syksyllä -94 tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta jatkosodan

päättymisestä. Tästä syystä Arvo

valitsi esitettäväksi lähihisto.

riaamme kuvaavan näytelmän: llmar ı Turjan Päärnajassa. Harjoi-

tukset aloitettiin saman vuoden keväällä ja ensi-ilta oli marraskuus.

sa Mäntsälän monitoimitalolla. Näin mukana olleena tekee mieıj

sanoa toimineensa eräässä mieliinpainuvimmassa työryhmägsäj

JÄÅKARıN MoRsıAN 1964. ıısAK oııı Hannuıaja soNJA Anja Posti.

l

Yleisön vastaanotto oli erittäin myönteinen. Täysin vieraatkin ihmi- set tulivat kiittämään esitystä asioidessani paikkakunnan kaupois- sa. Se on parasta kiitosta, mitä voi saada-

Toiminta jatkuu: Rantasen Tapio suoritti onnistuneen ensioh-

jauksensa Öljymäellä kesällä 1999. Seuraavankín satavuotiskau..

den alusta on huolehdittu. Kesänäytelmän harjoitukset ovat alul- laan ja toiminta jatkuu ensi vuosituhannellakin.

Olen myös iloinen siitä, että molemmat perillisenikin ovat jou- tuneet näyttämölle edustamaan jo neljättä sukupolvea oman kylän näytelmätoiminnassa.

_.

ıaiıı, ru _

_

_

...._._-.-..

f

f

PQHJAL^MSI

f* 1

^{95%. I M}

afttı

^` mg.

` JQM

`

ÅUA

* Hıııy

. Q NEugsa

. I

ıfi

HH

I..

Ö/M.

P*OHJALAIS

IA

^{135B _ AN}

N

^I